Helsingin yliopisto

Tahdon2013-kampanja vetosi suuren yleisön tunteisiin – translakiin ajetut tavoitteet jäivät osin epäselviksi

Jaa

Tasa-arvoista avioliittolakia ajanut Tahdon2013-kampanja menestyi kirkkaalla brändillä ja selkeällä viestillä. Samaan aikaan kansalaistoiminnassa tehtiin työtä translain uudistamisen eteen, mutta perinteisiin vaikuttamiskeinoihin nojannut kampanja jäi etäiseksi suurelle yleisölle.

Nina Järviö nostaa Tahdon2013-kampanjan ja translakityön yhdistäväksi tekijäksi myyttisen suomalaisen tasa-arvon. Kansalaistoimijat näyttävät muovaavan omaa toimintaansa suhteessa siihen. Kuva: Warda Ahmed.
Nina Järviö nostaa Tahdon2013-kampanjan ja translakityön yhdistäväksi tekijäksi myyttisen suomalaisen tasa-arvon. Kansalaistoimijat näyttävät muovaavan omaa toimintaansa suhteessa siihen. Kuva: Warda Ahmed.

FM Nina Järviö tutki väitöstyössään vuosina 2010–2015 tehtyä suomalaista kansalaistoimintaa Tahdon2013-kampanjan ja translain uudistamisen eteen tehdyn työn kautta.

Työ on ensimmäinen väitöskirjatasoinen tutkimus, joka käsittelee varsin laajaa huomiota saanutta Tahdon2013-kampanjaa. Kampanjan ajamasta kansalaisaloitteesta tasa-arvoisen avioliittolain puolesta tuli ensimmäinen eduskunnan hyväksymä kansalaisaloite. Analyysi avaa muun muassa niitä tapoja, joilla kampanjan tuotteistaminen teki aloitteesta suositun.

Järviön mukaan kansalaisaloiteinstituutio itsessään vaikuttaa kansalaistoimintaan.

–  Kansalaisaloite ei ole ainoastaan väylä vaikuttaa. Se myös ohjaa kansalaistoimijoita esittämään asiansa tietyllä tavalla ja vie huomioita pois muista kysymyksistä. Lisäksi kansalaisaloitteista näyttää tulleen eräänlainen velvollisuus juuri seksuaali- ja sukupuolipolitiikassa.

Tällä hän viittaa aiheisiin liittyvien aloitteiden poikkeukselliseen menestykseen niin kannatusilmoitusten keräämisessä kuin eduskunnan käsittelyssä.

– Olisi syytä miettiä, mitä tarkoittaa, jos seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvien lainsäädännöllisten muutosten edistäminen eräällä tavalla siirtyy eduskunnasta kansalaisten harteille.

Translain edistäjät pyrkivät vaikuttamaan suoraan poliittisiin toimijoihin

Suomessa transpolitiikkaa on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Suomi on saanut lukuisia huomautuksia ihmisoikeuksia rikkovasta translaistaan – etenkin lakiin sisältyvästä lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta. Kansalaistoimijat ovatkin vaatineet sukupuolen juridista vahvistamista säätelevän lainsäädännön uudistamista.

­– Siinä missä Tahdon2013 vetosi suuren yleisön tunteisiin, tranlaki jäi tähän verrattuna etäisemmäksi. Translain edistäjien viesti olikin osoitettu ennemmin poliittisille toimijoille kuin suoraan kansalaisille. Tehty työ oli perinteisempää vaikuttamista esimerkiksi erilaisten raporttien ja lausuntojen muodossa. Translakityö oli kasvotonta, Järviö summaa.

Mielikuva Suomesta tasa-arvon mallimaana elää vahvana

Tahdon2013-kampanjan ja translakityön yhdistäväksi tekijäksi Nina Järviö nostaa myyttisen suomalaisen tasa-arvon.

­– Ajatus Suomesta edelläkävijänä ja tasa-arvon mallimaana vaikuttaa edelleen vahvasti siihen, miten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista voidaan puhua. Kansalaistoimijat näyttävät muovaavan omaa toimintaansa suhteessa tähän myyttiseen Suomi-kuvaan.

Suomeen liittyvän puheen rinnalla kansalaistoiminnassa rakentuu myös käsitys suomalaisuudesta. Tältä osin Järviö oli analyysissaan kiinnostunut siitä, miten kansalaistoimijat osallistuivat työllään mielikuviin suomalaisuuden oletetusta valkoisuudesta. Tutkimuksen laajassa aineistossa oli hyvin vähän sellaista, mikä olisi rikkonut tai kyseenalaistanut käsitystä suomalaisuuden ja valkoisuuden yhteydestä.

– Ehkä jopa hieman yllättäen valkoisuudelle ei annettu vaihtoehtoja. Ajoittain sitä jopa vahvistettiin, vaikka suomalaisuus on tietenkin paljon monimuotoisempaa, Järviö sanoo.

FM Nina Järviö väittelee 15.12.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Polkuja suomalaiseen tasa-arvoon? – Kansalaistoiminta, Tahdon2013 ja translaki. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, sali 12, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on dosentti Tuula Juvonen, Turun yliopisto, ja kustoksena professori Marjut Jyrkinen.

Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot: Nina Järviö, puhelin 044 995 89 59, nina.jarvio@helsinki.fi, Twitter: @ninajarvio

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi

Kuvat

Nina Järviö nostaa Tahdon2013-kampanjan ja translakityön yhdistäväksi tekijäksi myyttisen suomalaisen tasa-arvon. Kansalaistoimijat näyttävät muovaavan omaa toimintaansa suhteessa siihen. Kuva: Warda Ahmed.
Nina Järviö nostaa Tahdon2013-kampanjan ja translakityön yhdistäväksi tekijäksi myyttisen suomalaisen tasa-arvon. Kansalaistoimijat näyttävät muovaavan omaa toimintaansa suhteessa siihen. Kuva: Warda Ahmed.
Lataa
Nina Järviön väitöskirjan kansikuva. Kuva: Warda Ahmed
Nina Järviön väitöskirjan kansikuva. Kuva: Warda Ahmed
Lataa
Nina Järviö. Kuva: Maija Astikainen
Nina Järviö. Kuva: Maija Astikainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Norjan Barentsinmeren öljyonnettomuuksien riskienhallinta kaipaa huomattavaa uudistamista14.6.2019 11:26:25 EESTTiedote

Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja kartoittaa öljyonnettomuusriskejä Norjan Barentsinmerellä, jossa öljynetsintä ja poraaminen on vastikään sallittu uusilla alueilla. Tutkimuksessa osoitetaan, että tarvitsemme pikaisesti uusia tapoja sisällyttää erilaisia riskikehyksiä ja erinäisiä tiedon muotoja monimutkaisten sosioekologisten riskien riskinhallintaprosesseihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme