”Tää taisi olla elämäni tärkein puhelu” – Kriisipuhelimessa vastattiin koronavuonna 90 000 soittoon
”Vaikka viime vuosi oli koronan takia monella tapaa haastava, pystyimme vastaamaan yhä useampaan apua tarvitsevan soittoon. Erityisesti nuoret aikuiset soittivat aiempaa enemmän”, kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Paha olo, kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus, nousivat koronavuonna yleisimmäksi soiton syyksi. Myös ihmissuhteisiin ja arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat puhututtivat soittajia.
Kriisipuhelimessa tehdään vaativaa auttamistyötä
Viime vuonna Kriisipuhelimessa käytiin vuorokaudessa keskimäärin 16 keskustelua, jossa soittaja oli itsetuhoinen tai huolissaan itsetuhoisesta läheisestään. Vuonna 2019 vastaavia keskusteluja käytiin vuorokaudessa noin 9 kappaletta.
”Puhelimeen vastatessa ei voi koskaan tietää, millainen kriisi soittajalla on. Yhä useammin soitetaan omien tai läheisen itsetuhoisten ajatusten takia. Kriisipuhelimessa käydään päivittäin noin kolme keskustelua, jossa soittaja on akuutissa itsemurhavaarassa. Positiivista on kuitenkin se, että oman pahan olon kanssa ei jäädä yksin, vaan apua haetaan. Sitä varten me olemme olemassa.”
Kriisipuhelimessa päivystävät kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset kriisityöntekijöiden tukemina. Koronavuonna vapaaehtoisten panos kasvoi entisestään ja he vastasivat lähes 46 000 soittoon, nousua oli 45 prosenttia.
“Vapaaehtoiset ovat antaneet haastavana aikana huomattavan panoksen ollakseen tukena kriisissä oleville. Se on todella arvokasta.”
Suurin osa soittajista kertoo olonsa helpottaneen Kriisipuhelin-keskustelun jälkeen. Soittajilta puhelun lopuksi saadusta palautteesta 97 prosenttia on kiittävää.
Linkki Kriisipuhelimen vuosiraporttiin (PDF): https://mieli.fi/sites/default/files/inline/kriisipuhelin-tilastot_2020_-_kooste.pdf
Keskusteluapua neljällä kielellä
Kriisipuhelin suomeksi 09 2525 0111
- Auki 24/7.
- mieli.fi/kriisipuhelin
Kriisipuhelin ruotsiksi, Kristelefon, 09 2525 0112
- Auki arkisin:
ma, ke klo 16–20,
ti, to, pe klo 9–13.
- mieli.fi/kristelefon
- Lisätietoja: Camilla Björk, ruotsinkielisen Kriisipuhelimen koordinaattori, p. 044 243 8997, etunimi.sukunimi@pohjanmaankriisikeskus.fi
Kriisipuhelin arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113
- Auki arkisin:
ma, ti klo 11–15,
ke klo 13–16 ja 17–21,
to klo 10–15.
- mieli.fi/azma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
MIELI Suomen Mielenterveys ry
040 587 5197
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme