Syntyneitä ennätyksellisen vähän alkuvuodesta 2023

Elävänä syntyneiden lukumäärä tammi–kesäkuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin. Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, kun se vuonna 2019 oli enää 1,35. Tämän jälkeen, vuosina 2020 ja 2021, syntyvyydessä tapahtui elpymistä, mutta viime vuonna syntyvyys kääntyi jälleen laskuun niin, että kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskenta-ajanjakson tasolla.

”Syntyvyyden lasku on tänä vuonna edelleen jatkunut, sillä viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2022–kesäkuu 2023) ennakolliseksi kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,28. Luku on ennätyksellisen alhainen”, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.

Ukrainalaiset näkyvät maahanmuuttoluvuissa ­– myös filippiiniläisiä muutti Suomeen aiempaa enemmän

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–kesäkuun aikana 28 345 henkeä ja Suomesta ulkomaille 5 596 henkeä. Maahanmuuttoja oli 8 233 enemmän ja maastamuuttoja 1 150 vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin syy maahanmuuttojen määrän kasvuun olivat maassa olevat ukrainalaiset, joille mahdollistui maaliskuusta alkaen kotikunnan hakeminen Suomesta. Maahanmuuttajista 7 849 eli jopa 28 prosenttia oli Ukrainan kansalaisia. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 3 146 ja maastamuuttajista 3 395.

”Viime vuoden alkuvuoteen verrattuna ukrainalaisten maahanmuuttoja oli nyt 7 025 enemmän. Tänä vuonna tilastoihin tulevat tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset ovat todellisuudessa saapuneet maahan jo viime vuonna. Kyse on siitä, että he ovat voineet saada kotikunnan vasta nyt. On myös syytä huomioida, että kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista ja vain osa ukrainalaisista on anonut kotikuntaa”, Joonas Toivola sanoo.

Kesäkuussa ukrainalaisia oli maahanmuuttajista 1 732 eli peräti 42 prosenttia. Ukrainalaisten maahanmuutot suuntautuivat tammi–kesäkuussa eniten Helsinkiin (731), Vantaalle (501) ja Espooseen (322).

”Filippiinien kansalaisten maahanmuutto on kasvanut viime vuoden alkupuoleen verrattuna selvästi. Filippiiniläisiä maahanmuuttajia tuli maahan ennakkotietojen mukaan tammi–kesäkuussa 1 721, kun viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla heitä tuli kokonaisuudessaan 1 240. Kasvua on siis puolen vuoden aikana 481 henkeä”, yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.  

Suurimmat kansalaisuusryhmät maahanmuuttajissa olivat alkuvuonna Ukraina, Suomi, Venäjä, Filippiinit ja Intia.