Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tänä vuonna toteutetaan aiempaa enemmän sillankorjauskohteita

Jaa
Vuonna 2023 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa kaksi siltaa ja Varsinais-Suomessa 11 siltaa. ELY-keskusten siltahankkeiden lisäksi Varsinais-Suomessa on yksi jättiluokan siltahanke, jossa uusitaan Paraisilla olevat Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat. Tästä hankkeesta vastaa Väyläviraston ja Kreate Oy:n muodostama allianssi. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.
Kuusistonsalmen silta on yksi tämän vuoden uusittavista siltakohteista.
Kuusistonsalmen silta on yksi tämän vuoden uusittavista siltakohteista.

Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille. Siksi sillan uusimistarve saattaa tulla yllätyksenä. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja vuosittain toteutettavat siltakohteet valikoidaan mm. kiireellisyyden, korjauksen ajoituksen ja korjaustavan, kohteen liikenteellisen merkittävyyden ja käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Joskus sillan kunnon heikkeneminen etenee nopeastikin ja korjaustoimien suunnittelu pitää käynnistää kiireellisesti.

Siltojen vuosittainen rahoitus vaihtelee mm. suurten siltojen korjauksiin saadun erillisrahoituksen mukaan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltojen korjauksiin käytetään tänä vuonna noin 9,3 M€. Se on noin viisi miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Tänä vuonna toteutetaan määrällisesti enemmän kohteita, mutta kohteet ovat kustannuksiltaan hieman pienempiä.

Merkittävimmät siltojen uusimis- tai korjaushankkeet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2023

  • Pakurlan silta, mt 2340 Paimio, jatkuu vuodelta 2022
  • Kuusistonsalmen silta, mt 180 Kaarina
  • Vesikosken silta, mt 213 Loimaa
  • Vanhan kirkon silta, mt 210 Loimaa
  • Köyliön silta, mt 12617 Loimaa
  • Kauhanojan silta, mt 2815 Loimaa
  • Niinijoen silta, mt 12595 Loimaa
  • Päivölän silta, mt 2680 Merikarvia
  • Kytömäen I silta, mt 196 Uusikaupunki
  • Myllyojan silta, mt 12364 Uusikaupunki
  • Sorvaston silta, mt 2805 Koski TL
  • Masian silta, mt 12883 Nakkila

Toteuttavista siltakohteista liikenteellisesti haastavin on Kuusistonsalmen silta Kaarinassa. Saaristotiellä (mt 180) on tänä ja ensi vuonna siltatöiden ketju. Viime vuonna aloitettujen Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen lisäksi työt Kuusistonsalmen sillan uusimiseksi alkavat syksyllä. Seuraavat pari vuotta onkin hyvä huomioida nämä kolme isoa tietyömaata Kaarinan ja Paraisten välillä liikkuessa. Sujuvan tiellä liikkumisen turvaamiseksi rakennetaan Kuusistonsalmen sillan viereen varasilta. Lisäksi oman erityishaasteen asettaa Kuusiston puolella nouseva jyrkkä mäki. Talviolosuhteissa mäessä tullaankin suorittamaan tehostettua talvihoitoa.

Liikennekatkoja on luvassa Loimaalla sijaitsevien Köyliön ja Niinijoen silloilla. Köyliön sillan katkoaika on noin kaksi viikkoa ja Niinijoen sillan noin neljä kuukautta. Katkoaikoina on siltakohteille järjestetty kiertotie maanteitä pitkin.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan silloissa riittää korjattavaa

Varsinais-Suomen alueella on 1 132 siltaa, joista huonokuntoisia on 100 kpl. Satakunnan alueella on 699 siltaa, joista huonokuntoisia on 64 kpl. Lisäksi tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on Varsinais-Suomessa 560 kpl ja Satakunnassa 366 kpl. Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta.

Huonokuntoisten siltojen ohella Varsinais-Suomessa on 35 ja Satakunnassa 32 painorajoitettua siltaa, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Tämä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa. Sillan kantavuus ja kunto eivät korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Koska huonokuntoisia siltoja on jonossa paljon, pelkästään painorajoituksen poistamisen vuoksi siltoja ei pystytä uusimaan.

Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä saavutetaan siltojen optimaalinen käyttöikä mahdollisimman pienin kustannuksin. Rahoituksen puutteessa joudutaan kuitenkin toisinaan lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Kun siltojen korjaukset viivästyvät riittävästi, niitä ei välttämättä kannata enää korjata, vaan käyttää hallitusti loppuun ja sen jälkeen uusia silta kokonaan. Kokonaistaloudellisesti se tulee kuitenkin yleensä kalliimmaksi.

Siltahankkeista on kerrottu tarkemmin verkkosivuilla:

Satakunnan siltatyöt (vayla.fi)

Varsinais-Suomen silta- ja laiturityöt (vayla.fi)

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, siltainsinöörit Ari Salo, p. 0295 022 830 ja Antti Hirvonen, p. 0295 022 529

Avainsanat

Kuvat

Kuusistonsalmen silta on yksi tämän vuoden uusittavista siltakohteista.
Kuusistonsalmen silta on yksi tämän vuoden uusittavista siltakohteista.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku

0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Sepelin poisto aloitetaan tärkeimmiltä pääpyöräreiteiltä heti kelien salliessa21.3.2023 14:47:06 EET | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on meneillään kokeilu liukkaudentorjuntaan käytetyn sepelin kevätharjausten aikaistamisesta Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseuduilla tärkeimmillä pääpyöräilyreiteillä. Kokeilussa harjaukset pyritään tekemään määritellyillä väylillä maaliskuun loppuun mennessä. Toistaiseksi kelit ovat monin paikoin vielä melko talvisia. Urakoitsijat seuraavat sääennusteita ja ryhtyvät sepelin poistoon heti kelien salliessa.

I februari minskade antalet arbetslösa något i Egentliga Finland21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Vid Egentliga Finlands arbets­ och näringsbyrå fanns i slutet av februari 20 700 arbetslösa arbetssökande. I februari brukar antalet arbetslösa vanligen minska jämfört med januari och så gick det även denna gång. Antalet arbetslösa minskade med 300 personer jämfört med föregående månad. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa med 900 personer (4 %), dvs. något snabbare än i hela landet generellt (3%). I Egentliga Finland minskade antalet permitterade med 300 (13 %) personer jämfört med året innan. I slutet av februari var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 9,0 %, vilket är 0,5 procentenheter mindre än året innan. Därmed var andelen arbetslösa av arbetskraften mindre än genomsnittet för hela landet (9,7%). I februari var antalet arbetslösa mindre än året innan i alla andra ekonomiska regioner i Egentliga Finland förutom Nystadsregionen och Saloregionen. I Saloregionen var antalet arbetslösa ändå nästan oförändrat. Jämfört med året innan fann

Varsinais-Suomen työttömien määrä tippui hieman helmikuun aikana21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli helmikuun lopussa 20 700 työtöntä työnhakijaa. Helmikuun aikana työttömien määrä laskee normaalisti jonkin verran tammikuuhun verrattuna, kuten kävi tälläkin kertaa. Työttömien määrä supistui 300 hengellä edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuotta aiemmasta on työttömien määrä vähentynyt 900 henkilöllä (4 %) eli hieman nopeammin kuin koko maassa yleisesti (3 %). Varsinais-Suomessa lomautettujen määrä laski 300 henkilöllä (13 %) verrattuna vuodentakaiseen. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Varsinais-Suomessa 9,0 % eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli pienempi kuin koko maassa (9,7 %) keskimäärin. Helmikuussa työttömiä oli Vakka-Suomea ja Salon seutua lukuun ottamatta vähemmän kolmessa muussa Varsinais-Suomen seutukunnassa verrattuna vuodentakaiseen. Salon seudulla työttömien määrä pysyi kuitenkin lähes identtisenä. Suurin ero vuotta aiempaan oli Turun seutu

Jäisiä keliolosuhteita erityisesti sorateillä14.3.2023 12:31:49 EET | Tiedote

Tienpinnat ovat nyt monin paikoin jäisiä erityisesti sorateillä eilisen lumi- ja vesisateen jäljiltä. Lumisade muuttui vesisateeksi tienpinnan ollessa edelleen jääpolanteella. Satanut lumi piti aurata ennen hiekoitusta, mikä pahensi keliolosuhteita entisestään. Jään päälle satoi vielä vettä. Tienpinnat ovat paikoitellen todella liukkaita. Tilanne on hankala myös tienhoitotoimenpiteiden toteuttajille. Paikoitellen urakoitsijat joutuvat käyttämään ketjuja renkaissa, ja se hidastaa työtä entisestään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme