Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa ei kasvua vuonna 2023

Miltei joka toisella vastanneista on tänä vuonna taloyhtiössään korjaushanke. Rakentamisvaihe on tänä vuonna noin joka neljännellä vastaajalla, joko juuri päättyneenä tai menossa olevana hankkeena. Tämä osuus on jopa viimevuotista suurempi. Sen sijaan tarjouspyyntö- ja suunnitteluvaiheissa olleiden osuus oli vuoden takaista pienempi. Hankesuunnitteluvaiheessa olevien osuus on pysynyt ennallaan.

Talouden heikko suhdanne sekä kustannusten ja korkojen nousut rasittavat korjaamista

Barometrissa laskettava vastausvuoden ilmapuntarin tulos on laskenut vuoden takaisesta, ja sama koskee myös odotusta tulevalle vuodelle. Kuluvan vuoden ilmapuntarin saldoluku supistui sekä kerrostalojen että rivitalojen kohdalla, ja ainoastaan suuralueella Muu Etelä-Suomi saldoluku pysyi edes ennallaan syksyyn nähden. Näkymät ovat suuralueista parhaat pääkaupunkiseudulla, joka lukujen perusteella on nollakasvun tuntumassa vuonna 2023.

Koko Suomessa joka neljäs arvioi, että heidän taloyhtiönsä korjausrakentaminen kasvaa kuluvana vuonna. Kuitenkin 34 prosenttia odottaa, että korjaaminen supistuu heidän yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Myös vuodelle 2024 vastaajissa on supistumista odottavia enemmän kuin kasvua odottavia.

Ajankohtainen taloustilanne varjostaa edelleen raskaasti korjausrakentamisen näkymiä. Kuitenkin kevään barometrin vastaajissa (35 %) oli syksyä (39 %) vähemmän niitä, jotka arvioivat taloustilanteen vaikuttavan heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimenpiteiden toteutumiseen. Edelleen selkeä enemmistö, 63 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta taloyhtiönsä korjausrakentamisen näkymiin.

Koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksien korjaushankkeisiin voidaan arvioida olevan viimevuotista pienempiä. Kolmasosa ei ole havainnut muutoksia ollenkaan. Varautumista nouseviin korjauskustannuksiin on kuitenkin tehty viimevuotista enemmän, nyt 38 prosentissa yhtiöistä. Tarjoushintojen nousua on nähtävissä 18 prosentissa vastauksia. Saatavuushaasteita on tullut pitkästä aikaa aiempaa harvemmin vastaan.

”Barometrin vastauksista heijastuvat heikentyneet suhdanteet sekä hintojen ja korkojen nousu, jotka kaikki painavat kuluvan vuoden hankkeiden käynnistymistä. Toisaalta viilentynyt talouskehitys ja rakentamisen markkinat voivat tarjota erittäin hyviä mahdollisuuksia jo nyt pitkälle valmistelluille korjaushankkeille. Kaksi kolmesta ilmoitti, ettei heikentyneellä taloustilanteella ole vaikutusta yhtiönsä korjaushankkeiden toteutumiseen. Tämä puolestaan ennakoi sitä, että korjausrakentamisen aktiviteetti pysyy korkealla”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Miltei kaikissa rakennusosissa näkyy aktiviteetin pienentymistä

Kyselyn vastaajat merkitsivät tällä kertaa miltei kautta linjan vähemmän rakennusosakohtaisia korjaushankkeita kuin vuonna 2022. Kerrostaloissa putkistohankkeet, ulkovaipan hankkeet, latausinfran rakentaminen ja lämmitysjärjestelmää koskevat hankkeet ovat tänä vuonna yleisimpiä.. Kaikissa näissä oli 6 – 8 prosentin verran vastaajia.

Rivitaloissa painottuvat edelleen eniten piharakenteiden, rakennusten ulkokuoren ja latausinfran hankkeet. Myös rivitalojen vastauksissa nousi esille aikaisempaa vähäisemmät merkinnät rakennusosakohtaisiksi korjausaikeiksi kuluvalle vuodelle.

Sähköautojen latausinfrahankkeiden vilkkaus jatkuu tulevina vuosina

Alkavalla viisivuotiskaudella kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin hanke, 36 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat ulkovaipan kaikki korjaukset, ja putkistojen korjaukset, joita merkitsi 15 – 20 prosenttia kerrostalovastaajista. Aurinkosähköhankkeiden määrä oli 11 prosenttia kaikista kerrostalovastaajista.

Rivitaloyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat kärjessä 38 % osuudella kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden hankkeita ilmoitti noin joka neljäs vastaajista. Julkisivuja ja vesikattoa koskevat korjaukset olivat esillä noin joka viidennessä rivitaloyhtiöissä lähimmän viiden vuoden aikana. Rivitaloyhtiöissä aurinkosähköjärjestelmiä merkitsi kahdeksan prosenttia vastaajista.

”Sähköautojen latausjärjestelmien viisivuotislukemat jäävät hieman jälkeen vuosien 2021 ja 2022 havainnoista, missä voi olla kyse osin siitä, että latauspisteitä on saatu jo toteutettua runsaasti viime vuosina. Korjausrakentamisbarometrinkin tuloksien perusteella viimeisen viiden vuoden aikana on latauspisteitä toteuttanut jo kolmannes kerrostaloyhtiöistä”, luonnehtii tuloksia Jukka Kero.

Lainatarjouksia saatu viime vuotta enemmän, rahoitusehtojen odotukset edelleen mollivoittoiset

Taloyhtiöiden korjauslainojen saatavuus pankeista on tulosten perusteella viime syksyä parempi, sillä korkeintaan yhden laintarjouksen saaneiden osuus oli nyt 36 prosenttia, kun syksyllä lukema oli 44 prosenttia. Vastaajista 5,5 prosenttia ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta.

Lainarahoituksen saamisen arvioidaan edelleen jonkin verran heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Mutta edelleen kuitenkin suurin osa, 71 prosenttia vastaajista, arvioi lainansaannin pysyneen ennallaan. Vastaajista 70 prosenttia odottaa heikentyviä lainaehtoja, ja parantuvia yksi prosentti vastaajista.

Lainamarginaalin mediaani ennallaan, mutta yhä isompia marginaaleja tullut enemmän

Taloyhtiöiden korjauslainojen lainamarginaalin mediaani on pysynyt ennallaan 0,9 prosentissa. Jakauma on kuitenkin leventynyt aiempaa suurempien marginaalien suuntaan.

Korjauslainojen korkosuojauksesta ilmoitti hieman alle 10 prosenttia vastaajista. Kiinteää korkoa ja korkokattoa oli yhtä paljon, korkotunnelia vain harvoilla.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, kevät 2023

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2023 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 3907 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää!

Vastaajista 3585 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 213 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 106 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Kysely toteutettiin nettikyselynä 29.3. – 12.4.2023. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.