”Tuloilla on ollut myös aiemmissa vaaleissa suuri vaikutus äänestämiseen. Aiemminkin on ollut nähtävissä, että pienituloisimmat jättävät muita todennäköisemmin äänestämättä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson.

Myös koulutuksella on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen: korkeasti koulutetut äänestivät eduskuntavaaleissa keskimääräistä useammin.

”Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli aineistossa lähes 36 prosenttiyksikköä suurempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden”, Fredriksson sanoo.

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä, ainoastaan vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kohdalla miehet ohittivat naiset äänestysaktiivisuudessa. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli kuitenkin ikäjakauman nuoremmassa päässä.

”Nuoret miehet ovat naisiin verrattuna passiivisia äänestäjiä. Nuorten naisten äänestysprosentti oli noin 10 prosenttiyksikköä samanikäisiä miehiä suurempi.”

Työssäkäyvät olivat eduskuntavaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä, kun taas työvoiman ulkopuolella olevat käyttivät äänioikeuttaan vähiten.

Vieraskielisillä äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienenemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisistä äänioikeuteutuista äänesti alle 40 prosenttia, kun suomen- tai saamenkielisistä äänesti runsas 71 prosenttia ja ruotsinkielisistä jopa 76,5 prosenttia.

Analyysissä on tarkasteltu vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänestäneitä oikeusministeriön äänioikeusrekisterin ja äänenkäyttötietojenperusteella. Äänenkäyttötieto voi käytännössä hiukan poiketa koko maan tasolla äänestyslippuihin perustuvista äänestystiedoista.