Helsingin yliopisto

Syöpähoidot kehittyvät kliinisten lääketutkimusten avulla - tutkimusten toteutuminen edellyttää riittävää resurssointia sairaaloissa

Jaa

Kliinisten lääketutkimusten avulla varmistetaan lääketieteellisten hoitojen kehittyminen ja uusien hoitojen varhainen käyttöönotto maassamme. Lääketutkimusten määrän lisääminen ja jatkuvuuden turvaaminen edellyttävät lisää resursseja sairaaloissa tehtävään tutkimukseen.

Helsingin yliopiston koordinoima Cancer IO -hanke on tuoreessa raportissaan selvittänyt sairaaloiden valmiuksia toteuttaa kliinisiä syöpälääketutkimuksia. Raportti heijastelee tilannetta yliopistosairaaloissa, joissa toteutetaan suurin osa kliinisistä lääketutkimuksista maassamme.

– Uusien lääketutkimusten määrä on viime vuosina ollut huolestuttavassa laskussa, kertoo tutkimusjohtaja, Cancer IO -hankkeen vetäjä Juha Klefström. Halusimme raportin avulla herättää keskustelua kliinisen tutkimuksen toteuttamismahdollisuuksista Suomessa ja esitellä ratkaisuja niiden tukemiseksi, hän kuvailee.

Raportissa kuvataan sairaaloiden tutkimusinfrastruktuuria, tutkimusstrategioita ja viestintää kliinisiin lääketutkimuksiin liittyen. Se perustuu viiden yliopistosairaalan syöpäkeskusten (FICAN) ja seitsemän keskussairaalan syövänhoidon asiantuntijoiden haastatteluihin. Raportin ovat toteuttaneet Cancer IO ja Nordic Healthcare Group.

Tutkimustyö edellyttää aikaa ja hallinnon tukipalveluja

Haastattelujen perusteella sairaaloissa on hyvät valmiudet ja kiinnostusta toteuttaa kliinisiä lääketutkimuksia, mutta resurssien puute estää tutkimusten määrän kasvattamisen. Avainasemassa tutkimusten edellytysten parantamiseksi ovat sairaalan hallinto ja budjetoinnista vastaavat tahot.

Tutkimuksen toteuttaminen sisältää varsinaisen tutkimustyön lisäksi paljon hallinnollista työtä sekä vuorovaikutusta viranomaisten ja yrityskumppanien kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että tutkimuksen tukipalvelut ovat sairaalassa hyvin järjestetty. Haastattelujen perusteella tukipalveluita on, mutta niiden määrä vaihtelee sairaaloittain, eikä tukea ole aina riittävästi saatavilla.

– Haastatteluissa tuli toistuvasti esille, että resurssit ovat niukat ja aikaa ei anneta riittävästi tutkimuksen tekemiseen. Siksi tutkijalääkäreiden motivointi tutkimuksen pariin on tällä hetkellä haastavaa, Klefström sanoo.

Tutkimuksen tekemisestä kiinnostuneet lääkärit joutuvat usein tekemään tutkimustyötä potilastyön ohella iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Tutkimusrahoitusta on mahdollista saada, mutta lääkäripulan johdosta tutkimusvapaan järjestäminen voi olla hankalaa, selviää raportista.

Suunnitelmallisuus ja yhteistyö tukevat pitkäjänteistä ja vaikuttavaa tutkimusta 

Raporttinsa pohjalta Cancer IO -hanke on koonnut seuraavat suositukset kliinisten lääketutkimusten määrän lisäämiseksi Suomessa.

  • Sitoudu: Yliopistosairaaloiden hallitusten ja poliittisten päättäjien tulee tunnustaa kliinisten tutkimusten asema tärkeänä osana yliopistosairaaloiden toimintaa, nykyaikaista syövänhoitoa ja tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä. Tutkimuksen edellytykset tulee turvata sote-uudistuksessa.
  • Suunnittele: Luo tavoitteelliset tutkimusstrategiat ja viestintäkanavat kliinisten tutkimusten lisäämiseksi sekä sairaalatasolla että kansallisesti.
  • Motivoi: Motivoi ja luo mahdollisuuksia tutkijalääkäreille toteuttaa kliinisiä tutkimuksia siihen varatulla työajalla, toimenkuvalla ja täydellä palkalla.
  • Tue: Varmista riittävät tukipalvelut ja resurssit kliinisten tutkimusten toteuttamiseksi.
  • Tee yhteistyötä: Vahvista kansallista, sairaaloiden välistä yhteistyötä kliinisten tutkimusten määrän lisäämiseksi. Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin toiminta tulee saada käyntiin viiveettä.

Tutustu raportiin Cancer IO -hankkeen sivuilla.

Li­sä­tie­to­ja

Juha Klefström, tutkimusjohtaja, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Puh.044 377 3876

juha.klefstrom@helsinki.fi

@Cancer_IO_

@JuhaKlefstrom

Cancer IO on Helsingin yliopiston koordinoima immuunihoitoihin (IO) keskittyvä kansallinen tutkimus- ja innovaatiohanke. Business Finlandin rahoittamassa Cancer IO:ssa on mukana 30 kumppania: yliopistoja, yliopistosairaaloita, potilasjärjestöjä, lääkealan yrityksiä sekä start-up yrityksiä. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten syöpäkeskusten kanssa.

Cancer IO -hankkeen kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa, josta julkisen tutkimuksen osuus on noin viidennes. Hanke on alallaan yksi Euroopan suurimmista.

 Lue lisää: www.cancerio.org

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto hakee oikeutta järjestää terveystieteiden maisterikoulutusta – koulutus vahvistaisi sote-alaa koko Uudellamaalla13.10.2021 12:32:17 EEST | Tiedote

Helsingin yliopisto on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetun hakemuksen koulutusvastuusta terveystieteiden alalle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä keskeiset pääkaupunkiseudun sote-alan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut Metropolia ja Laurea ovat ilmaisseet hankkeelle vahvan kannatuksensa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme