Tammikuussa opintolainoja nostettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin
Tammikuussa 2021[1] opintolainoja nostettiin 327 milj. euron edestä, mikä on 6 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuukauden aikana. Tammikuussa 2021 nostettujen opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,21 %). Euriborsidonnaisten lainojen osuus oli 93 % kaikista nostetuista opintolainoista, ja niiden keskikorko oli 0,16 %.
Kasvaneiden nostomäärien vuoksi opintolainakannan kasvu on ollut nopeaa viimeisten vuosien ajan. Tammikuun 2021 lopussa opintolainakanta oli 4,9 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 14,6 %. Opintolainakanta on lähes kaksinkertaistunut vuonna 2017 voimaan tulleen opintotukiuudistuksen jälkeen.
Opintotukiuudistuksesta seuranneiden suurentuneiden lainaerien lisäksi opintolainakantaa on kasvattanut lainan ottajien määrän lisääntyminen. Opintovelallisten kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kelan tilastojen mukaan opintovelallisia oli 462 000 lukuvuonna 2019–2020, kun kolme vuotta aikaisemmin opintovelallisia oli 84 000 vähemmän. Myös alhaiset korot ovat lisänneet opintolainojen suosiota.
Lainat
Kotitaloudet nostivat tammikuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä, mikä on 30 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli tammikuun 2021 lopussa 103,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,6 %. Kotitalouslainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18,5 mrd. euroa. Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin tammikuussa 1,1 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta 2020 ja oli 2,16 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli tammikuun 2021 lopussa 96,6 mrd. euroa, josta asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen osuus oli 37,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun 2021 lopussa 104,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,05 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 93,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,6 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 75 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 0,22 %.
Lisätietoja antavat:
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 31.3.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Kevätlukukauden lainaerä tuli nostettavaksi tammikuussa.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Finland’s decisions on public finances should not be postponed19.12.2025 11:00:00 EET | Press release
Finland’s public finances are still far from being in balance. Reversing the rise in public debt will require considerable fiscal consolidation and investments in growth. An expansion of essential defence spending will hamper the fiscal adjustment process. Inflation in the euro area is at target, and growth in the euro area economy has been slightly higher than forecast.
Återhämtningen i Finlands ekonomi går sakta framåt19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands ekonomi lämnar snart perioden med svag tillväxt bakom sig, men ingen kraftig tillväxt väntas under åren framöver. Inflationen är fortsatt måttfull och sysselsättningen stiger gradvis. Den stramare handelspolitiken och globala politiska osäkerheter samt eventuella åtgärder för konsolidering av de offentliga finanserna kastar en skugga över tillväxtutsikterna för ekonomin i Finland. De offentliga finanserna uppvisar alltjämt ett djupt underskott.
Suomen talouden elpyminen etenee maltillisesti19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen talouden hitaan kasvun jakso on jäämässä taakse, mutta voimakasta kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Inflaatio pysyy maltillisena ja työllisyys kohenee vähitellen. Talouden kasvunäkymiä varjostavat kauppapolitiikan kiristyminen ja kansainvälisen politiikan epävarmuudet sekä mahdolliset julkisen talouden sopeutustoimet. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme