”Tää taisi olla elämäni tärkein puhelu” – Kriisipuhelimessa vastattiin koronavuonna 90 000 soittoon
”Vaikka viime vuosi oli koronan takia monella tapaa haastava, pystyimme vastaamaan yhä useampaan apua tarvitsevan soittoon. Erityisesti nuoret aikuiset soittivat aiempaa enemmän”, kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Paha olo, kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus, nousivat koronavuonna yleisimmäksi soiton syyksi. Myös ihmissuhteisiin ja arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat puhututtivat soittajia.
Kriisipuhelimessa tehdään vaativaa auttamistyötä
Viime vuonna Kriisipuhelimessa käytiin vuorokaudessa keskimäärin 16 keskustelua, jossa soittaja oli itsetuhoinen tai huolissaan itsetuhoisesta läheisestään. Vuonna 2019 vastaavia keskusteluja käytiin vuorokaudessa noin 9 kappaletta.
”Puhelimeen vastatessa ei voi koskaan tietää, millainen kriisi soittajalla on. Yhä useammin soitetaan omien tai läheisen itsetuhoisten ajatusten takia. Kriisipuhelimessa käydään päivittäin noin kolme keskustelua, jossa soittaja on akuutissa itsemurhavaarassa. Positiivista on kuitenkin se, että oman pahan olon kanssa ei jäädä yksin, vaan apua haetaan. Sitä varten me olemme olemassa.”
Kriisipuhelimessa päivystävät kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset kriisityöntekijöiden tukemina. Koronavuonna vapaaehtoisten panos kasvoi entisestään ja he vastasivat lähes 46 000 soittoon, nousua oli 45 prosenttia.
“Vapaaehtoiset ovat antaneet haastavana aikana huomattavan panoksen ollakseen tukena kriisissä oleville. Se on todella arvokasta.”
Suurin osa soittajista kertoo olonsa helpottaneen Kriisipuhelin-keskustelun jälkeen. Soittajilta puhelun lopuksi saadusta palautteesta 97 prosenttia on kiittävää.
Linkki Kriisipuhelimen vuosiraporttiin (PDF): https://mieli.fi/sites/default/files/inline/kriisipuhelin-tilastot_2020_-_kooste.pdf
Keskusteluapua neljällä kielellä
Kriisipuhelin suomeksi 09 2525 0111
- Auki 24/7.
- mieli.fi/kriisipuhelin
Kriisipuhelin ruotsiksi, Kristelefon, 09 2525 0112
- Auki arkisin:
ma, ke klo 16–20,
ti, to, pe klo 9–13.
- mieli.fi/kristelefon
- Lisätietoja: Camilla Björk, ruotsinkielisen Kriisipuhelimen koordinaattori, p. 044 243 8997, etunimi.sukunimi@pohjanmaankriisikeskus.fi
Kriisipuhelin arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113
- Auki arkisin:
ma, ti klo 11–15,
ke klo 13–16 ja 17–21,
to klo 10–15.
- mieli.fi/azma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
MIELI Suomen Mielenterveys ry
040 587 5197
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Keskusteluapua saatavilla koko kesän18.6.2025 09:26:47 EEST | Tiedote
MIELI Kriisipuhelin, Kriisichat, Tukisuhde, Sekasin-chat sekä kriisikeskukset ympäri Suomen tarjoavat keskusteluapua läpi kesän.
Kriisikeskusbarometri: Taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä aiempaa useammin16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Taloushuolet ovat lisänneet MIELI ry:n kriisikeskusverkoston asiakkaiden psyykkistä kuormitusta, huolta, stressiä ja ahdistusta.
MIELI ry vetoaa hallitukseen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi28.4.2025 09:36:03 EEST | Tiedote
Hallituksen päättämät leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin tulevat olennaisesti heikentämään järjestöjen kykyä vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia Suomessa. Leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä eivät säästä, vaan aiheuttavat jatkossa lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Lisäleikkausten sijaan jo päätettyjen leikkausten kokonaisvaikutukset on arvioitava ja järjestöjen työhön vaikuttavat muutokset valmisteltava yhteistyössä, jotta muutosten kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja väestön hyvinvointiin jäävät mahdollisimman pieniksi.
Työyhteisössä on hyvä varautua surevan kohtaamiseen jo ennalta22.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Surukonferenssi alkaa torstaina. Konferenssissa käsitellään tänä vuonna surun kohtaamista työssä.
Järjestöjen mahdollisuus auttaa ihmisiä on turvattava14.4.2025 09:49:05 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista on päätetty leikata kolmannes. Lisäleikkaukset puoliväliriihessä aiheuttaisivat vakavia heikennyksiä hyvinvointiin ja murentaisivat kansalaisyhteiskuntaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme