Tampereen yliopisto kouluttanut lääkäreitä 50 vuotta

Opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelun mukaan vuonna 2020 valmistuneista 105 lääkäristä 54 oli vuoden kuluttua valmistumisestaan työssä Pirkanmaalla, 21 Uudellamaalla, 15 Keski-Suomessa ja 6 Etelä-Pohjanmaalla.
Kolmen ja viiden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta Tampereen yliopistosta valmistuneista lääkäreistä useimmat työskentelivät edelleen Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta valmistuu nykyisin vuosittain noin 115 kuusivuotisen koulutuksen suorittanutta lääketieteen lisensiaattia. Lääketieteen tohtoreita valmistuu vuosittain 30 ja erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä 160.
Tiedekunnan Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuu filosofian maistereita ja diplomi-insinöörejä. Heitä on Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston vuoden 2019 yhdistymisen jälkeen valmistunut kaikkiaan noin 320. Lisäksi vuosittain valmistuu 20 filosofian tai tekniikan tohtoria.
— Erityispiirre on se, että tiedekunnassamme pystytään melko ainutlaatuisella tavalla yhdistämään luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteen tutkimusta, kertoo dekaani Seppo Parkkila.
— Samalla tavalla olemme jo kehittäneet koulutusta siihen suuntaan, että luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteen opiskelijat toimivat yhdessä joillakin kursseilla tai jaksoilla. Monitieteellinen koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa, Parkkila toteaa.
Tiedekunnan yleislääketieteen oppiala järjestää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran edellyttämät kuulustelut EU-/Eta-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneille lääkäreille, jotka hakevat lääkärinoikeuksia Suomesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja tiedekunnasta
Dekaani Seppo Parkkila, seppo.parkkila@tuni.fi
Lisätietoja valmistuneiden sijoittumisesta
Erityisasiantuntija, FT Hanna-Leena Hietaranta-Luoma
050 478 4022, hanna-leena.hietaranta-luoma@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa2.12.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote
Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
