Taidesalongin satavuotinen toiminta

Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Taidesalonki 100 vuotta - Konstsalongen 100 år keskittyy gallerian historiaan ja sen harjoittamaan taide- ja antiikkikauppaan. Suomalaisten rakastamista taidemaalareista näyttelyssä on esillä mm. Gunnar Berndtsonin, Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin teoksia. Teokset ovat kulkeneet Taidesalongin kautta. Osa on yksityiskokoelmista lainattuja ja siten harvoin nähtävillä. Lisäksi esillä on esineistöä kotimaisten hopeaseppien taidonnäytteistä aina itämaisiin hankintoihin. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 8.10.2015 - 10.1.2016.

Taidesalonki - Konstsalongen on maamme vanhin edelleen toimiva taidegalleria. Leonard Bäcksbacka (1892-1963) perusti gallerian lokakuussa 1915 - pantattuaan kultakellonsa ja vuokrattuaan sopivan huoneiston taidekauppaa ja vaihtuvia taidenäyttelyjä varten. Tilat gallerialle löytyivät Aleksanterinkatu 7:n ullakkokerroksesta Helsingistä. Nykyisiin tiloihin, osoitteeseen Bulevardi 3, galleria muutti vuonna 1964. Nuorten suomalaisten modernistien uusimman tuotannon ohella Taidesalonki esitteli suomalaisten 1800-luvun mestareiden teoksia. Myös antiikkikauppa kuului Taidesalongin toimintaan. Se kytkeytyi filosofian maisteri Leonard Bäcksbackan perusteelliseen arkistoaineistoja hyödyntävään tutkimustyöhön. Taidesalongin oma kustannustoiminta käsitti näyttelyluetteloiden ohella Bäcksbackan tutkimusjulkaisut.

Leonard Bäcksbacka oli kiinnostunut aikansa suomalaisesta taiteesta. Erityinen merkitys oli Tyko Sallisen varhaistuotannolla. Aikalaistaiteilijoille Taidesalonki tarjosi mahdollisimman edulliset puitteet näyttelyiden järjestämiseen - elannon hankkiminen taiteella oli kiven takana. Uuden taiteen ohella Taidesalongissa esiteltiin toiminnan alusta alkaen myös kultakauden taiteilijoiden teoksia. Suomen taiteen kultakauden ajan taiteilijoista erityisen merkittäviä Bäcksbackalle olivat Gunnar Berndtson, Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg. Bäcksbacka teki elämänsä aikana huomattavia lahjoituksia taidemuseoille kuten Ateneumille ja Tukholman Nationalmuseumille. Merkittävin lahjoitus oli hänen perikuntansa vuonna 1976 Helsingin kaupungille lahjoittama 448 teoksen kokoelma.

Leonard Bäcksbacka hankki taidetta ja antiikkiesineitä myös ulkomaanmatkoilta. Bäcksbackan kiinnostus espanjalaista ja islamilaista kulttuuria kohtaan heräsi 1920-luvulla. Hänen kodissaan oli espanjalaista maurilaisvaikutteista lysterikeramiikkaa, sekä persialaista keramiikkaa 1300-1600-luvuilta. Vuonna 1923 järjestettiin Taidesalongissa espanjalaisen taiteen näyttely. Istanbuliin Bäcksbacka matkusti ensimmäisen kerran helmikuussa 1925, ja toi mukanaan persialaisia miniatyyrejä. Bäcksbackan innostuksesta kertoo runo Dervischen, joka kuvaa islamilaisessa uskonnollisessa juhlassa tanssivia munkkeja. Bäcksbacka matkusti Istanbuliin pian uudestaan ja solmi yhteyksiä paikallisiin taidekauppiaisiin. Kesällä 1952 hän matkusti Istanbuliin yhdessä taiteilijaystävä Marcus Collinin (1882-1966) kanssa.

Taidesalongin yhä käytössä olevan tunnuksen on suunnitellut taiteilija Maria Lagorio (1893-1979). Taiteilija vietti nuoruusvuotensa Pietarissa. Venäjän vallankumouksen myötä Lagorio päätyi Suomeen vuosiksi 1918-1921. Taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely oli Taidesalongissa lokakuussa 1919. Lagorio teki maalausten ohella kuvituksia ja graafista suunnittelua mm. Fazerille ja Schildtin kustantamolle. Taidesalongin tunnus liittyy Lagorion aikalaistaiteilijan Eva Gyldénin (1885-1973) kameekorujen plastisiin ihmishahmoihin, sekä tanssin ja liikkeen ihailuun. Gyldén on myös muotoillut Taidesalongin tunnuksen mukaisen kameesormuksen, joka kuului Leonard Bäcksbackan vaimolle Katarinalle (o.s. Tichonow). Taidesalongin tunnuksen syntyhistoria yhdistää gallerian aikansa kansainväliseen Art Decón värittämään taidekenttään.

Näyttelyyn liittyvä julkaisu:

Satavuotisen toiminnan jälkiä. Taidesalonki 1915-2015. Spår av en hundraårig verksamhet. Konstsalongen 1915-2015. Toim./redigerad av: Christina Bäcksbacka, Sanna Tuulikangas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 2015.

 

Sinebrychoffin taidemuseossa tapahtuu:
14.10.2015 klo 18 FT Christina Bäcksbacka: Satavuotinen toiminta. Taidesalonki 1915-2015.

21.10.2015 klo 17 Prof. Jorgen Wadum: Painting techniques of Rembrandt, Dou, Fabritius and Vermeer
klo 18 Prof. Olivia Nesci ja kuvataiteilija Rosetta Borchia: Piero della Francescan ja
Leonardo da Vincin maisemien jäljillä (luento on englanniksi)

4.11.2015 klo 18 Professori Jaakko Hämeen-Anttila:
Sankareita ja demoneita - Iranin kansalliseepos Kuninkaiden kirja

11.11.2015 klo 18 FT Erkki Anttonen: Italian viivasyövytystaide 1900-luvulla

29.11.2015 klo 13 FM Jorma Räihä: Sinebrychoffin taidemuseon kellokokoelma

Lisätietoja luennoista ja tapahtumista: http://www.siff.fi 
Lisätietoja näyttelyistä: Intendentti Ira Westergård, p. 0294 500 473, Ira.Westergard@siff.fi 
Lehdistömateriaali ja kuvauspyynnöt: Markkinointisuunnittelija Eija Pekkanen, p. 0294 500 462, Eija.Pekkanen@siff.fi 
Lehdistökuvat: http://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi/

 

Pääsymaksut:
Erikoisnäyttelyt 12|10 euroa, alle 18-v. maksutta, vapaa pääsy kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 17-20
Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseoon vapaa pääsy, museon 2. kerros

Opastukset: lauantaisin klo 14 suomeksi, ruotsiksi kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 13.
Opastilaukset: ma-pe klo 9-15 p. 0294 500 500, varaukset@kansallisgalleria.fi    

Avoinna: ti, to, pe 11-18 | ke 11-20 | la, su 10-17 | ma suljettu
Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.siff.fi

Kuvatiedot:
Helene Schjerfbeck: Emigrantti, 1918. Yksityiskokoelma.
Gunnar Berndtson: Laskiaistiistai, 1882. Yksityiskokoelma.