Tarkkaamattomuus ja yksin ajaminen lisäävät lasten kanssa autoilevien kuljettajien kolaririskiä
8.3.2021 09:00:38 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

WHO:n arvion mukaan liikenteessä kuolee vuosittain noin 140 000 lasta.
Liikenneturvallisuus on kognitiotieteilijä Ida Maasalon mukaan parantunut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi, mutta verrattuna moniin muihin Euroopan maihin kehitys on jäljessä. Se, että Suomi voi saavuttaa nollan liikennekuoleman tavoitteensa vuonna 2050, vaatii erilaisia toimenpiteitä. Vaikuttavien toimenpiteiden tueksi tarvitaan panostusta tutkimukseen.
In high-income countries, a significant proportion of children’s traffic-related deaths have occurred to child passengers travelling in vehicles, but this is also the case in middle-income countries, where child passengers’ deaths are an emerging issue as motorization increases.
– Perinteinen lapsimatkustajiin liittyvä liikenneturvallisuustutkimus ja -työ on keskittynyt siihen, miten kolareiden seurauksia voidaan vähentää turvaistuimin. On tärkeää myös tehdä työtä kolareiden estämiseksi, Ida Maasalo sanoo.
Maasalo tutki aihetta Suomen ja Yhdysvaltojen kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tilastojen valossa Helsingin yliopiston liikennetutkimusyksikössä. Hän työskentelee nykyään suunnittelijana Liikenneturvassa.
Kuljettajan tarkkaamattomuus ja väsymys ovat riskejä
Maailmanlaajuisesti miehet aiheuttavat suurimman osan kuolemaan johtaneista kolareista. Suomessa miehet aiheuttavat kuolemaan johtaneista kolareista lähes 90 prosenttia. Taustalla on usein riskikäyttäytymistä kuten päihtymystä tai ylinopeutta. Maasalon mukaan niissä kuolemaan johtaneissa kolareissa, joissa oli matkustajina vain pieniä lapsia, kuljettaja oli nainen yli kaksi kertaa useammin kuin mies.
– Näissä tapauksissa mukana oli harvemmin selkeää riskikäyttäytymistä. Vastuullisesta ajotavasta huolimatta kuljettajien onnettomuusriski saattaa kasvaa, jos lapsi vie tarkkaavaisuuden pois liikenteestä. Myös väsymys oli lasten kanssa ajavilla kuljettajilla tyypillisempi kolarin taustatekijä verrattuna kuljettajiin ilman lapsia.
Maasalon mielestä vanhempien olisi hyvä varautua siihen, että lapsia kuljettaessa voi syntyä haastavia tilanteita. Lasten kanssa ajavien kuljettajien olisi tärkeää olla tietoisia tarkkaavaisuuden merkityksestä liikenteessä ja väsymyksen vaikutuksesta ajokykyyn.
Toinen aikuinen mukaan autoon
Lasten kanssa ajavien kuljettajien riski aiheuttaa kolari oli tutkimuksen mukaan pienempi, kun autossa oli mukana toinen aikuinen. Tämä selittyy Ida Maasalon mukaan todennäköisesti sillä, että toinen aikuinen voi auttaa lapsimatkustajan hoidossa. Tulosten mukaan naisille oli miehiä tyypillisempää ajaa yksin lapsen kanssa. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, että kun koko perhe on liikenteessä, kuskiksi valitaan useimmiten mies, Maasalo toteaa.
– Erityisesti kokemattomia kuljettajia tulisi kannustaa ajamaan toisen aikuisen seurassa, kun kyydissä on pieni lapsi. Kokematon kuljettaja voi olla alttiimpi lapsen aiheuttamille häiriöille.
Kokemattomien kuljettajien riskiä vakavan onnettomuuden tapahtumiseen lisäsi tutkimustulosten mukaan myös se, että heillä oli useammin vanha auto eikä asianmukaisia turvalaitteita käytössä.
– Erityisesti nuorten vanhempien turvallista liikkumista olisi tuettava. Olisi hyvä kiinnittää huomiota myös eri kulkutapojen kuten joukkoliikenteen käyttämisen vaivattomuuteen, Maasalo sanoo.
– Tuloksia hyödyntämällä voidaan toteuttaa vaikuttavampaa lasten vanhempiin kohdistuvaa liikenneturvallisuustyötä ja suunnitella parempia kohderyhmän tarpeisiin vastaavia viestejä, materiaaleja ja koulutusta. Liikenneturvallisuus on kaikkien yhteinen asia, ja lasten turvallisuus on aikuisten vastuulla.
Väitöksen tiedot
FM Ida Maasalo väittelee 10.3.2021 kello 13.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Drivers with child passengers in fatal crashes: cautious but distracted?".
Vastaväittäjänä on professori Timo Lajunen, Norwegian University of Science and Technology, ja kustoksena on professori Riikka Möttönen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Studies in Cognitive Science. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Live stream passcode: Meeting ID: 695 6202 7266 Salasana: 06540
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Ida Maasalo
ida.maasalo@liikenneturva.fi
0504721501
Twitter: @idamaasalo
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa – yhteensä yli 37 500 hakijaa25.3.2026 08:51:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto oli tänäkin vuonna Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme