Suutaripäivää juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa 29. elokuuta Suomen menestyneimmän suutarin Emil Aaltosen syntymäpäivänä

Jalkinekorjaus kannattaa

2020 maailmassa valmistettiin 20,5 miljardia paria kenkiä. Valmistuksen aiheuttamat päästöt ovat merkittäviä. Hävittäminen on ongelmallista, kun erilaisia materiaaleja, kuten kumia ja nahkaa, yhdistävä jalkine päätyy sekajätteeksi.

Suutari pidentää kenkien käyttöikää korjaamalla ja antamalla neuvoja kenkien hoitamiseen ja säilyttämiseen kotona. Pitkällä aikavälillä kenkien korjauttaminen vähentää niiden valmistusmääriä.

Suutari on kiertotalouden käsityöläinen

Kenkiään korjauttamalla kuluttaja pienentää hiilijalanjälkeään, säästää rahaa ja voi jatkaa hyväksi havaittujen, jalkaan muotoutuneiden kenkien käyttöä.

Suutarinliikkeessä voi korkolappujen vaihdon lisäksi teettää kengille muun muassa ompelutöitä, kuten vetoketjun vaihtoja, paikkauksia ja kantapäiden sisävuorien korjauksia. Suutari osaa myös muokata nahkakenkiä mukavammiksi venyttämällä niitä.

Suutariliikkeet tarvitsevat jatkajia

Suomessa toimii noin 300 suutariyrittäjää. Suutariliikkeiden liiton (2022) kyselyn mukaan heistä kolmannes jää eläkkeelle seuraavien viiden vuoden kuluessa. Suutariyrittäjien on hankala löytää jatkajia etenkin suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Uhkana onkin suutaripalvelujen katoaminen pienemmistä kaupungeista, ellei alan oppilaitoksille anneta lisärahoitusta.

Korjauspalveluiden arvonlisäveron laskeminen olisi valtiolle käytännössä kustannusneutraali tapa tukea korjausosaajien työllistymistä suutarialalle, sillä uusien työpaikkojen tuloverotus korvaisi arvonlisäveromenetykset. Myös oppisopimuskoulutuskorvausten kasvattaminen auttaisi alaa ja mahdollistaisi mestarilta kisällille siirtyvän hiljaisen tiedon siirtymistä.