Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Syyskuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat vedenkorkeuksia ja paikoin samensivat jokivesiä

Jaa
Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satoi paikoin erittäin runsaasti ja rankasti. Sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat, mutta edelleen kuivan kevään ja kesän vaikutukset näkyvät järvissä ja joissa. Rankkasateiden johdosta jokivesi on välillä ollut varsin sameaa. Pohjavedenpinnat ovat kääntyneet nousuun.

Eniten syyskuussa satoi Perhonjoen vesistöalueella

Järvien vedenpinnat olivat syyskuun puoliväliin saakka pohjalaismaakunnissa edelleen selvästi ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Sekä säännöstellyiltä että säännöstelemättömiltä järviltä tuli runsaasti yhteydenottoja poikkeuksellisen matalista vedenpinnoista. Syyskuun loppupuolen sateet nostivat virtaamia ja järvien vedenpintoja pitkän kuivan jakson jälkeen, vaikka edelleen suuri osa sateista imeytyi kuivaan maaperään. Sateet riittivät paikoin nostamaan järvien vedenpintoja lähelle syyskuun tavanomaisia tasoja.

Eniten satoi Keski-Pohjanmaalla Perhonjoen vesistöalueella. Syyskuun sademäärä Kaustisilla oli yli 100 mm, joka on noin kaksinkertainen keskimääräiseen syyskuun sademäärään verrattuna. Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa virtaama oli syyskuun puoliväliin saakka vain noin 3 m3/s. Sateet nostivat virtaaman 18.9. tasolle 32 m3/s. Venetjoen ja Vissaveden tekojärvien vedenpinnat nousivat yli ajankohdan keskimääräisen tason. Patanan tekojärven vedenpinta nousi 20 cm, mutta on edelleen lähes puoli metriä alle ajankohdan keskimääräisen.

Ähtävänjoella Lappajärven vedenpinta nousi sateiden seurauksena 8 cm päätyen tavoitevyöhykkeen alaosalle. Säännöstelyluvan tavoitevyöhyke laskee hiljalleen syyskuusta alkaen kohti kevättä, jotta keväällä on tilaa sulamisvesille. Lapuanjoen alaosalla virtaama oli syyskuun alun ajan vain 3 m3/s. Virtaama nousi syyskuun puolivälin jälkeen ja oli suurimmillaan syyskuun lopulla 31 m3/s. Kuortaneenjärvi, Varpulan tekojärven ja usean muun järven pinta nousi lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa. Hirvijärven tekojärven vedenpinta nousi noin 10 cm, mutta pinta on edelleen noin puoli metriä alle ajankohdan keskimääräisen tason.

Kyrönjoen alaosalla virtaama oli syyskuun alkupuolella vain noin 6 m3/s. Syyskuun lopulla se nousi ylimmillään tasolle 78 m3/s. Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvien pinnat nousivat noin 10 cm. Kalajärvi on edelleen noin 20 cm ja Kyrkösjärvi 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Närpiönjoella virtaama oli syyskuun alussa alle kuution sekunnissa. Suurimmillaan virtaama oli syyskuun puolivälin sateiden jälkeen 17 m3/s.  

Paikalliset rankkasateet samensivat vettä

Jokien ja järvien vesi on monin paikoin ollut varsin heikkolaatuista. Ravinnepitoisuudet ovat olleet pääosin tyydyttävää tai välttävää tasoa ja joissain jokivesistöissä jopa selkeästi huonoa tilaa ilmentävällä tasolla. Alivirtaamaolosuhteissa korostuu jätevesien vaikutus veden laatuun, toisaalta taas hetkelliset rankat sateet ovat paikoin voimakkaasti samentaneet vettä.  Jokien vesi onkin ollut ajoittain sameaa ja varsin tummaa. Pohjavesivaikutteisten jokien, kuten Isojoki ja Lestijoki, vesi on ollut puolestaan laadultaan selvästi kirkkaampaa ja ravinnepitoisuudet pienempiä. Leväkukintoja on edelleen esiintynyt alueen järvissä, mutta ne ovat loppukuuta kohden laantuneet. Happamuustilanne jokivesissä vastaa pääosin tyypillisiä kesän olosuhteita pH:n ollessa pääosin 6-7 välillä.

Pohjaveden pinnat kääntyneet nousuun

Syyskuun alusta asti pohjaveden pinnankorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Pohjavesivarannot ovat täyttymässä taas kuivan kesän jälkeen syyssateiden alettua, kun haihdunta ja kasvien tarvitsema vesimäärä on vähentynyt. Pohjaveden korkeusmittausasemilla on ollut havaittavissa nouseva trendi koko kuukauden aikana ja pinnat ovat paikoitellen nousseet 10–50 cm. Noususta huolimatta pohjavedenpinnat ovat osassa maakuntaa yhä ajankohdan keskiarvoa alempana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:


Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919


sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Påskens varma väder ökar på vårflödet i de österbottniska landskapen28.3.2024 10:22:44 EET | Tiedote

Det varma vädret som förutspås till påsk, liten förekomst av nattfrost och eventuellt regn som smälter snön i de österbottniska landskapen kan få flödet i åar och älvar att stiga. Enligt nuvarande prognoser stiger vattenflödet i takt med stigande temperaturer framför allt i områdets sydligaste delar i Sydösterbotten såsom Lappfjärds å, Tjöck å och Närpes å. Flödena i dessa vattendrag kan stiga till nivån för en genomsnittlig vårflod under påsk. Enligt de nuvarande prognoserna infinner sig den större vårflodstoppen i dessa vattendrag vid mitten av april.

Pääsiäisen lämmin sää nostaa jokien virtaamia Pohjalaismaakunnissa28.3.2024 10:22:44 EET | Tiedote

Pääsiäisen ajalle ennustettu lämpenevä sää, yöpakkasten vähäisyys ja mahdolliset sateet sulattavat lumia pohjalaismaakunnissa ja saavat jokien virtaamat nousuun. Tämän hetken ennusteiden mukaan virtaamat nousevat lämpenevän sään myötä etenkin Pohjanmaan rannikon eteläisimmillä vesistöillä kuten Lapväärtin-, Teuvan- ja Närpiönjoella. Näillä vesistöillä virtaamat saattavat pääsiäisen aikana nousta keskimääräisen kevättulvan tasolle. Suurempi kevään tulvahuippu ajoittuu tämän hetken ennusteissa näillä rannikon vesistöillä huhtikuun puolivälin paikkeille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye