Ohjelmassa asetetut 39 linjausta ohjaavat kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista, resurssointia ja päätöksenteon valmistelua aina vuoteen 2025 saakka.

Toteuttamalla ohjelman toimenpiteet parannetaan tuottavuutta, karsitaan menoja ja lisätään tuloja. Tällä tasapainotetaan kaupungin käyttötaloutta 116 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on investointitason lasku keskimäärin 250 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä toteutetaan hankkeiden laajuutta, kustannuksia, toteutustapaa ja rahoituskonseptia tarkastelemalla.

Kaupungin omalle toiminnalle tarpeettomista tiloista luovutaan. Pääoman vapauttamiseksi myydään rakennuksia, toimitiloja tai salkkuja. Tavoitteena on yhteensä 300–500 miljoonan euron myyntiarvo vuosina 2023–2025.

Suomen kasvuvauhdin kannalta on ratkaisevaa, miten suurimmat kaupungit kykenevät investoimaan ja ylläpitämään kasvua tuottavia hyvinvointipalveluja. Sote-uudistuksen myötä kaupunkien investointi- ja rahoitusasema heikentyy. Vero- ja valtionosuusjärjestelmän tulee aiempaa paremmin huomioida kasvavien kaupunkien erityiset tarpeet, kuten niiden suuremmat investointitarpeet sekä vieraskielisen väestön keskittyminen kaupunkeihin. Lainsäädännön uudistuksilla ei tule heikentää kaupunkien taloudellisia toimintaedellytyksiä.

Kaupunki lisää kumppanuustoimintaa palvelujen ja prosessien kehittämisessä Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman avulla.

Varhaiskasvatuksen tarjonnan turvaaminen edellyttää kattavia toimia, kuten henkilöstön saatavuus, palvelusetelit sekä kaupungin ja yksityisten päiväkotien lisääminen. Kotihoidon tuen Espoo-lisä on 160 €/kk ja sitä maksetaan 1,5 ikävuoteen asti. Espoo-lisän ehdoista poistetaan sisarusten kotona hoidon velvoite.

Korona-aikana on syntynyt kouluissa ja varhaiskasvatuksessa uusia haasteita ja ongelmia, joihin on kehitetty ja kehitetään ratkaisuja. Koulu- tai luokkakohtaisiin ongelmatilanteisiin kohdennetaan täsmätoimia, joiden vaatima rahoitus varmistetaan vuosien 2023–2025 taloussuunnitelmassa.

Lukiotilojen sijoittuminen Leppävaaraan ja Kiviruukkiin valmistellaan. Lisäksi vahvistetaan kasvun ja oppimisen lautakunnan mahdollisuuksia tarkastella kouluverkkoa sekä opetuksen järjestämistä siten, että määrärahoja kohdennetaan itse opetukseen seinien sijasta. Ohjelmalla mahdollistetaan myös pienten kirjastojen kehittämistoimet ylläpitokustannuksia säästäen.

Palvelujen digitalisoinnilla vastataan entistä monipuolisemmin, ajasta ja paikasta riippumattomammin asiakkaiden tarpeisiin.

Ohjelman tavoitetasot ja toimenpiteet sisällytetään kehykseen ja taloussuunnitelmiin 2023–2025. Päivitetystä ohjelmasta päätetään valtuuston 13.6.2022 kokouksessa.