Syöpähoidot kehittyvät kliinisten lääketutkimusten avulla - tutkimusten toteutuminen edellyttää riittävää resurssointia sairaaloissa
16.9.2021 13:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima Cancer IO -hanke on tuoreessa raportissaan selvittänyt sairaaloiden valmiuksia toteuttaa kliinisiä syöpälääketutkimuksia. Raportti heijastelee tilannetta yliopistosairaaloissa, joissa toteutetaan suurin osa kliinisistä lääketutkimuksista maassamme.
– Uusien lääketutkimusten määrä on viime vuosina ollut huolestuttavassa laskussa, kertoo tutkimusjohtaja, Cancer IO -hankkeen vetäjä Juha Klefström. Halusimme raportin avulla herättää keskustelua kliinisen tutkimuksen toteuttamismahdollisuuksista Suomessa ja esitellä ratkaisuja niiden tukemiseksi, hän kuvailee.
Raportissa kuvataan sairaaloiden tutkimusinfrastruktuuria, tutkimusstrategioita ja viestintää kliinisiin lääketutkimuksiin liittyen. Se perustuu viiden yliopistosairaalan syöpäkeskusten (FICAN) ja seitsemän keskussairaalan syövänhoidon asiantuntijoiden haastatteluihin. Raportin ovat toteuttaneet Cancer IO ja Nordic Healthcare Group.
Tutkimustyö edellyttää aikaa ja hallinnon tukipalveluja
Haastattelujen perusteella sairaaloissa on hyvät valmiudet ja kiinnostusta toteuttaa kliinisiä lääketutkimuksia, mutta resurssien puute estää tutkimusten määrän kasvattamisen. Avainasemassa tutkimusten edellytysten parantamiseksi ovat sairaalan hallinto ja budjetoinnista vastaavat tahot.
Tutkimuksen toteuttaminen sisältää varsinaisen tutkimustyön lisäksi paljon hallinnollista työtä sekä vuorovaikutusta viranomaisten ja yrityskumppanien kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että tutkimuksen tukipalvelut ovat sairaalassa hyvin järjestetty. Haastattelujen perusteella tukipalveluita on, mutta niiden määrä vaihtelee sairaaloittain, eikä tukea ole aina riittävästi saatavilla.
– Haastatteluissa tuli toistuvasti esille, että resurssit ovat niukat ja aikaa ei anneta riittävästi tutkimuksen tekemiseen. Siksi tutkijalääkäreiden motivointi tutkimuksen pariin on tällä hetkellä haastavaa, Klefström sanoo.
Tutkimuksen tekemisestä kiinnostuneet lääkärit joutuvat usein tekemään tutkimustyötä potilastyön ohella iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Tutkimusrahoitusta on mahdollista saada, mutta lääkäripulan johdosta tutkimusvapaan järjestäminen voi olla hankalaa, selviää raportista.
Suunnitelmallisuus ja yhteistyö tukevat pitkäjänteistä ja vaikuttavaa tutkimusta
Raporttinsa pohjalta Cancer IO -hanke on koonnut seuraavat suositukset kliinisten lääketutkimusten määrän lisäämiseksi Suomessa.
- Sitoudu: Yliopistosairaaloiden hallitusten ja poliittisten päättäjien tulee tunnustaa kliinisten tutkimusten asema tärkeänä osana yliopistosairaaloiden toimintaa, nykyaikaista syövänhoitoa ja tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä. Tutkimuksen edellytykset tulee turvata sote-uudistuksessa.
- Suunnittele: Luo tavoitteelliset tutkimusstrategiat ja viestintäkanavat kliinisten tutkimusten lisäämiseksi sekä sairaalatasolla että kansallisesti.
- Motivoi: Motivoi ja luo mahdollisuuksia tutkijalääkäreille toteuttaa kliinisiä tutkimuksia siihen varatulla työajalla, toimenkuvalla ja täydellä palkalla.
- Tue: Varmista riittävät tukipalvelut ja resurssit kliinisten tutkimusten toteuttamiseksi.
- Tee yhteistyötä: Vahvista kansallista, sairaaloiden välistä yhteistyötä kliinisten tutkimusten määrän lisäämiseksi. Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin toiminta tulee saada käyntiin viiveettä.
Tutustu raportiin Cancer IO -hankkeen sivuilla.
Lisätietoja
Juha Klefström, tutkimusjohtaja, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh.044 377 3876
@Cancer_IO_
@JuhaKlefstrom
Cancer IO on Helsingin yliopiston koordinoima immuunihoitoihin (IO) keskittyvä kansallinen tutkimus- ja innovaatiohanke. Business Finlandin rahoittamassa Cancer IO:ssa on mukana 30 kumppania: yliopistoja, yliopistosairaaloita, potilasjärjestöjä, lääkealan yrityksiä sekä start-up yrityksiä. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten syöpäkeskusten kanssa.
Cancer IO -hankkeen kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa, josta julkisen tutkimuksen osuus on noin viidennes. Hanke on alallaan yksi Euroopan suurimmista.
Lue lisää: www.cancerio.org
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston palkitut väitöskirjat tuovat uutta tietoa kudosten uusiutumisesta, MS-taudista, kemiallisesta rikosteknisestä tutkimuksesta ja neoliittisista yhteisöistä29.5.2026 08:38:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto palkitsi Simon Anderssonin, Bonnie Nilhamn-Kuosmasen, Joona Sarkkisen ja Solja Säteen väitöskirjat vuoden 2025 parhaina.
Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä28.5.2026 15:34:07 EEST | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme