Tampereen yliopisto, THL ja Suomen Akatemia ovat mukana uudistamassa eurooppalaisia sote-järjestelmiä
14.3.2023 13:54:32 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Väestörakenteen muutos, globaalin talouden ja geopolitiikan mullistukset sekä ilmastonmuutoksen moninaiset kerrannaisvaikutukset haastavat kokonaisia yhteiskuntia. Yksi paineita kohtaava sektori on sosiaali- ja terveydenhuolto.
Tulevaisuuden haasteiden kohtaaminen kestävällä tavalla edellyttää uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon teknologioissa, organisaatioissa ja politiikoissa. Vaikka sote-järjestelmät kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, tarvitaan eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä parhaiden uudistusmahdollisuuksien tunnistamiseksi ja käyttöön ottamiseksi.
– Jotta hoidon ja hoivan järjestelmät voivat uusiutua mielekkäällä tavalla, eri toimijoiden on toimittava ekosysteemimäisesti saadakseen aikaiseksi jotain kestävää. Isotkaan toimijat eivät saa muutoksia aikaan yksin, sanoo johtaja Juha Teperi Tampereen yliopistosta.
Kansainvälinen kumppanuusverkosto eurooppalaisen hoidon ja hoivan kehittämiseen
Jo useita vuosia valmisteltu THCS Partnership käynnistyi virallisesti tammikuun 2023 alussa. Kumppanuusohjelmassa tutkimusorganisaatiot, tutkimusrahoittajat ja hallintoviranomaiset 25 maasta etsivät tulevaisuuden ratkaisuja tutkimuksesta ja innovaatioista.
– Alan tutkimusta ja kehittämistä on tehty paljolti kansallisista ja paikallisista lähtökohdista. Vertaileva eurooppalainen sote-tutkimus ja eri maiden järjestelmien parhaiden käytäntöjen omaksuminen maasta toiseen on alihyödynnetty resurssi, johon uusi kumppanuusohjelma tuo kertaheitolla ison parannuksen. Voimme oppia toisiltamme paljon, toteaa tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki THL:stä.
Kumppanuusohjelmassa THL koordinoi kokonaisuutta, jossa kartoitetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä niihin liittyvän koulutuksen tarpeita ja luodaan menetelmiä parhaiden ratkaisujen välittämiseksi eri maiden järjestelmien välillä.
Tampereen yliopiston tehtävänä on tukea Euroopan tasoisia toimia, joilla edistetään kansallisia, alueellisia ja paikallisia hoitoa ja hoivaa uudistavia ekosysteemejä.
– Valmisteluvaiheessa monet eurooppalaiset maat ovat olleet hyvin kiinnostuneita Suomen sote-uudistuksesta, joka on yksi suurimmista hyvinvointialan muutosprosesseista vuosikymmeniin koko Euroopassa. Nyt syntyvä laaja kansainvälinen kumppanuusverkosto luokin suomalaisille edelläkävijöille, mukaan luettuna aktiivisimmat hyvinvointialueet, linkin eurooppalaisen hoidon ja hoivan kehittämisen kärkeen, toteaa Teperi.
Suomalaisista kumppaneista Suomen Akatemia puolestaan osallistuu kansallisten rahoittajien yhteistyöhön, jonka puitteissa rahoitetaan monikansallisia TKI-yhteistyöhankkeita. Ensimmäinen haku julkistetaan tiistaina 14.3.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Juha Teperi, Tampereen yliopisto juha.teperi@tuni.fi, 040-5133714
Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL, puh. 029 524 7256, ilmo.keskimaki@thl.fi
Tiedeasiantuntija Marko Uutela, Suomen Akatemia, +358 295 33 5113, marko.uutela@aka.fi
Johtava tiedeasiantuntija Sirpa Nuotio, Suomen Akatemia, +358 295 33 5082, sirpa.nuotio@aka.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Digitaidot eivät pelasta, jos algoritmiset järjestelmät lisäävät eriarvoisuutta10.8.2026 14:23:06 EEST | Tiedote
Digitalisaatiota pidetään hyvinvointivaltion kehittämisen kannalta välttämättömänä. Samalla on herännyt huoli siitä, että osa kansalaisista jää palvelujen ulkopuolelle julkisen hallinnon nopean digitalisaation seurauksena. Keskustelussa ongelmien syyksi tarjotaan usein kansalaisten puutteellisia digitaitoja, vaikka taustalla vaikuttaa myös joukko rakenteellisia tekijöitä.
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


