Suurituloiset äänestivät eduskuntavaaleissa selvästi pienituloisia useammin
”Tuloilla on ollut myös aiemmissa vaaleissa suuri vaikutus äänestämiseen. Aiemminkin on ollut nähtävissä, että pienituloisimmat jättävät muita todennäköisemmin äänestämättä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson.
Myös koulutuksella on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen: korkeasti koulutetut äänestivät eduskuntavaaleissa keskimääräistä useammin.
”Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli aineistossa lähes 36 prosenttiyksikköä suurempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden”, Fredriksson sanoo.
Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä, ainoastaan vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kohdalla miehet ohittivat naiset äänestysaktiivisuudessa. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli kuitenkin ikäjakauman nuoremmassa päässä.
”Nuoret miehet ovat naisiin verrattuna passiivisia äänestäjiä. Nuorten naisten äänestysprosentti oli noin 10 prosenttiyksikköä samanikäisiä miehiä suurempi.”
Työssäkäyvät olivat eduskuntavaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä, kun taas työvoiman ulkopuolella olevat käyttivät äänioikeuttaan vähiten.
Vieraskielisillä äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienenemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisistä äänioikeuteutuista äänesti alle 40 prosenttia, kun suomen- tai saamenkielisistä äänesti runsas 71 prosenttia ja ruotsinkielisistä jopa 76,5 prosenttia.
Analyysissä on tarkasteltu vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänestäneitä oikeusministeriön äänioikeusrekisterin ja äänenkäyttötietojenperusteella. Äänenkäyttötieto voi käytännössä hiukan poiketa koko maan tasolla äänestyslippuihin perustuvista äänestystiedoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami FredrikssonYliaktuaari
Puh:029 551 2696sami.fredriksson@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Liikenteen energiankulutus painui pandemiavuosien tasolle – vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö kasvoi selvästi9.6.2023 08:02:27 EEST | Tiedote
Kotimaan liikenteen energiankulutus laski vuonna 2022. Energiaa kului ennakkotietojen mukaan neljä prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna.
Muistutuskutsu: Tilastokeskuksen kesätoimittaja-aamu 13.6.6.6.2023 09:00:00 EEST | Kutsu
Mihin suuntaan kehittyy Suomen koulutustaso? Jääkö koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen hyödyntämättä työmarkkinoilla? Entä mitä erikoistakin tilastot voivat kertoa Suomen alueiden välisistä eroista?
Kutsu: Tilastokeskuksen kesätoimittaja-aamu 13.6.1.6.2023 09:31:10 EEST | Tiedote
Mihin suuntaan kehittyy Suomen koulutustaso? Jääkö koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen hyödyntämättä työmarkkinoilla? Entä mitä tilastot voivat kertoa Suomen alueiden välisistä eroista?
Pikaennakko: Kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4 % vuonna 202231.5.2023 08:04:07 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2022. Pikaennakkotiedon mukaan laskua edellisvuoteen oli neljä prosenttia.
Muistutuskutsu: Lappi ja sen kunnat tilastoissa 1.6.2023, Tilastokeskuksen medialounas24.5.2023 09:17:01 EEST | Tiedote
Mitkä Lapin kunnat ovat muuttoliikkeen voittajia, entä mihin ihmiset sijoittuvat tutkinnon suorittamisen jälkeen? Miten matkailu on kehittynyt? Miten alueen kuntien yrityksillä sujuu – työllistäjinä tai tuottavuudessa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme