Tampereen yliopistolla vahva panos mobiiliterveyssovellusten laatustandardin kehittämisessä
Standardi on suunnattu sekä terveys- ja hyvinvointisovellusten valmistajille että näitä arvioiville organisaatioille. Sovelluksia arvioidaan neljällä osa-alueella: lääketieteellinen pätevyys, yksityisyyden suoja, käytettävyys ja teknillinen laatu.
— Standardin tarkistuslistan avulla valmistaja saavuttaa tietoturvassa mobiilisovellusten perustason, ja kun tuotteessa on huomioitu kaikki laatukriteerit, se saavuttaa hyvän arvosanan, tutkimusjohtaja Alpo Värri Tampereen yliopistosta kertoo.
Tampereen yliopiston panos standardin laatimisessa on ollut vahva. Alpo Värri on johtanut eurooppalaista standardisointityöryhmää (CEN/TC251/WG II Health Informatics – Technology and Applications), jonka alaisuudessa standardi kehitettiin.
Lisäksi Värri laati standardiin muun muassa pohjaesityksen korona-altistusten seurantasovellusten tarkemmiksi ohjeiksi. Projektiryhmän työhön osallistui myös Terhi Holappa oululaisesta Usbimed Oy:stä antaen panoksensa erityisesti standardin käytettävyysosaan.
Arvioinnin perusteella sovellus saa laatuleiman. Laatuleima muistuttaa suosittua energiamerkkiä, jossa kukin kriteeri saa värikoodatun kirjaimen A:sta E:hen ja näistä johdetun kokonaisarvosanan.
Suomessa arviointeja tekeviä organisaatioita ei vielä ole. Ennen kuin Suomeen saadaan oma mobiilisovellusten arviointitaho, sovellusten valmistajat voivat käyttää esimerkiksi englantilaista ORCHA-arviointilaitosta. Kansainvälinen laatuleima auttaa valmistajia saamaan sovelluksensa terveydenhuollon toimijoiden suosittamien sovellusten listoille.
Sovellusten kirjavan tason vuoksi useissa Euroopan maissa oli ryhdytty arvioimaan niiden laatua kunkin maan oman kriteeristön pohjalta. Tämä teki sovellusten valmistajille hyvin hankalaksi täyttää kaikkien maiden vaatimukset. EU ryhtyi siksi rahoittamaan hanketta yhtenäisen eurooppalaisen standardin luomiseksi sovellusten arviointiin.
Alun perin eurooppalaiseksi tarkoitettu standardi on herättänyt suurta kiinnostusta muuallakin, ja standardi on laajentunut globaaliksi.
Tekninen spesifikaatio ISO/TS 82304-2:2021 Health software — Part 2: Health and wellness apps — Quality and reliability julkaistiin elokuussa 2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Alpo Värri,
040 849 0780,
alpo.varri@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme