Taloudellinen mielenrauha 2023: Ruotsi putosi Pohjolan peränpitäjäksi Suomen kanssa

Ruotsalaisten taloudellinen mielenrauha on romahtanut viime vuoteen verrattuna. Ruotsalaisilla on nyt yhtä heikko taloudellinen mielenrauha kuin suomalaisilla. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin YouGovilla teettämästä vuotuisesta Taloudellinen mielenrauha 2023 -kyselytutkimuksesta.

Danske Bank on tutkinut pohjoismaalaisten taloudellista mielenrauhaa vuodesta 2018 asti. Tähän asti Pohjoismaiden heikoin taloudellinen mielenrauha on koko mittaushistorian ajan löytynyt Suomesta, mutta tänä keväänä viimeisen sijan jakavat Suomi ja Ruotsi.

”Ruotsalaiset kotitaloudet ovat kärsineet suomalaisia kotitalouksia enemmän korkojen noususta. Ruotsissa asuntolainat on tyypillisesti sidottu kolmen kuukauden välein tarkistettavaan korkoon, jolloin myös korkojen nousu on näkynyt nopeammin kuin Suomessa. Suomessa asuntolainan korko tarkistetaan tyypillisesti kerran vuodessa”, sanoo Danske Bankin Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan vt. johtaja Janne Lassila.

Korkojen nousu on osunut samaan aikaan, kun asuntolainoja koskeva lainsäädäntö on pakottanut ruotsalaiset lyhentämään asuntolainojaan. Ruotsissa asuntojen hinnat laskivat toukokuussa 10,3 prosenttia vuotta aiemmasta.

Taloudellinen mielenrauha -indeksi koostuu yhdeksästä muuttujasta, jotka mittaavat omaa arviota taloudesta, rahojen riittämistä arjessa, taloudellisia huolia ja tulevaisuuden odotuksia.

Pohjoismaiden vahvimmasta taloudellisesta mielenrauhasta on koko mittaushistorian ajan nautittu Tanskassa, jossa indeksiluku tänä vuonna oli 6,4 (-0,1). Norjassa indeksiluku oli tänä vuonna 6,2 (-0,2). Indeksiluku oli 6,0 Suomessa (ei muutosta) ja Ruotsissa (-0,3).

Suomalaiset ovat sopeuttaneet kulutustaan

Suomalaisten vakaata taloudellista mielenrauhaa tukee myös Danske Bankin asiakasdata. Asiakasdatan perusteella voi päätellä, että suomalaiset ovat sopeutuneet korkojen ja hintojen nousuun.

Rahatkin riittävät jotakuinkin entiseen malliin, mikä kertoo etenkin kulutuksen vähentämisestä. Huhtikuussa asiakkaiden käyttötileillä oli ennen seuraavaa tuloa, esimerkiksi palkkaa tai eläkettä, keskimäärin 963 euroa eli lähes yhtä paljon kuin viime vuoden huhtikuussa (972 euroa).

”Tilanne on ollut monessa kodissa hankala, mutta hankalasta talvesta on keskimäärin selvitty hyvin. Korona-ajan säästöt ovat antaneet suomalaisille myös peliaikaa sopeuttaa kulutustaan muuttuneeseen hinta- ja korkotasoon”, sanoo Lassila.

Miesten ja naisten ero kasvaa

Koko Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimuksen mittaushistorian ajan miehet ovat nauttineet naisia suuremmasta taloudellista mielenrauhasta.

Taloudellinen mielenrauha 2023 -kyselytutkimuksen mukaan miesten luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseen nousi. 31 prosenttia (+3 %-yksikköä) kysymykseen vastanneista miehistä kertoi suhtautuvansa omaan taloudelliseen tilanteeseen luottavaisesti, kun naisista näin koki 22 prosenttia (ei muutosta) vastaajista.

Miehet ovat kuitenkin aiempaa enemmän huolissaan rahojen riittämisestä. Naisvastaajista 63 prosenttia (+1 %-yksikköä) ja miesvastaajista 52 prosenttia (+5 %-yksikköä) kertoo olevansa kuukausittain huolissaan siitä, saako rahat riittämään kaikkeen tarvittavaan.

Lassila huomauttaa hintojen nousseen niin nopeasti, että esimerkiksi syksyllä korkeita sähkölaskuja varten tehty selvitys tuloista ja menoista on jo vanhentunut.

“Nopea hintojen nousu on tuonut monelle suomalaiselle kaaoksen tunnetta. Siksi tulojen ja menojen selvittäminen on avain taloudelliseen mielenrauhaan. Taloudessa tieto ei lisää tuskaa vaan vähentää sitä”, sanoo Janne Lassila.

Tietoa tutkimuksesta

Danske Bank on tehnyt Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksia vuodesta 2018 asti. Tällä kertaa kyselytutkimukseen vastasi 3021 suomalaista ja kaikissa pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä 6043. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin 24.2.–10.3.2023. Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta.

Taloudellisen mielenrauhan tasoa seurataan vuosittain Pohjoismaissa Danske Bankin kehittämän indeksin avulla. Taloudellisen mielenrauhan indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä.