HUS

Syömishäiriöisten lasten avohoidosta lupaavia tuloksia

Jaa

Vuoden 2015 elokuussa toimintansa aloittaneessa HYKS Lastenpsykiatrian syömishäiriöyksikössä on saatu vähennettyä syömishäiriöpotilaiden osastohoidon tarvetta. Syömishäiriöyksikössä hoidetaan 6-12-vuotiaita lapsia. Vanhempien rooli syömishäiriöpotilaiden avohoidon onnistumisessa on merkittävä.

Laihuushäiriötä eli anoreksiaa tai bulimiaa sairastaa noin 2 % väestöstä. Syömishäiriöt lapsilla ovat verrattain harvinaisia, mutta ne lisääntyvät nuoruusikään tultaessa. HYKS:n lastenpsykiatriassa on viime vuosina hoidettu lisääntyvästi syömishäiriöihin sairastuneita potilaita. Yleisin lasten syömishäiriö on laihuushäiriö, mutta myös ahmimishäiriöiden, nielemispelkojen, ruokailun valikoivuuden ja epätyypillisen syömishäiriön vuoksi hakeudutaan hoitoon. Hoitoon tullaan useimmiten terveyskeskus- tai koululääkärin lähetteellä.

-Alkava syömishäiriö pyritään tunnistamaan ja hoito aloittamaan mahdollisimman aikaisin, sillä varhainen hoitoon pääsy parantaa ennustetta, sanoo osastonlääkäri Tatu Lope.

Käypä hoito -suosituksen mukaan syömishäiriöitä tulee hoitaa ensisijaisesti avohoidossa. Osastohoitoa tarvitaan vain sairauden vaikeimmissa vaiheissa.

Hoitoaika lastenpsykiatrisessa syömishäiriöyksikössä on keskimäärin ½-1 vuotta. Sairauteen usein liittyvän masennuksen tai ahdistuneisuuden hoito voi jatkua lastenpsykiatrian vastaanotoilla tämän jälkeen. Avohoito on usein lapselle ja perheelle osastohoitoa mieluisampi vaihtoehto. Lapsi voi jatkaa mahdollisimman normaalia elämää ja käydä omaa koulua hoidon aikana. Lisäksi vanhemmat voivat soveltaa hoidossa opittuja asioita kotiympäristössä.

Laihuushäiriön uusiutumisriski on korkeimmillaan (jopa 30–50 %) pian hoidon päättymisen jälkeen, mutta laskee vuosien myötä.

Osastohoitojaksot lyhentyneet syömishäiriöyksikön perustamisen jälkeen

Perhekeskeisen avohoitomallin soveltaminen on vähentänyt huomattavasti sairaalassa toteutettavan osastohoidon tarvetta. Kun vuonna 2014 osastolla hoidettiin seitsemän syömishäiriöistä lasta keskimäärin 51 vuorokautta, vuonna 2015 osastohoitoa tarvitsevia lapsia oli 14 ja hoitojakson pituus oli keskimäärin 41 päivää.

Vuonna 2016 syömishäiriöyksikössä hoidettiin avohoidossa 48 potilasta. Kahdeksan potilasta tarvitsi sairauden vaikeimmassa vaiheessa osastohoitoa. Keskimääräinen osastojakso oli lyhentynyt 27 päivään.

Vanhempien rooli hoidossa on merkittävä

Syömishäiriöyksikössä toteutetaan soveltuvin osin perhekeskeistä hoitomallia, joka on kehitetty Lontoossa Maudsleyn klinikalla laihuushäiriötä sairastaville nuorille.

-Pitkään jatkunut aliravitsemus vaurioittaa monin tavoin kehon toimintaa ja vaikuttaa myös ajatteluun. Tavanomainen kyky kokea mielihyvää heikkenee. Sairaus vie voimia ja aikaa kaverisuhteilta ja perheen tavanomaisesta arkielämästä. Pahimmillaan riittämättömästi hoidettuna sairaus voi kroonistua ja johtaa jopa potilaan kuolemaan, sanoo osastonhoitaja Katriina Anttila.

Lapsen hoidon alkaessa ensisijainen tavoite on ravitsemuksen palauttaminen normaaliksi sekä nälkiintyneen kehon fyysisen tilan korjaaminen. Vasta kun keho ja aivot ovat saaneet riittävästi ravintoaineita, riittää lapsella voimia toipua sairauteen liittyvistä muista psyykkisistä oireista kuten ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta.

Työskentely aloitetaan perheen yhteisellä ruokailulla, jonka aikana hoitaja arvioi syömishäiriön vakavuusastetta. Samalla tarkennetaan lapsen ravitsemuskuntoutusta ja arvioidaan hoidon onnistumisen mahdollisuutta avohoidossa. Hoidon alussa vanhemmille annetaan tietoa syömishäiriöstä. Heitä tuetaan toimimaan määrätietoisesti lapsen hankaliksi kokemissa syömistilanteissa ja tekemään päätöksiä mm. riittävästä annoskoosta. Lisäksi heitä ohjataan ottamaan vastaan rauhallisesti lapsen vaikeatkin tunnereaktiot. Myönteisellä ja kannustavalla suhtautumisella lasta ja perhettä autetaan kohti mahdollisimman tavallista arkea, johon ruokailutilanteet kuuluvat luontevana osana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

osastonhoitaja Katriina Anttila, p. 050 467 4928, katriina.anttila@hus.fi, Lastenpsykiatrian alkuarviointi- ja akuuttiyksikkö ja Lastenpsykiatrian syömishäiriöyksikkö
osastonlääkäri Tatu Lope, tatu.lope@hus.fi, L16 akuuttiyksikkö ja Lastenpsykiatrian syömishäiriöyksikkö

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Personer med sällsynta cancersjukdomar får stöd av det europeiska kompetensnätverket2.12.2021 09:11:02 EET | Tiedote

HUS Cancercentrum har godkänts som en del av det europeiska kompetensnätverket (European Reference Network ERN). Med hjälp av nätverket får Cancercentret bättre information om de nya behandlingsformerna för sällsynta cancerformer, eftersom nätverket omfattar experter på sällsynta cancerfall runtom i Europa. Allt fler personer som lider av sällsynt cancer har tillgång till specialkompetens.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme