Vapriikki

Tampere ennen ja nyt -näyttely päättyy

Jaa
Vapriikissa joulukuussa avautunut Tampere ennen ja nyt -näyttely sulkeutuu 5.3. Erittäin suosituksi noussut näyttely käsittelee historiallisten valokuvien avulla Tampereen kaupunkikuvan muutosta. Vielä tämän viikon ajan ehtii tutustua kuvien avulla Tampereen muutokseen.
Hämeenkatu vuonna 1901. Kyttälän saneerauksen yhteydessä 1890-luvulla Hämeenkadun itäpäähän rakennettiin koristeellisia uusrenessanssitaloja. Ne olivat pääosin matalia puutaloja, mutta joukosta erottautuivat majesteetillisina Hällströmin palatsi ja Ruuskasen talo. Hämeenkadun itäosa kärsi suuria tuhoja sisällissodassa keväällä 1918 ja talvisodan pommituksissa. Puiset uusrenessanssitalot saivat 1930-luvulta lähtien väistyä modernististen liikerakennusten tieltä. Kuva: Richard Thule/Vapriikin kuva-arkisto
Hämeenkatu vuonna 1901. Kyttälän saneerauksen yhteydessä 1890-luvulla Hämeenkadun itäpäähän rakennettiin koristeellisia uusrenessanssitaloja. Ne olivat pääosin matalia puutaloja, mutta joukosta erottautuivat majesteetillisina Hällströmin palatsi ja Ruuskasen talo. Hämeenkadun itäosa kärsi suuria tuhoja sisällissodassa keväällä 1918 ja talvisodan pommituksissa. Puiset uusrenessanssitalot saivat 1930-luvulta lähtien väistyä modernististen liikerakennusten tieltä. Kuva: Richard Thule/Vapriikin kuva-arkisto

Aihetta lähestytään 20 kohteen kautta ennen ja nyt -vertauksin. Katsaus luodaan myös tulevaisuuden Tampereeseen. Muutoksen rinnalla tarkastellaan kaupungin pysyvyyttä. Visuaalisesti vaikuttavan näyttelyn valokuvat ja videot ovat Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista.

Kaupunkikuva muuttuu jatkuvasti. Rakennetussa ympäristössä on samanaikaisesti läsnä monia aikakerrostumia. Parhaillaan Tampere käy läpi suurinta kaupunkikuvallista muutostaan vuosikymmeniin. Kun kaikki käynnissä olevat kaupunkisuunnittelu- ja rakentamishankkeet on saatu toteutettua, Tampere näyttää monilta osin erilaiselta kuin nyt.

-          Parhaiten kaupunkikuvan muutoksen havaitsee menneisyyden kautta. Käytännössä kaupungin muutosta voi tarkastella vertailemalla eri aikoina otettuja valokuvia, kertoo Antti Liuttunen.

-          Useimmiten kaupunkikuvalla tarkoitetaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä, mutta sillä on myös aineeton ulottuvuutensa: nyt jo kadonnut kaupunki sekä toimijoiden kaupunkitilalle antamat arvot ja merkitykset.

Yksi suuri haaste on pirstoutuneen kaupunkikuvan eheyttäminen, sillä Tampereen keskeinen kaupunkialue on vain ydinosaltaan rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Edellinen suuri kaupunkikuvan murros tapahtui 1960-70-luvuilla, jolloin keskustan puu-Tampere hävitettiin ja aloitettiin metsälähiöiden rakentaminen.

-          Kaupunkikuvan muuttuminen on yleensä hidasta ja pitkäkestoista, mutta Tampereella voidaan kuitenkin nostaa esiin kolme murrosvaihetta: kaupungin voimakas kasvu 1900-luvun vaihteen molemmin puolin, sitten 1960–70-luvut ja kolmantena nykyhetken kaupunkikehitys, sanoo Liuttunen.

Näyttelyn kohteet on valittu niin, että niistä kuvastuvat monipuolisesti Tampereen rakennetun kaupunkiympäristön piirteet ja historia. Mukana ovat tietenkin ydinkeskustan keskeiset elementit: Hämeenkatu, Keskustori, Tammerkoski ja Hämeenpuisto, ja lisäksi esimerkiksi vanha teollisuusalue Tampella, Lauri Viidan ”Luojan palikkaleikiksi” kutsuma Pispala, melko muuttumattomana pysynyt Kissanmaa jäähalleineen (Hakametsän jäähalli sijaitsee Kissanmaalla!), Tampereen ensimmäiseksi lähiöksi luonnehdittu Kaukajärvi, entinen kartanoalue Hatanpää, hurjaa muodonmuutosta läpikäyvä Lielahti, huonoa imagoa pitkään kantanut metsälähiö Tesoma, tuleva kaupunginosa Tampereen Kansi ja paljon muuta. Kosketusnäytöllä on ennen ja nyt –kuvapari jokaisesta Tampereen 115 kaupunginosasta.

Valottaessaan kaupunkikuvan muutoksen historiaa näyttely tarjoaa samalla tietoa nykyhetken ymmärtämiseen ja tulevaisuuden arviointiin. Tavoitteena on myös muistuttaa rakennus- ja ympäristönsuojelun merkityksestä: kerran menetettyä ei saada enää milloinkaan takaisin. Kuvien, muistojen ja rakennetun kaupungin kautta muodostuu yhteys menneisyyden ja nykyhetken välille. Ennen kaikkea näyttelyllä halutaan tarjota museovieraille nostalginen ja esteettinen elämys, mahdollisuus lumoutua Tampereen – entisen ja nykyisen – monimuotoisesta kauneudesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Tutkija Antti Liuttunen, puh. 040 800 7600

Kuvat

Hämeenkatu vuonna 1901. Kyttälän saneerauksen yhteydessä 1890-luvulla Hämeenkadun itäpäähän rakennettiin koristeellisia uusrenessanssitaloja. Ne olivat pääosin matalia puutaloja, mutta joukosta erottautuivat majesteetillisina Hällströmin palatsi ja Ruuskasen talo. Hämeenkadun itäosa kärsi suuria tuhoja sisällissodassa keväällä 1918 ja talvisodan pommituksissa. Puiset uusrenessanssitalot saivat 1930-luvulta lähtien väistyä modernististen liikerakennusten tieltä. Kuva: Richard Thule/Vapriikin kuva-arkisto
Hämeenkatu vuonna 1901. Kyttälän saneerauksen yhteydessä 1890-luvulla Hämeenkadun itäpäähän rakennettiin koristeellisia uusrenessanssitaloja. Ne olivat pääosin matalia puutaloja, mutta joukosta erottautuivat majesteetillisina Hällströmin palatsi ja Ruuskasen talo. Hämeenkadun itäosa kärsi suuria tuhoja sisällissodassa keväällä 1918 ja talvisodan pommituksissa. Puiset uusrenessanssitalot saivat 1930-luvulta lähtien väistyä modernististen liikerakennusten tieltä. Kuva: Richard Thule/Vapriikin kuva-arkisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Vapriikki
Vapriikki
Alaverstaanraitti 5
33100 Tampere

http://www.vapriikki.fi

Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vapriikki

Kivimuseon juhlanäyttely avautuu Vapriikissa18.4.2024 11:15:01 EEST | Tiedote

Tampereen Kivimuseo juhlii kymmenettä vuottaan Vapriikissa. Sen kunniaksi Vapriikin ensimmäisen kerroksen päänäyttelytilaan avautuu 26.4. kaikille kivifaneille suunnattu teemanäyttely Kiven voima. Se esittelee näyttävästi kivien ja mineraalien ihmeellistä maailmaa ja satoja kivimaailman aarteita kaikkialta ympäri planeettaamme, ja vähän avaruudestakin. Median edustajilla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn ennakkoon. Tiedustelut: Tähtitalvikki Poikajärvi, puh. 0503211189.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye