Tampere ennen ja nyt -näyttely päättyy
26.2.2023 08:00:00 EET | Vapriikki | Tiedote

Aihetta lähestytään 20 kohteen kautta ennen ja nyt -vertauksin. Katsaus luodaan myös tulevaisuuden Tampereeseen. Muutoksen rinnalla tarkastellaan kaupungin pysyvyyttä. Visuaalisesti vaikuttavan näyttelyn valokuvat ja videot ovat Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista.
Kaupunkikuva muuttuu jatkuvasti. Rakennetussa ympäristössä on samanaikaisesti läsnä monia aikakerrostumia. Parhaillaan Tampere käy läpi suurinta kaupunkikuvallista muutostaan vuosikymmeniin. Kun kaikki käynnissä olevat kaupunkisuunnittelu- ja rakentamishankkeet on saatu toteutettua, Tampere näyttää monilta osin erilaiselta kuin nyt.
- Parhaiten kaupunkikuvan muutoksen havaitsee menneisyyden kautta. Käytännössä kaupungin muutosta voi tarkastella vertailemalla eri aikoina otettuja valokuvia, kertoo Antti Liuttunen.
- Useimmiten kaupunkikuvalla tarkoitetaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä, mutta sillä on myös aineeton ulottuvuutensa: nyt jo kadonnut kaupunki sekä toimijoiden kaupunkitilalle antamat arvot ja merkitykset.
Yksi suuri haaste on pirstoutuneen kaupunkikuvan eheyttäminen, sillä Tampereen keskeinen kaupunkialue on vain ydinosaltaan rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Edellinen suuri kaupunkikuvan murros tapahtui 1960-70-luvuilla, jolloin keskustan puu-Tampere hävitettiin ja aloitettiin metsälähiöiden rakentaminen.
- Kaupunkikuvan muuttuminen on yleensä hidasta ja pitkäkestoista, mutta Tampereella voidaan kuitenkin nostaa esiin kolme murrosvaihetta: kaupungin voimakas kasvu 1900-luvun vaihteen molemmin puolin, sitten 1960–70-luvut ja kolmantena nykyhetken kaupunkikehitys, sanoo Liuttunen.
Näyttelyn kohteet on valittu niin, että niistä kuvastuvat monipuolisesti Tampereen rakennetun kaupunkiympäristön piirteet ja historia. Mukana ovat tietenkin ydinkeskustan keskeiset elementit: Hämeenkatu, Keskustori, Tammerkoski ja Hämeenpuisto, ja lisäksi esimerkiksi vanha teollisuusalue Tampella, Lauri Viidan ”Luojan palikkaleikiksi” kutsuma Pispala, melko muuttumattomana pysynyt Kissanmaa jäähalleineen (Hakametsän jäähalli sijaitsee Kissanmaalla!), Tampereen ensimmäiseksi lähiöksi luonnehdittu Kaukajärvi, entinen kartanoalue Hatanpää, hurjaa muodonmuutosta läpikäyvä Lielahti, huonoa imagoa pitkään kantanut metsälähiö Tesoma, tuleva kaupunginosa Tampereen Kansi ja paljon muuta. Kosketusnäytöllä on ennen ja nyt –kuvapari jokaisesta Tampereen 115 kaupunginosasta.
Valottaessaan kaupunkikuvan muutoksen historiaa näyttely tarjoaa samalla tietoa nykyhetken ymmärtämiseen ja tulevaisuuden arviointiin. Tavoitteena on myös muistuttaa rakennus- ja ympäristönsuojelun merkityksestä: kerran menetettyä ei saada enää milloinkaan takaisin. Kuvien, muistojen ja rakennetun kaupungin kautta muodostuu yhteys menneisyyden ja nykyhetken välille. Ennen kaikkea näyttelyllä halutaan tarjota museovieraille nostalginen ja esteettinen elämys, mahdollisuus lumoutua Tampereen – entisen ja nykyisen – monimuotoisesta kauneudesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Tutkija Antti Liuttunen, puh. 040 800 7600
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vapriikki
Suomen pelimuseossa on esillä pienoisnäyttely Rajakatse - Kolme vuosikymmentä liveroolipelejä 20.3.-2.8.202617.3.2026 16:47:38 EET | Tiedote
Rajakatse on Suomessa pisimpään jatkunut liveroolipeli- eli larppikampanja, joka sai alkunsa vuonna 1995. Perustajajäsenten Petri Mäntylän, Juha Pereen ja Petri Pohjanmiehen alkuun saattama fantasiamaailma ammentaa inspiraationsa keskiajan Euroopasta. Rajakatseen pelien päätapahtumapaikkana on Hollolan Sairakkalaan rakennettu taverna Vanha Pipari.
Muinaispukupäivä ja uusi julkaisu Vapriikissa 14.3.9.3.2026 09:50:35 EET | Tiedote
Lauantaina 14.3. Vapriikissa pääsee ihastelemaan upeita muinaispukuja. Luvassa on esityksiä, käsitöiden kokeilupisteitä, musiikkia ja myyntipisteitä. Samana päivänä julkaistaan myös tuore teos, Muinaispuvuista silkkimyssyihin – Arkeologista tekstiilitutkimusta Pirkanmaalta. Kirjaa voi ostaa Vapriikin museokaupasta, ja se sisältää odotetut uuden Tampereen muinaispuvun teko-ohjeet.
En betydande upptäckt vid den vetenskapliga undersökningen av Karin Månsdotter19.2.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
EMBARGO 19 februari 2026 kl. 13.00. Drottning Karin Månsdotters (1550–1612) grav undersöks för närvarande i Åbo domkyrka. Forskningen är en del av ett utställningsprojekt vid Vapriikki Museum Center. Med hjälp av moderna vetenskapliga metoder försöker man få ny kunskap om Karins och hennes familjs liv. Utställningen öppnar i 2028. Under den första forskningsveckan gjordes en viktig upptäckt: en guldring som Karin har burit. Upptäckten är historiskt betydelsefull, eftersom inga andra personliga föremål som tillhört Karin Månsdotter har bevarats till vår tid.
Kaarina Maununtyttären tieteellisissä tutkimuksissa tehtiin merkittävä esinelöytö19.2.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Julkaisuvapaa 19.2.2026 klo 13. Kuningatar Kaarina Maununtyttären (1550–1612) hautaa tutkitaan parhaillaan Turun tuomiokirkossa. Tutkimusten ensimmäisellä viikolla tehtiin huomattava esinelöytö: Kaarinan käyttämä kultasormus. Löytö on historiallisesti merkittävä, sillä muita varmuudella Kaarina Maununtyttärelle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä ei ole säilynyt nykypäivään. Tieteellinen tutkimus on osa museokeskus Vapriikin vuonna 2028 avautuvaa näyttelyä, jonka yhteydessä tuotetaan uutta tietoa Kaarinan ja hänen perheensä elämästä nykyaikaisen tieteen keinoin.
A remarkable discovery was made during scientific research of Karin Månsdotter’s grave19.2.2026 13:00:00 EET | Press release
EMBARGOED until February 19, 2026 at 1 p.m. The grave of Queen Karin Månsdotter (1550–1612) of Sweden is currently under scientific investigation at Turku Cathedral. The research is part of an exhibition project carried out by the Museum Centre Vapriikki, and it aims to generate new knowledge about the life of Karin and her family using modern scientific methods. The exhibition is scheduled to open in 2028. During the first week of research, researchers made an outstanding discovery: a gold ring worn by Karin herself. The find is historically significant, as no other personal belongings of the queen are known to have survived to this day.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
