Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon
13.5.2022 11:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
”Imatran kaupunkipurossa taimenen lisääntyminen on onnistunut jopa odotuksia paremmin. Puron poikastiheys on korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Saija Koljonen. ”Taimen on uhanalainen, joten jokainen luonnossa syntynyt yksilö on lajin säilymisen kannalta tärkeä.”
Myös kaupunkipuron pohjaeläimistön lajirikkaus on runsastunut vuosi vuodelta ja pohjaeläinten, kuten päivänkorentojen ja suodattajavesiperhosten toukkien, määrä on viimeisen neljän vuoden aikana moninkertaistunut.
Kalateiden lisäksi tarvitaan keinoja virtaveden koko ekosysteemin palauttamiseen
Yleinen keino padottujen virtavesien tilan parantamiseksi on ollut kalatien rakentaminen. Kalatie auttaa vaelluskaloja, mutta se ei lisää virtavesille tyypillisten elinympäristöjen määrää ja laatua. Siksi keinovalikoimaan tarvitaan virtavesien ekosysteemejä palauttavia vaihtoehtoja.
Padon tai muun vesirakenteen poistaminen on aina ekologisesti paras ratkaisu. Tällöin virtaveden luontainen ekosysteemi pääsee palautumaan. Padon purkaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Silloin ratkaisuna voi olla luontaisen kaltaisen virtavesiympäristön rakentaminen padon läheisyyteen. Rakennettu puro voi toimia myös padon ohittavana luonnonmukaisena ohitusuomana.
”Keinotekoiset, luonnonmukaista jäljittelevät uomaratkaisut padon lähellä voivat toimia kokonaisen ekosysteemin perustana. Etenkin silloin, kun virtavesien eliöille sopiville elinalueille on pitkä matka, tulisi miettiä mahdollisuuksia parantaa elinympäristön tilaa paikan päällä – siellä missä haitatkin ovat syntyneet”, toteaa Saija Koljonen.
Imatran kaupunkipuron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa
Imatran kaupunkipuro on noin yhden kilometrin pituinen, ja se suunniteltiin pääasiassa taimenen elinympäristön ja lisääntymismahdollisuuksien parantamista silmällä pitäen. Puron ekosysteemin kehittymistä seurattiin myös pohjaeläinten tilan kehittymisen avulla.
Kaupunkipuron suunnittelun ja rakentamisen taustatyön tekivät Imatran kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. ELY-keskus osallistui myös rakentamiseen ja rahoittamiseen. Puron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa. Kustannukset ovat pienet kalatien rakentamisen kustannuksiin verrattuna.
”Puron toimivuus taimenten poikastuotannossa on erinomainen palkinto pitkäjänteisestä työstä. Nyt voimme jakaa tietoa muidenkin käyttöön”, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, ja jatkaa:
"Kaupunkipuro on hyvä alku Vuoksen voimalaitosten aiheuttamien kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi. Tulevaisuudessa toimenpiteiden tulee kuitenkin olla mittaluokaltaan merkittävästi suurempia. Esimerkiksi vanhojen koskipohjien ennallistamiseksi tarvittaisiin voimalaitoksilla jatkuvia ohijuoksutuksia, jotta saadaan aikaan ympäristövirtaamia.”
Ympäristövirtaama on virtaama, jonka virtaveden ekosysteemi tarvitsee menestyäkseen.
Ekologisen kompensaation mahdollisuus tulisi punnita jokaisessa kohteessa
”Voimalaitoksen tai muun padon yhteyteen rakennettava luonnonmukainen ohitusuoma voi parhaimmillaan turvata virtavesiekosysteemin toiminnan ja uhanalaisten kalalajien lisääntymisen. Tätä vaihtoehtoa tulisikin pohtia jokaisessa kohteessa. Erityisesti uhanalaisten lajien suojelemiseksi tällainen ekologisen kompensaation mahdollisuus tulisi ottaa käyttöön”, summaa Saija Koljonen.
Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja itse kohteessa ei voida estää tai lieventää.
Kaupunkipuron seuranta tehtiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja SYKEn hankkeiden yhteistyönä. SYKE sai seurantaan ja raportointiin maa- ja metsätalousministeriöltä vesistöjen käytön ja hoidon edistämiseen suunnattua rahoitusta.
Lisätietoa
Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
saija.koljonen@syke.fi, puh. +358 295 251 791
Johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
pekka.vahanakki@ely-keskus.fi, puh. +358 40 518 8984
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 / 2022
Luonnonmukainen elinympäristö ekologisena kompensaationa virtavesissä – Imatran kaupunkipuron suunnittelu, toteutus ja seuranta (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release
The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.
60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.
Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme