Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon
”Imatran kaupunkipurossa taimenen lisääntyminen on onnistunut jopa odotuksia paremmin. Puron poikastiheys on korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Saija Koljonen. ”Taimen on uhanalainen, joten jokainen luonnossa syntynyt yksilö on lajin säilymisen kannalta tärkeä.”
Myös kaupunkipuron pohjaeläimistön lajirikkaus on runsastunut vuosi vuodelta ja pohjaeläinten, kuten päivänkorentojen ja suodattajavesiperhosten toukkien, määrä on viimeisen neljän vuoden aikana moninkertaistunut.
Kalateiden lisäksi tarvitaan keinoja virtaveden koko ekosysteemin palauttamiseen
Yleinen keino padottujen virtavesien tilan parantamiseksi on ollut kalatien rakentaminen. Kalatie auttaa vaelluskaloja, mutta se ei lisää virtavesille tyypillisten elinympäristöjen määrää ja laatua. Siksi keinovalikoimaan tarvitaan virtavesien ekosysteemejä palauttavia vaihtoehtoja.
Padon tai muun vesirakenteen poistaminen on aina ekologisesti paras ratkaisu. Tällöin virtaveden luontainen ekosysteemi pääsee palautumaan. Padon purkaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Silloin ratkaisuna voi olla luontaisen kaltaisen virtavesiympäristön rakentaminen padon läheisyyteen. Rakennettu puro voi toimia myös padon ohittavana luonnonmukaisena ohitusuomana.
”Keinotekoiset, luonnonmukaista jäljittelevät uomaratkaisut padon lähellä voivat toimia kokonaisen ekosysteemin perustana. Etenkin silloin, kun virtavesien eliöille sopiville elinalueille on pitkä matka, tulisi miettiä mahdollisuuksia parantaa elinympäristön tilaa paikan päällä – siellä missä haitatkin ovat syntyneet”, toteaa Saija Koljonen.
Imatran kaupunkipuron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa
Imatran kaupunkipuro on noin yhden kilometrin pituinen, ja se suunniteltiin pääasiassa taimenen elinympäristön ja lisääntymismahdollisuuksien parantamista silmällä pitäen. Puron ekosysteemin kehittymistä seurattiin myös pohjaeläinten tilan kehittymisen avulla.
Kaupunkipuron suunnittelun ja rakentamisen taustatyön tekivät Imatran kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. ELY-keskus osallistui myös rakentamiseen ja rahoittamiseen. Puron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa. Kustannukset ovat pienet kalatien rakentamisen kustannuksiin verrattuna.
”Puron toimivuus taimenten poikastuotannossa on erinomainen palkinto pitkäjänteisestä työstä. Nyt voimme jakaa tietoa muidenkin käyttöön”, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, ja jatkaa:
"Kaupunkipuro on hyvä alku Vuoksen voimalaitosten aiheuttamien kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi. Tulevaisuudessa toimenpiteiden tulee kuitenkin olla mittaluokaltaan merkittävästi suurempia. Esimerkiksi vanhojen koskipohjien ennallistamiseksi tarvittaisiin voimalaitoksilla jatkuvia ohijuoksutuksia, jotta saadaan aikaan ympäristövirtaamia.”
Ympäristövirtaama on virtaama, jonka virtaveden ekosysteemi tarvitsee menestyäkseen.
Ekologisen kompensaation mahdollisuus tulisi punnita jokaisessa kohteessa
”Voimalaitoksen tai muun padon yhteyteen rakennettava luonnonmukainen ohitusuoma voi parhaimmillaan turvata virtavesiekosysteemin toiminnan ja uhanalaisten kalalajien lisääntymisen. Tätä vaihtoehtoa tulisikin pohtia jokaisessa kohteessa. Erityisesti uhanalaisten lajien suojelemiseksi tällainen ekologisen kompensaation mahdollisuus tulisi ottaa käyttöön”, summaa Saija Koljonen.
Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja itse kohteessa ei voida estää tai lieventää.
Kaupunkipuron seuranta tehtiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja SYKEn hankkeiden yhteistyönä. SYKE sai seurantaan ja raportointiin maa- ja metsätalousministeriöltä vesistöjen käytön ja hoidon edistämiseen suunnattua rahoitusta.
Lisätietoa
Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
saija.koljonen@syke.fi, puh. +358 295 251 791
Johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
pekka.vahanakki@ely-keskus.fi, puh. +358 40 518 8984
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 / 2022
Luonnonmukainen elinympäristö ekologisena kompensaationa virtavesissä – Imatran kaupunkipuron suunnittelu, toteutus ja seuranta (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme