Syntyneitä ennätyksellisen vähän alkuvuodesta 2022
Syntyvyyttä tarkastellaan syntyvyysluvuilla, kuten kokonaishedelmällisyysluvulla, joka huomioi syntyneiden lasten määrän suhteessa synnytysikäisiin naisiin.
”Ennakkotietojen mukaan syntyvyys on tammi-kesäkuussa laskenut edellisvuodesta. Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,38, kun kalenterivuoden 2021 aikana luku oli 1,46”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.
“Kokonaishedelmällisyysluku oli alimmillaan vuonna 2019 (1,35), minkä jälkeen se on noussut kahtena peräkkäisenä vuotena. Alkuvuoden lukujen perusteella pari vuotta kestänyt syntyvyyden elpyminen ei kuitenkaan näytä enää jatkuvan”, Toivola lisää.
Kuolleiden määrä nousussa, nettomaahanmuutto ennätyskorkea
Tammi-kesäkuussa kuolleiden määrä oli 30 854, mikä on 3 166 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.
”Alhaisen syntyvyyden ja korkean kuolleisuuden vuoksi syntyneiden ja kuolleiden erotusta kuvaava luonnollinen väestönlisäys oli myös ennätyksellisen matala. Syntyneitä oli tammi-kesäkuussa 8674 vähemmän kuin kuolleita. Tätä ennen suurin syntyneiden ja kuolleiden erotus tammi-kesäkuussa oli vuonna 2020, jolloin syntyneitä oli 5 007 vähemmän kuin kuolleita”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Johanna Lahtela.
Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 552 550. Maamme väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana 4 309 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 11 414 enemmän kuin maastamuuttoja. Ulkomailta muutti Suomeen 16 932 henkeä ja Suomesta ulkomaille 5 518 henkeä. Edelliseen vuoteen verrattuna maahanmuuttojen määrä kasvoi 694:llä ja maastamuuttojen määrä 48:lla.
“Nettomaahanmuutto, eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus, on ollut Suomessa edelleen vahvasti voitollista. Viime vuonna nettomaahanmuuttovoitto oli korkeinta 30 vuoteen, ja tänä alkuvuotena luku on ollut vielä viime vuoden alkuvuotta korkeampaa. Vuoden 2022 tammi–kesäkuun nettomaahanmuutto olikin korkein tällä ajanjaksolla mitattuna yli 30 vuoteen. Tämän muuttovoiton myötä Suomen väkiluku on luonnollisesta väestön vähenemisestä huolimatta ollut edelleen kasvussa”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Lahtela
Puh. 0295 513 807
johanna.lahtela@stat.fi
Twitter: johanna_lahtela
Joni Rantakari
Puh. 029 551 3249
joni.rantakari@tilastokeskus.fi
Joonas Toivola
Puh. 029 551 3355
joonas.toivola@tilastokeskus.fi
Johanna LahtelaYliaktuaari
Puh:0295 513 807johanna.lahtela@stat.fiJoni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@tilastokeskus.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista suurempi kuin koskaan aiemmin22.3.2023 08:02:20 EET | Tiedote
Naisten osuus vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,9 %, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Naisten osuus ehdokkaista on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilastoon.
Verokertymä kasvoi vuonna 2022, eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot15.3.2023 08:07:14 EET | Tiedote
Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7 miljardia euroa vuodesta 2021. Kertymä oli yhteensä 115,2 miljardia euroa.
Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön8.3.2023 08:02:22 EET | Tiedote
Näyttöpäätteiden äärellä vietetty aika kasvoi koronakriisin aikaan ennätystasolle. Suomalaiset viettivät vuosien 2020–2021 aikana erilaisten näyttöruutujen ääressä päivittäin keskimäärin 4 tuntia 26 minuuttia. Pisin ruutuaika oli 15–24-vuotiailla, keskimäärin 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. Vähiten ruutujen äärellä viihtyivät 10–14-vuotiaat, keskimäärin 3 tuntia 50 minuuttia päivässä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen.
Ulkomaanmatkailu vahvassa kasvussa loppuvuonna – matkojen määrä enää viidenneksen pienempi kuin ennen koronaa1.3.2023 08:07:05 EET | Tiedote
Ulkomaan vapaa-ajan matkojen määrä kasvoi merkittävästi loppuvuoden aikana. Matkoja tehtiin syys-joulukuussa risteilyt ja päivämatkat mukaan lukien noin kaksi miljoonaa. Matkoja tilastoitiin lähes kaksi kolmasosaa enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vielä viidenneksen vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019.
Kutsu: Tiedotustilaisuus Suomen talouden kehityksestä 202223.2.2023 13:36:18 EET | Tiedote
Vuosi 2022 oli kolmas poikkeusvuosi peräkkäin. Miten Suomen taloudessa meni? Tilastokeskus järjestää tiedotustilaisuuden, jossa tarkastellaan ensimmäisen kerran vuoden 2022 talouskehitystä kansantalouden tilinpidon mukaisen tarjonnan ja kysynnän näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme