Helsingin yliopisto

Tarkkaamattomuus ja yksin ajaminen lisäävät lasten kanssa autoilevien kuljettajien kolaririskiä

Jaa

Merkittävä osa lasten tapaturmaisista kuolemista maailmanlaajuisesti tapahtuu heidän matkustaessaan autossa. Helsingin yliopistosta väittelevä Ida Maasalo selvittää tutkimuksessaan näiden kolareiden taustatekijöitä.

Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.

WHO:n arvion mukaan liikenteessä kuolee vuosittain noin 140 000 lasta.

Liikenneturvallisuus on kognitiotieteilijä Ida Maasalon mukaan parantunut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi, mutta verrattuna moniin muihin Euroopan maihin kehitys on jäljessä. Se, että Suomi voi saavuttaa nollan liikennekuoleman tavoitteensa vuonna 2050, vaatii erilaisia toimenpiteitä. Vaikuttavien toimenpiteiden tueksi tarvitaan panostusta tutkimukseen.

In high-income countries, a significant proportion of children’s traffic-related deaths have occurred to child passengers travelling in vehicles, but this is also the case in middle-income countries, where child passengers’ deaths are an emerging issue as motorization increases.

– Perinteinen lapsimatkustajiin liittyvä liikenneturvallisuustutkimus ja -työ on keskittynyt siihen, miten kolareiden seurauksia voidaan vähentää turvaistuimin. On tärkeää myös tehdä työtä kolareiden estämiseksi, Ida Maasalo sanoo.

Maasalo tutki aihetta Suomen ja Yhdysvaltojen kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tilastojen valossa Helsingin yliopiston liikennetutkimusyksikössä. Hän työskentelee nykyään suunnittelijana Liikenneturvassa.

Kuljettajan tarkkaamattomuus ja väsymys ovat riskejä

Maailmanlaajuisesti miehet aiheuttavat suurimman osan kuolemaan johtaneista kolareista. Suomessa miehet aiheuttavat kuolemaan johtaneista kolareista lähes 90 prosenttia. Taustalla on usein riskikäyttäytymistä kuten päihtymystä tai ylinopeutta. Maasalon mukaan niissä kuolemaan johtaneissa kolareissa, joissa oli matkustajina vain pieniä lapsia, kuljettaja oli nainen yli kaksi kertaa useammin kuin mies.

– Näissä tapauksissa mukana oli harvemmin selkeää riskikäyttäytymistä. Vastuullisesta ajotavasta huolimatta kuljettajien onnettomuusriski saattaa kasvaa, jos lapsi vie tarkkaavaisuuden pois liikenteestä. Myös väsymys oli lasten kanssa ajavilla kuljettajilla tyypillisempi kolarin taustatekijä verrattuna kuljettajiin ilman lapsia.

Maasalon mielestä vanhempien olisi hyvä varautua siihen, että lapsia kuljettaessa voi syntyä haastavia tilanteita. Lasten kanssa ajavien kuljettajien olisi tärkeää olla tietoisia tarkkaavaisuuden merkityksestä liikenteessä ja väsymyksen vaikutuksesta ajokykyyn.

Toinen aikuinen mukaan autoon

Lasten kanssa ajavien kuljettajien riski aiheuttaa kolari oli tutkimuksen mukaan pienempi, kun autossa oli mukana toinen aikuinen. Tämä selittyy Ida Maasalon mukaan todennäköisesti sillä, että toinen aikuinen voi auttaa lapsimatkustajan hoidossa. Tulosten mukaan naisille oli miehiä tyypillisempää ajaa yksin lapsen kanssa. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, että kun koko perhe on liikenteessä, kuskiksi valitaan useimmiten mies, Maasalo toteaa.

– Erityisesti kokemattomia kuljettajia tulisi kannustaa ajamaan toisen aikuisen seurassa, kun kyydissä on pieni lapsi. Kokematon kuljettaja voi olla alttiimpi lapsen aiheuttamille häiriöille.

Kokemattomien kuljettajien riskiä vakavan onnettomuuden tapahtumiseen lisäsi tutkimustulosten mukaan myös se, että heillä oli useammin vanha auto eikä asianmukaisia turvalaitteita käytössä.

– Erityisesti nuorten vanhempien turvallista liikkumista olisi tuettava. Olisi hyvä kiinnittää huomiota myös eri kulkutapojen kuten joukkoliikenteen käyttämisen vaivattomuuteen, Maasalo sanoo.

– Tuloksia hyödyntämällä voidaan toteuttaa vaikuttavampaa lasten vanhempiin kohdistuvaa liikenneturvallisuustyötä ja suunnitella parempia kohderyhmän tarpeisiin vastaavia viestejä, materiaaleja ja koulutusta. Liikenneturvallisuus on kaikkien yhteinen asia, ja lasten turvallisuus on aikuisten vastuulla.

Väitöksen tiedot

FM Ida Maasalo väittelee 10.3.2021 kello 13.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Drivers with child passengers in fatal crashes: cautious but distracted?".

Vastaväittäjänä on professori Timo Lajunen, Norwegian University of Science and Technology, ja kustoksena on professori Riikka Möttönen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Studies in Cognitive Science. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Live stream

Live stream passcode: Meeting ID: 695 6202 7266 Salasana: 06540

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FM Ida Maasalo
ida.maasalo@liikenneturva.fi
0504721501
Twitter: @idamaasalo

Kuvat

Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicumin verensokerin mittaamiseen suunniteltu non-invasive-ratkaisu on 13 kertaa tehokkaampi verrattuna aiemmin kehitettyyn neulattomaan state-of-art-teknologiaan20.4.2021 16:33:12 EEST | Tiedote

Nature Portfolio -julkaisuperheeseen kuuluvassa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistut tiedot mahdollistavat diabeteksen seurantaan tarkoitettujen mullistavien puettavien ratkaisujen kehittämisen. Keksintö perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopisto on ollut yksi GlucoModicumin omistajista vuodesta 2018.

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme