Tahdon2013-kampanja vetosi suuren yleisön tunteisiin – translakiin ajetut tavoitteet jäivät osin epäselviksi

FM Nina Järviö tutki väitöstyössään vuosina 2010–2015 tehtyä suomalaista kansalaistoimintaa Tahdon2013-kampanjan ja translain uudistamisen eteen tehdyn työn kautta.

Työ on ensimmäinen väitöskirjatasoinen tutkimus, joka käsittelee varsin laajaa huomiota saanutta Tahdon2013-kampanjaa. Kampanjan ajamasta kansalaisaloitteesta tasa-arvoisen avioliittolain puolesta tuli ensimmäinen eduskunnan hyväksymä kansalaisaloite. Analyysi avaa muun muassa niitä tapoja, joilla kampanjan tuotteistaminen teki aloitteesta suositun.

Järviön mukaan kansalaisaloiteinstituutio itsessään vaikuttaa kansalaistoimintaan.

–  Kansalaisaloite ei ole ainoastaan väylä vaikuttaa. Se myös ohjaa kansalaistoimijoita esittämään asiansa tietyllä tavalla ja vie huomioita pois muista kysymyksistä. Lisäksi kansalaisaloitteista näyttää tulleen eräänlainen velvollisuus juuri seksuaali- ja sukupuolipolitiikassa.

Tällä hän viittaa aiheisiin liittyvien aloitteiden poikkeukselliseen menestykseen niin kannatusilmoitusten keräämisessä kuin eduskunnan käsittelyssä.

– Olisi syytä miettiä, mitä tarkoittaa, jos seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvien lainsäädännöllisten muutosten edistäminen eräällä tavalla siirtyy eduskunnasta kansalaisten harteille.

Translain edistäjät pyrkivät vaikuttamaan suoraan poliittisiin toimijoihin

Suomessa transpolitiikkaa on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Suomi on saanut lukuisia huomautuksia ihmisoikeuksia rikkovasta translaistaan – etenkin lakiin sisältyvästä lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta. Kansalaistoimijat ovatkin vaatineet sukupuolen juridista vahvistamista säätelevän lainsäädännön uudistamista.

­– Siinä missä Tahdon2013 vetosi suuren yleisön tunteisiin, tranlaki jäi tähän verrattuna etäisemmäksi. Translain edistäjien viesti olikin osoitettu ennemmin poliittisille toimijoille kuin suoraan kansalaisille. Tehty työ oli perinteisempää vaikuttamista esimerkiksi erilaisten raporttien ja lausuntojen muodossa. Translakityö oli kasvotonta, Järviö summaa.

Mielikuva Suomesta tasa-arvon mallimaana elää vahvana

Tahdon2013-kampanjan ja translakityön yhdistäväksi tekijäksi Nina Järviö nostaa myyttisen suomalaisen tasa-arvon.

­– Ajatus Suomesta edelläkävijänä ja tasa-arvon mallimaana vaikuttaa edelleen vahvasti siihen, miten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista voidaan puhua. Kansalaistoimijat näyttävät muovaavan omaa toimintaansa suhteessa tähän myyttiseen Suomi-kuvaan.

Suomeen liittyvän puheen rinnalla kansalaistoiminnassa rakentuu myös käsitys suomalaisuudesta. Tältä osin Järviö oli analyysissaan kiinnostunut siitä, miten kansalaistoimijat osallistuivat työllään mielikuviin suomalaisuuden oletetusta valkoisuudesta. Tutkimuksen laajassa aineistossa oli hyvin vähän sellaista, mikä olisi rikkonut tai kyseenalaistanut käsitystä suomalaisuuden ja valkoisuuden yhteydestä.

– Ehkä jopa hieman yllättäen valkoisuudelle ei annettu vaihtoehtoja. Ajoittain sitä jopa vahvistettiin, vaikka suomalaisuus on tietenkin paljon monimuotoisempaa, Järviö sanoo.

FM Nina Järviö väittelee 15.12.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Polkuja suomalaiseen tasa-arvoon? – Kansalaistoiminta, Tahdon2013 ja translaki. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, sali 12, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on dosentti Tuula Juvonen, Turun yliopisto, ja kustoksena professori Marjut Jyrkinen.

Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa