Potilasvakuutuskeskus

Synnytyksissä tapahtuvat potilasvahingot ovat harvinaisia

Jaa
Vuonna 2016 potilasvakuutuksesta korvattiin yhteensä 26 synnytykseen tai sektioon liittynyttä potilasvahinkoa. Määrä on pysynyt viime vuosina suurin piirtein ennallaan. Synnytyksiin liittyvät vahinkoilmoitukset koskevat tavallisimmin sikiön sykekäyrän seurantaa ja synnytyksen päättämisen viivettä, synnytysrepeämän hoitoa ja infektioita.

Potilasvahinkolaki määrittää potilasvahingon korvattavuuden edellytykset. Potilasvakuutuskeskuksen tehtävänä on selvittää, onko hoito ollut asianmukaista, kun huomioidaan hoitohetkellä käytettävissä ollut tieto ja miten kokenut ammattihenkilö olisi kyseisessä tilanteessa toiminut.

Kaikkiaan synnytykseen tai sektioon liittyviä vahinkoilmoituksia käsiteltiin viime vuonna 95. Vahinkoilmoituksista noin 27 prosenttia johti korvausten maksamiseen, eli ilmoitetuista tapauksista suurinta osaa ei katsottu korvattaviksi potilasvahingoiksi.

”Tavallinen syy kielteiseen korvauspäätökseen on se, että vahinko ei ole ollut ennustettavissa eikä siten vältettävissä. Toisaalta osa ilmoitetuista vahingoista liittyy synnytystapahtumaan eikä hoitoon, jolloin vahinko ei lähtökohtaisesti ole korvattava”, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri dosentti Mikko Loukovaara, joka toimii myös Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärinä.

”Esimerkiksi synnytysrepeämä sinällään ei yleensä ole korvattava potilasvahinko, mutta repeämän puutteellinen diagnosointi tai hoito voi olla. Lapsen olkahermopunosvaurio liittyy useimmiten hartiadystokiaan, joka on harvinainen ja vaikeasti ennustettavissa oleva synnytyksen hätätilanne. Olkahermopunosvauriota pidetään tämän takia korvattavana vahinkona vain poikkeustapauksissa”, Loukovaara täydentää.

Synnytyksen jälkeisten infektioiden katsotaan pääsääntöisesti liittyvän synnytystapahtumaan eikä hoitoon, minkä takia ne jäävät useimmiten korvaamatta.

Jatkuva hätäsektiovalmius lisää potilasturvallisuutta 

EURO-PERISTAT-verkosto seuraa 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla. Suomessa vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa.

Käynnissä olevaa synnytysten keskittämistä suuriin sairaaloihin perustellaan taloudellisten syiden lisäksi potilasturvallisuudella; synnytys on turvallisempi isommassa yksikössä, erityisesti vastasyntyneen kannalta.

”Jatkuva hätäsektiovalmius on turvallisen synnytyksen kannalta tärkeää, vaikka kaiken kaikkiaan Suomessa synnyttäminen on jo nyt hyvin turvallista. Korvattavien vahinkojen määrä on puolen promillen luokkaa suhteessa kaikkiin synnytyksiin. Jokainen potilasvahinko on silti liikaa. Erityisesti lapsen neurologiseen vammautumiseen johtavat vahingot ovat inhimillisesti hyvin traagisia ja kulut yleensä valtavat”, Mikko Loukovaara pohtii. 

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 52 645 vauvaa.

Lisätietoja:

  • Korvauspäällikkö Elina Muukkonen, p. 040 450 4604, etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi
  • Viestintä, p. 040 450 4700

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana. www.pvk.fi

Tietoja julkaisijasta

Potilasvakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskus
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki

Viestintä 040 450 4700http://www.pvk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus

BLOGI: Onko suomalainen terveydenhuolto kriisissä? - Potilasvahingot tarjoavat yhden näkymän nykytilaan26.3.2024 07:31:47 EET | Blogi

Terveydenhuollon asioista puhutaan sote-uudistuksen jälkimainingeissa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On tärkeää hahmottaa terveydenhuollon nykyiset ja tulevat haasteet, jotta niihin löydetään ratkaisukeinot ja suomalaiset saavat jatkossakin hyvää ja turvallista hoitoa, kirjoittaa Potilasvakuuskeskuksen (PVK) johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.

Terveydenhuollon haasteet eivät näy potilasvahinkotilastoissa26.3.2024 07:30:53 EET | Tiedote

Vuonna 2023 potilasvahinkoilmoituksia jätettiin Potilasvakuutuskeskukselle noin 9 400. Edellisvuoden ilmoitusmäärä ylittynee hieman, kun rekisteröinnit täydentyvät tapausten käsittelyn edetessä. Tänään julkaistun vuosiraportin luvut kertovat vakiintuneesta tilanteesta potilasvahinkorintamalla, eivätkä terveydenhuollon ajankohtaiset haasteet ainakaan toistaiseksi näy potilasvahinkotilastoissa.

Vahingosta viisastuu - potilasvahingot osana potilasturvallisuustyötä18.1.2024 07:35:00 EET | Tiedote

Potilasvahingoista voi ja pitää oppia. Potilasvahinko tulisi ensisijaisesti nähdä mahdollisuutena tunnistaa toimintatapojen heikkouksia ja korjata niitä. Jokaisen vahinkotapahtuman yhteydessä on tärkeää tutkia, löytyykö taustalta syitä, joiden huomiointi voi vähentää vahinkoja tulevaisuudessa. Tuore ohjeistus kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia oppimaan potilasvahingoista ja niiden taustalla piilevistä syistä.

Blogi | Ylilääkäri Lasse Rämö: ”Vahingon kärsineitä potilaita kohdeltava tasavertaisesti”20.11.2023 07:30:00 EET | Blogi

Potilaan hoitoon ja sairaustilojen arviointiin liittyy aina riskejä: joko ei huomata olennaisia asioita potilaan tilassa, ja hoito ajautuu niin sanotusti väärille raiteille, tai asianmukaisestikin tehty diagnoosi ja annettu hoito eivät johda toivottuun lopputulokseen. Vaikka me kaikki potilastyössä toimivat haluamme potilaille parasta mahdollista lopputulosta, tulee hoitoprosesseissa siitä huolimatta vastaan tilanteita, jotka vievät hoitoa ei-toivottuun suuntaan, kirjoittaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö blogissaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye