Synnytyksissä tapahtuvat potilasvahingot ovat harvinaisia

Potilasvahinkolaki määrittää potilasvahingon korvattavuuden edellytykset. Potilasvakuutuskeskuksen tehtävänä on selvittää, onko hoito ollut asianmukaista, kun huomioidaan hoitohetkellä käytettävissä ollut tieto ja miten kokenut ammattihenkilö olisi kyseisessä tilanteessa toiminut.

Kaikkiaan synnytykseen tai sektioon liittyviä vahinkoilmoituksia käsiteltiin viime vuonna 95. Vahinkoilmoituksista noin 27 prosenttia johti korvausten maksamiseen, eli ilmoitetuista tapauksista suurinta osaa ei katsottu korvattaviksi potilasvahingoiksi.

”Tavallinen syy kielteiseen korvauspäätökseen on se, että vahinko ei ole ollut ennustettavissa eikä siten vältettävissä. Toisaalta osa ilmoitetuista vahingoista liittyy synnytystapahtumaan eikä hoitoon, jolloin vahinko ei lähtökohtaisesti ole korvattava”, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri dosentti Mikko Loukovaara, joka toimii myös Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärinä.

”Esimerkiksi synnytysrepeämä sinällään ei yleensä ole korvattava potilasvahinko, mutta repeämän puutteellinen diagnosointi tai hoito voi olla. Lapsen olkahermopunosvaurio liittyy useimmiten hartiadystokiaan, joka on harvinainen ja vaikeasti ennustettavissa oleva synnytyksen hätätilanne. Olkahermopunosvauriota pidetään tämän takia korvattavana vahinkona vain poikkeustapauksissa”, Loukovaara täydentää.

Synnytyksen jälkeisten infektioiden katsotaan pääsääntöisesti liittyvän synnytystapahtumaan eikä hoitoon, minkä takia ne jäävät useimmiten korvaamatta.

Jatkuva hätäsektiovalmius lisää potilasturvallisuutta 

EURO-PERISTAT-verkosto seuraa 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla. Suomessa vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa.

Käynnissä olevaa synnytysten keskittämistä suuriin sairaaloihin perustellaan taloudellisten syiden lisäksi potilasturvallisuudella; synnytys on turvallisempi isommassa yksikössä, erityisesti vastasyntyneen kannalta.

”Jatkuva hätäsektiovalmius on turvallisen synnytyksen kannalta tärkeää, vaikka kaiken kaikkiaan Suomessa synnyttäminen on jo nyt hyvin turvallista. Korvattavien vahinkojen määrä on puolen promillen luokkaa suhteessa kaikkiin synnytyksiin. Jokainen potilasvahinko on silti liikaa. Erityisesti lapsen neurologiseen vammautumiseen johtavat vahingot ovat inhimillisesti hyvin traagisia ja kulut yleensä valtavat”, Mikko Loukovaara pohtii. 

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 52 645 vauvaa.

Lisätietoja:

• Korvauspäällikkö Elina Muukkonen, p. 040 450 4604, etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi
• Viestintä, p. 040 450 4700

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana. www.pvk.fi