Sydänleikattujen lasten ennuste parantunut huomattavasti – potilaat tarvitsevat kuitenkin pitkäaikaisseurantaa
Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika, ja heistä noin 300 tarvitsee korjaavan sydänleikkauksen ja osa katetrointitoimenpiteen. Ensimmäinen synnynnäisestä sydänviasta kärsivä lapsi leikattiin Suomessa vuonna 1953, ja sen jälkeen leikkauksia on tehty yli 13 000 lapselle.
Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat nyt analysoineet Suomessa tehtyjen lasten sydänleikkausten pitkäaikaistulokset sekä leikkauksen läpikäyneiden lasten kuolinsyyt vuodesta 1953 vuoteen 2012 asti. Tuona aikana tehtiin 14 079 sydänleikkausta 10 964 lapselle.
Sydänleikattujen lasten terveys- ja kuolinsyytietoja verrattiin sukupuolen, iän, synnyinpaikan ja sairaanhoitopiirin suhteen vakioituun normaaliväestöön.
– Näin kattava ja pitkällä seuranta-ajalla tehty tutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman Suomen luotettavia väestörekistereitä sekä kansallista lasten sydänleikkausten tietokantaa, jonka professorit Ilmo Louhimo ja Heikki Sairanen loivat HYKS:n lastenklinikalla, sanoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöstutkimusta tekevä Alireza Raissadati. Kansallinen lasten sydänleikkausten tietokanta sisältää kaikki Suomessa tehdyt lasten sydänleikkaukset.
Vuosikymmenten kuluessa monimutkaisimmatkin synnynnäiset sydänviat ovat tulleet leikkaushoidon piiriin. Diagnostiikan, leikkaustekniikoiden ja hoitomenetelmien kehittymisen myötä leikkauskuolleisuus on vähentynyt ja hoitotulokset parantuneet. Tutkimus osoitti, että myös monimutkaisten sydänvikojen korjausleikkauksen läpikäyneillä myöhemmät sydämen vajaatoiminta ja äkkikuolemat ovat vähentyneet merkittävästi.
– Esimerkiksi valtasuonten transposition vuoksi leikattujen potilaiden keskuudessa ei vuoden 1990 jälkeen ole havaittu lainkaan aikaisemmin niin tavallisia äkkikuolemia, Raissadati kertoo. Valtasuonten transpositiossa (TGA) aortan ja keuhkovaltimon lähtökohta ovat vaihtaneet paikkaa.
Yksikammioisten sydänvikojen vuoksi leikatuilla potilailla oli kuitenkin edelleen huomattava riski myöhäiskuolemiin. Potilaat kuolivat myös normaaliväestöä useammin neurologisiin ja hengityselinsairauksiin, erityisesti aivoverenkiertohäiriöihin ja keuhkokuumeeseen. Tutkimuksessa korostui myös liitännäiselinvikojen merkittävä osuus potilaiden myöhäiskuolemissa.
’Yksinkertaisen’ synnynnäisen sydänvian takia leikattujen lasten elinajanodote osoittautui lähes samaksi kuin verrokkiväestöllä. Myös vaikeista synnynnäisistä sydänvioista kärsineiden lasten elinajanodote on parantunut huomattavasti, vaikka se on edelleen selvästi verrokkiväestöä alhaisempi.
– Synnynnäisen sydänvian korjausleikkauksen läpikäyneet potilaat – erityisesti ne, joiden sydänvika on ollut vaikea – tarvitsevat huolellista pitkäaikaisseurantaa, tutkijat toteavat.
Lisätietoja:
LL Alireza Raissadati, puh. 040 7155 243, sähköposti: alireza.raissadati@helsinki.fi
Ylilääkäri, dosentti Eero Jokinen, puh. 050 4270 301
Professori Heikki Sairanen, puh. 0400 100798
Viite: Alireza Raissadati, Heta Nieminen, Jari Haukka, Heikki Sairanen, Eero Jokinen: Late Causes of Death After Pediatric Cardiac Surgery. A 60-Year Population-Based Study. JACC. 2 Aug 2016. DOI 10.1016/j.jacc.2016.05.038
************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme