Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon
13.5.2022 11:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
”Imatran kaupunkipurossa taimenen lisääntyminen on onnistunut jopa odotuksia paremmin. Puron poikastiheys on korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Saija Koljonen. ”Taimen on uhanalainen, joten jokainen luonnossa syntynyt yksilö on lajin säilymisen kannalta tärkeä.”
Myös kaupunkipuron pohjaeläimistön lajirikkaus on runsastunut vuosi vuodelta ja pohjaeläinten, kuten päivänkorentojen ja suodattajavesiperhosten toukkien, määrä on viimeisen neljän vuoden aikana moninkertaistunut.
Kalateiden lisäksi tarvitaan keinoja virtaveden koko ekosysteemin palauttamiseen
Yleinen keino padottujen virtavesien tilan parantamiseksi on ollut kalatien rakentaminen. Kalatie auttaa vaelluskaloja, mutta se ei lisää virtavesille tyypillisten elinympäristöjen määrää ja laatua. Siksi keinovalikoimaan tarvitaan virtavesien ekosysteemejä palauttavia vaihtoehtoja.
Padon tai muun vesirakenteen poistaminen on aina ekologisesti paras ratkaisu. Tällöin virtaveden luontainen ekosysteemi pääsee palautumaan. Padon purkaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Silloin ratkaisuna voi olla luontaisen kaltaisen virtavesiympäristön rakentaminen padon läheisyyteen. Rakennettu puro voi toimia myös padon ohittavana luonnonmukaisena ohitusuomana.
”Keinotekoiset, luonnonmukaista jäljittelevät uomaratkaisut padon lähellä voivat toimia kokonaisen ekosysteemin perustana. Etenkin silloin, kun virtavesien eliöille sopiville elinalueille on pitkä matka, tulisi miettiä mahdollisuuksia parantaa elinympäristön tilaa paikan päällä – siellä missä haitatkin ovat syntyneet”, toteaa Saija Koljonen.
Imatran kaupunkipuron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa
Imatran kaupunkipuro on noin yhden kilometrin pituinen, ja se suunniteltiin pääasiassa taimenen elinympäristön ja lisääntymismahdollisuuksien parantamista silmällä pitäen. Puron ekosysteemin kehittymistä seurattiin myös pohjaeläinten tilan kehittymisen avulla.
Kaupunkipuron suunnittelun ja rakentamisen taustatyön tekivät Imatran kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. ELY-keskus osallistui myös rakentamiseen ja rahoittamiseen. Puron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa. Kustannukset ovat pienet kalatien rakentamisen kustannuksiin verrattuna.
”Puron toimivuus taimenten poikastuotannossa on erinomainen palkinto pitkäjänteisestä työstä. Nyt voimme jakaa tietoa muidenkin käyttöön”, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, ja jatkaa:
"Kaupunkipuro on hyvä alku Vuoksen voimalaitosten aiheuttamien kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi. Tulevaisuudessa toimenpiteiden tulee kuitenkin olla mittaluokaltaan merkittävästi suurempia. Esimerkiksi vanhojen koskipohjien ennallistamiseksi tarvittaisiin voimalaitoksilla jatkuvia ohijuoksutuksia, jotta saadaan aikaan ympäristövirtaamia.”
Ympäristövirtaama on virtaama, jonka virtaveden ekosysteemi tarvitsee menestyäkseen.
Ekologisen kompensaation mahdollisuus tulisi punnita jokaisessa kohteessa
”Voimalaitoksen tai muun padon yhteyteen rakennettava luonnonmukainen ohitusuoma voi parhaimmillaan turvata virtavesiekosysteemin toiminnan ja uhanalaisten kalalajien lisääntymisen. Tätä vaihtoehtoa tulisikin pohtia jokaisessa kohteessa. Erityisesti uhanalaisten lajien suojelemiseksi tällainen ekologisen kompensaation mahdollisuus tulisi ottaa käyttöön”, summaa Saija Koljonen.
Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja itse kohteessa ei voida estää tai lieventää.
Kaupunkipuron seuranta tehtiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja SYKEn hankkeiden yhteistyönä. SYKE sai seurantaan ja raportointiin maa- ja metsätalousministeriöltä vesistöjen käytön ja hoidon edistämiseen suunnattua rahoitusta.
Lisätietoa
Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
saija.koljonen@syke.fi, puh. +358 295 251 791
Johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
pekka.vahanakki@ely-keskus.fi, puh. +358 40 518 8984
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 / 2022
Luonnonmukainen elinympäristö ekologisena kompensaationa virtavesissä – Imatran kaupunkipuron suunnittelu, toteutus ja seuranta (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 4.–8.5.202630.4.2026 11:47:28 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä30.4.2026 05:35:00 EEST | Tiedote
Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen. Tilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Tiedot auttavat varautumaan kuivuuden vaikutuksiin esimerkiksi vesihuollossa ja maataloudessa.
Suomi on onnistunut vähentämään ilman epäpuhtauksien päästöjä – taustalla ennen kaikkea energiamurros ja EU-lainsäädäntö29.4.2026 08:26:37 EEST | Tiedote
Viime vuosien muutokset energiamarkkinoilla ovat kiihdyttäneet energiajärjestelmän sähköistymistä ja irtautumista fossiilisista polttoaineista Suomessa. Tämä näkyy myös ilman epäpuhtauksien päästöissä, jotka ovat vähentyneet merkittävästi. Suomi on saavuttanut kaikki EU:n ja kansainvälisten sopimusten mukaiset päästövähennysvelvoitteensa.
Väitös: Vastuullinen tieteen avoimuus ei voi perustua vain periaatteiden noudattamiseen23.4.2026 13:03:34 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö, FM Erika Lilja tarkastelee väitöskirjassaan, miten avoimen tieteen politiikkaa käytännössä toteutetaan ja millaisia haasteita tutkijat sen toimeenpanossa kohtaavat. Väitöstilaisuus pidetään Tampereen yliopistossa lauantaina 25.4.2026 klo 10.00.
Viikkokatsaus 27.–30.4.202623.4.2026 12:57:12 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme