Talouden tilannekuva on nyt hämärä: vetääkö yksityinen kulutus talouden laskuun?
Neljännesvuositilinpidon tarkentuneiden tietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi Suomessa toisella vuosineljänneksellä 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisaalta kaupan ja rakentamisen aloilla arvonlisäyksen volyymit olivat toisella neljänneksellä jo laskussa, kirjoittaa Kuusisto Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -verkkolehden artikkelissa. Lisäksi kuluttajahintojen kiihtynyt nousuvauhti on heikentänyt palkansaajien reaaliansioiden kehitystä.
Kuluttajien luottamuksessa näkyy selvästi synkkä tunnelma, Kuusisto muistuttaa. Kesäkuusta lähtien kuluttajien luottamus talouteen, myös omaan talouteensa, on ollut tilastossa historiallisen matalalla tasolla.
Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen on Kuusiston mukaan olennaista siksi, että yksityinen kulutus on toiminut Suomen talouden kasvun tärkeänä lähteenä niin kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kuin myös esimerkiksi koko viime vuosikymmenen aikana.
”2010-luku oli hitaan kasvun aikaa ja myös tuolloin yksityinen kulutus oli kituliaan kasvun veturi. Yksityisen kulutuksen kehitys onkin keskeinen tekijä ennakoitaessa lähikuukausien talouskehityksen suuntaa”, Kuusisto arvioi.
Artikkelissa Kuusisto ja yliaktuaari Ulla Virtanen taustoittavat tarkemmin muun muassa sitä, mitä tilastot kertovat viimeaikaisesta talouskehityksestä, miten inflaation vaikutus näkyy eri toimialoilla sekä miltä tulevat kuukaudet näyttävät liikevaihdon ja tuotannon kehitystä ennakoivien mittarien valossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Tapio Kuusisto, tapio.kuusisto@stat.fi p. 0295 513 318
Yliaktuaari Ulla Virtanen, ulla.virtanen@stat.fi, p. 0295 513 347
Tapio KuusistoYliaktuaari
Puh:0295 513 318tapio.kuusisto@stat.fiUlla VirtanenYliaktuaari
Puh:0295 513 347ulla.virtanen@stat.fiLinkit
- Katsaus: Kansantalouden sektoritilit neljännesvuosittain 2022, 2. vuosineljännes
- Tietokantajulkistus: Kansantalouden neljännesvuositilinpito 2022, 2. vuosineljännes
- Tieto&Trendit artikkeli: Poikkeuksellisella hintojen nousulla monia vaikutuksia: kurjistaa kotitalouksien tilannetta ja hämärtää talouden näkymää
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme