Ikääntymiskehitys iskee talouteen aiemmin ajateltua pahemmin, sillä kuluvan vuoden kasvuun sen vaikutus on isompi kuin hallituksen kaikki toimet, mahdolliset lakkoaallot tai Trumpin twiitit.

”Suomen harmaantuminen ei tule yllätyksenä, mutta muutoksen nopeus ja sen vaikutukset etenkin talouteen yllättävät vielä kaikki”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus ennustaa.''

Isku talouteen tulee kahta kautta. Ensinnäkin työikäinen väestö supistuu nopeasti, sillä eläkkeelle siirtyy vuosittain 10 000 henkeä enemmän kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Esimerkiksi hallituksen tavoitteissa olevan 60 000 uuden työpaikan tavoite vaatii todellisuudessa 100 000 työllisen lisäystä neljän vuoden vaalikauden aikana, kun harmaantuminen otetaan huomioon. Alenevan syntyvyyden vuoksi tilanne jatkuu vuosikymmeniä.

Toisekseen vanheneva väestö leikkaa uusien tutkimusten mukaan talouden tuottavuuskehitystä.

”Syyt ovat ymmärrettäviä, sillä yli 40-vuotiaat muuttavat harvemmin työn perässä tai vaihtavat työpaikkaa. Lisäksi uudet innovaatiot ja ideat syntyvät yleensä nuorena. Lisäksi ikäihmisten kulutus kohdistuu vaikeasti tehostettaviin toimialoihin, kuten hoivaan ja kulttuuriin”, Brotherus huomauttaa.

”Pitenevä elinikä on suuri saavutus hyvinvoinnille, mutta ilmiön lievevaikutukset tulevat ilmi vasta nyt. Eikä vielä edes puhuta kehityksen vaikutuksista julkiselle sektorille tai eläkejärjestelmälle”, Brotherus pohtii.

Hypo ennustaa tälle vuodelle 1,0 prosentin kasvua ja edelleen hieman hiipuvaa 0,8 prosentin kasvua vuodelle 2021. Suhdanne näyttää vakaalta, mutta työllisyys ei enää parane. Taantuma pysyy loitolla kuluttajien ja kotimaisen kysynnän ansiosta ilman ikäviä yllätyksiä, mutta nousukausi on ohi.

Suomen väestökehityksen vuoksi tilanne on pitkään kovin herkällä ja pienikin töyssy työntää talouden helposti pakkaselle.

”Taantumista tulee tavallisempia, mutta toisaalta vaikutukset näkyvät aiempaa harvemmin työttömyytenä tai tulojen supistumisena. Taantuman määritelmä täytyykin miettiä uudelleen”, Juhana Brotherus ehdottaa.