Syömishäiriöt ovat yleisiä, mutta jäävät usein tunnistamatta ja hoitamatta

Syömishäiriöt ovat oirekirjoltaan moninaisia ja yleisimpiä kuin tähän asti on tiedetty, selviää Helsingin yliopistossa tarkistettavasta väitöstutkimuksesta.
Tytöillä ja nuorilla naisilla laihuushäiriö ja sen taudinkuvaa muistuttavat syömishäiriöt ovat yleisiä. Niille on tyypillistä muun muassa painon lasku, ruokailuihin liittyvät rajoitukset, pakonomainen liikunta, lihomisen pelko ja kehonkuvan häiriö.
– Joka kymmenes nuori nainen on kärsinyt tämän tyyppisestä syömishäiriöstä, LL Yasmina Silén kertoo väitöstutkimuksen tuloksista.
Syömishäiriöiden diagnostiikkaa on pyritty parantamaan uusissa mielenterveyshäiriöiden tautiluokituksissa, jotta mahdollisimman moni sairastunut saisi tarkan diagnoosin. Diagnoosimuutoksista huolimatta määrittämättömät syömishäiriöt osoittautuivat tutkimuksessa yhä yleisiksi.
– Erityisesti pojilla ja miehillä määrittämättömät syömishäiriöt muodostivat yleisimmän syömishäiriöluokan. Heidän taudinkuvassaan yleisiä oireita olivat esimerkiksi pakonomainen liikkuminen, urheiluharrastukseen liittyvät terveydelle haitalliset painonhallintakeinot, suuret painonvaihtelut ja ahmiminen, Silén jatkaa.
Syömishäiriöoireet ovat pitkäaikaisia
Monen syömishäiriöön sairastuneen oireet olivat tutkimuksessa pitkäaikaisia, sillä viisi vuotta taudin puhkeamisen jälkeen alle 40 prosenttia naisista ja 64 prosenttia miehistä oli toipunut.
– On tärkeää huomioida, että myös muista määritetyistä ja määrittämättömistä syömishäiriöistä kärsivät oireilivat pitkään. Tämä tutkimus lisää tietoanäiden häiriöiden merkityksestä, Silén tiivistää.
Syömishäiriö jää usein tunnistamatta
Väitöstutkimus osoitti myös, että syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoito ovat vielä puutteellisia ongelman suuruusluokka huomioiden. Moni syömishäiriöön sairastunut jäi ilman apua, sillä vain kolmasosa tunnistettiin terveydenhuollossa ja viidesosa sai hoitoa. Erityisen heikosti hoidon piiriin ohjautuivat epätyypillisimmistä oirekuvista kärsivät.
Tunnistamisen haasteet ovat monen tekijän summa.
– Sairastanut ei itse välttämättä ymmärrä sairautensa vakavuutta ja hoidon tarvetta. Myös sairauteen liittyvä häpeä voi vaikeuttaa hoitoon hakeutumista, Silén kuvailee.
Lisäksi vääristyneet ennakkokäsitykset siitä, kuka syömishäiriöön sairastuu, hankaloittavat syömishäiriöiden tunnistamista terveydenhuollossa.
– On tärkeää lisätä tietämystä syömishäiriöoireiden ja oireilevien henkilöiden moninaisuudesta. Syömishäiriötä voi sairastaa iästä, sukupuolesta ja vartalon koosta riippumatta, Silén vahvistaa.
Hoito vaatii panostusta
Syömishäiriöiden tunnistaminen jo varhaisvaiheessa olisi keskeistä, sillä varhainen hoitoon pääsy vaikuttaa suotuisasti ennusteeseen.
Hoitojärjestelmää ei ole Silénin mukaan kuitenkaan kehitetty riittävän kattavasti huomioimaan syömishäiriöoireiden yleisyyttä ja monia eri ilmenemismuotoja.
– Hoitoon pääsemisen kynnystä tulisi madaltaa, kehittää hoitoketjuja ja hoitoja sekä arvioida näiden toimien vaikutusta syömishäiriöiden ennusteeseen, Silén summaa.
Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin kahta väestöpohjaista kaksosaineistoa, FinnTwin12- ja FinnTwin16 -tutkimuksia sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatrian syömishäiriöyksiköstä kerättyä potilasaineistoa. Väestötutkimuksissa pyrittiin seuraamaan kaikkia Suomessa vuosina 1975–1979 ja 1983–1987 syntyneitä kaksosia nuoruudesta aikuisuuteen saakka.
Väitöskirjatutkimuksessa syömishäiriödiagnoosit asetettiin Amerikan psykiatriyhdistyksen uusimpien kriteereiden mukaisesti. Suomessa syömishäiriöiden diagnostisoinnissa käytetään Maailman terveysjärjestön WHO:n ICD-10 luokitusta. Vuonna 2022 käyttöön otettavassa ICD-11 luokituksessa syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat samankaltaisia Amerikan psykiatriyhdistyksen luokituksen kanssa.
Lisätietoja
LT Yasmina Silén
yasmina.silen@gmail.com
LL Yasmina Silén väittelee 18.12.2021 kello 10 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Eating disorders in adolescents and young adults: diagnosis, occurrence, treatment, and outcome".
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuuden lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme