Tärkeää väriainetta voi tehdä murto-osalla nykyisestä liuotinmäärästä – kiitos uuden valmistusmenetelmän
Orgaanisilla eli hiiltä sisältävillä väriaineilla on luonnossa tärkeitä tehtäviä. Ne huolehtivat esimerkiksi hapen ja muiden kaasujen kuljetuksesta elimistössä (osana hemoglobiinia) ja muuttavat auringon energiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä (lehtivihreä eli klorofylli).
Myös ihminen on opetellut valmistamaan ja hyödyntämään orgaanisia väriaineita. Yksi ryhmistä on ftalosyaniinit, joille löytyy käyttökohteita muun muassa teollisuuden prosesseissa, kuvantamisessa, nanolääketieteessä sekä aurinkokennoissa ja muussa optoelektroniikassa. Ftalosyaniinien valmistukseen liittyy kuitenkin ongelma, kertoo Aalto-yliopiston akatemiatutkija Eduardo Anaya.
”Orgaanisten värianeiden valmistuksessa käytetään runsaasti liuottimia kuten dimetyyliaminoetanolia (DMAE). Se on syövyttävä, helposti syttyvä, bioaktiivinen ja haitallinen ympäristölle. ”
Tuoreessa tutkimuksessa Anaya ja hänen kollegansa osoittavat, miten ftalosyaniineja voidaan valmistaa ympäristöystävällisemmin niin sanotun kiinteän aineen synteesin avulla. Tutkimuksen juuri julkaissut Angewandte Chemie International Edition -tiedelehti nosti sen ”päivänpolttavien” artikkelien kategoriaan.
Yksin Euroopan unionin teollisuus käyttää eri prosesseissaan 10 000 tonnia DMAE:ta vuodessa.
”Meidän menetelmässämme liuotinta tarvitaan alla sadasosa nykymenetelmään verrattuna”, kertoo tutkijatohtori Sandra Kaabel, joka yhdessä Anayan kanssa oli tutkimuksen pääkirjoittajia.
Tiimi käytti lähtöaineena ftalonitriiliä, joka on yleinen orgaaninen yhdiste värien valmistuksessa. Se käsiteltiin muutamalla pisaralla DMAE:ta ja sinkkitemplaatilla kuulamyllyssä. Sen jälkeen seosta vanhennettiin 55-asteisessa uunissa viikon ajan tai 100-asteisessa uunissa kaksi vuorokautta.
”Kiinteän aineen synteesillä kemikaaleja voi valmistaa ilman, että reaktion osaset pitää liuottaa. Oli kiehtovaa nähdä, miten väri muuttui alun värittömästä ensin vihreäksi ja sitten syvän siniseksi – todistaa omin silmin, miten menetelmä toimi”, Kaabel sanoo.
Perinteisessä menetelmässä liuotin kuumennetaan 160–250-asteiseksi, ja valmiin väriaineen määrä on pienehkö suhteessa käytettyihin materiaaleihin ja aikaan. Aalto-yliopiston tutkijoiden menetelmä toimii hyvin pienellä liuotinmäärällä ja matalammassa lämpötilassa, mikä nelinkertaisti valmistuksen hyötysuhteen.
Esikuva luonnosta, idea kahvihuoneesta
Ftalosyaniinin molekyylirakenne tekee siitä muuntautumiskykyisen moniin eri sovelluksiin.
”Luonto on inspiroiva esikuva, joka on miljoonien vuosien aikana luonut orgaanisia värejä moniin eri tarkoituksiin”, Anaya sanoo.
”Me voimme napata ne sellaisenaan ja hyödyntää värejä esimerkiksi keinotekoisessa fotosynteesissä energian tuottamiseen. Tai viedä ideat vielä pidemmälle.”
Ideoita syntyy ja jalostuu muun muassa Aallon ja VTT:n yhteisessä FinnCERES-osaamiskeskuksessa, joka on erikoistunut uusien biomateriaaliratkaisujen kehittämiseen.
Yksi lupaava sovellusala on biolääketiede. Parhaillaan tutkimusryhmä kehittää FinnCERES-hankkeessa selluloosamateriaalia, joka steriloi itse itsensä väriaineen ja valon käynnistämän reaktion avulla.
Uusia ideoita syntyy kohtaamisissa – laboratorioissa ja niiden ulkopuolella.
”Nyt julkaistun tutkimuksenkin ideaa aloimme pallotella kahvihuoneessa – ja sitten vain lähdimme kokeilemaan”, kertoo väitöskirjatutkija ja tutkimuksen ykköskirjoittaja Daniel Langerreiter.
Artikkeli: A Greener Route to Blue: Solid-State Synthesis of Phthalocyanines
Daniel Langerreiter, Mauri A. Kostiainen, Sandra Kaabel, Eduardo Anaya-Plaza
Linkki artikkeliin (onlinelibrary.wiley.com)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eduardo Anaya Plaza, akatemiatutkija, Aalto-yliopisto
puh. 050 5910322
eduardo.anaya@aalto.fi
Sandra Kaabel, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
sandra.kaabel@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tieteisfiktiosta totta: valon nopeudella toimiva tekoäly osoitettiin mahdolliseksi14.11.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet tekemään niin sanottua tensorilaskentaa valon nopeudella yhdellä laskentakierroksella. Tämä on merkittävä askel kohti seuraavan sukupolven tekoälylaitteistoa, joka perustuu optiseen laskentaan – eli käytännössä valoon – perinteisen elektroniikan sijaan.
Forskningsprojekt visar att kreativitet inte bara går att mäta – den är också en avgörande konkurrensfördel12.11.2025 13:10:00 EET | Pressmeddelande
Det tvärvetenskapliga projektet Creative Leap (Luova loikka) har undersökt hur kreativitet kan identifieras, utvecklas, mätas och ledas – och vilken inverkan den har på affärslivet och samhället i stort.
Tutkimushanke osoittaa, että luovuus on paitsi mitattavissa, myös ratkaiseva kilpailuetu – katseet kääntyvät nyt johtajiin12.11.2025 13:10:00 EET | Tiedote
Monitieteinen Luova loikka -hanke on selvittänyt, miten luovuutta voidaan tunnistaa, kehittää, mitata ja johtaa – ja millainen vaikutus luovuudella on liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.
Research shows that creativity is not only measurable but also a major competitive advantage – the focus now turns to leadership12.11.2025 13:10:00 EET | Press release
The multidisciplinary Creative Leap (Luova loikka) co-research project has explored how creativity can be identified, developed, measured, and managed – and how it contributes to business success and the renewal of society.
Tutkimus: Luotettava sähkö ei ole Suomessa enää itsestäänselvyys – vihreä siirtymä saattaa tarvita fossiilista varavoimaa6.11.2025 09:10:00 EET | Tiedote
Suomen sähköjärjestelmä on ollut poikkeuksellisen luotettava, mutta näin ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa. Aalto-yliopiston tuore tutkimus varoittaa, että ilman lisäpanostuksia joustavaan tuotantoon ja kysynnän hallintaan sähkön toimitusvarmuus voi heiketä merkittävästi jo 2030-luvulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme