Tarvitsemme resurssit viruksentorjuntaan – Työeläkeyhtiöiden johtajat vetoavat päättäjiin ripeiden toimien käynnistämiseksi

Koronavirus on jo Suomessakin ehtinyt aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä, ja kaikkien meidän ajatuksemme ovat sairastuneiden ja heidän omaistensa luona. Suuren arvostuksen ansaitsee hoitohenkilökunta, jonka ammattitaito ja jaksaminen on nyt koko yhteiskunnan kannalta entistäkin kriittisempää. Suomen hallitus on tehnyt kovia ja välttämättömiä päätöksiä vaikeassa tilanteessa. Tällaista taitekohtaa ei itsenäisen Suomen historiassa ole rauhan aikana ollut. Nyt ei ole aika lamaantua, vaan meidän tulee päättää ripeästi seuraavista toimista.

Emme ole Suomessakaan osanneet riittävästi varautua näin nopeaan, laajaan ja vakavaan pandemiaan, vaikka huoltovarmuutemme on ollut moniin muihin maihin verrattuna hyvällä tasolla.  Me emme tiedä kuinka virus käyttäytyy tai kuinka nopeasti taudille löydetään hoitavia tai estäviä lääkkeitä. Emme myöskään tiedä, seuraako koronavirusepidemian ensimmäistä aaltoa pian toinen aalto. Siksi meidän pitää varautua pahimpaan.

Meidän tulee nostaa tehohoidon kapasiteettia nopeasti ylös. Monissa muissa maissa on muutettu käyttökelpoisia rakennuksia sairaaloiksi. Myös meidän kannattaa ryhtyä tähän, sillä se on hyvin halpa vakuutus verrattuna seurauksiin siitä, että sairaala- ja tehohoitopaikkoja olisi liian vähän epidemian saavuttaessa huippunsa. Meidän pitää pystyä myös jäljittämään kattavasti tartuntaketjut, testaamaan nopeasti laaja joukko ihmisiä, asettamaan altistuneet karanteeniin ja eristämään sairastuneet, sillä emme voi vielä tässä vaiheessa sulkea pois mitään koronavirusinfektion käyttäytymisen muotoa. Muualla on saatu hyviä tuloksia laajoilla testauksilla.

Nämä toimenpiteet maksavat, mutta uskomme näiden olevan investointeja, jotka kannattaa tehdä. Jos investoimalla terveydenhuollon kapasiteetin kasvattamiseen voimme säästää ihmishenkiä ja samalla lieventää tai lyhentää epidemian kestoa, nämä investoinnit maksavat nopeasti itsensä takaisin. Emme voi koko yhteiskuntana olla eristyksissä merkittäviä aikoja. Se olisi tuhoisaa ja aiheuttaisi lisää inhimillistä kärsimystä, sillä jo lyhyellä aikavälillä yrityksiä kaatuu, ihmiset joutuvat työttömiksi tai heidät lomautetaan määräämättömän pituisiksi ajoiksi. Näyttää siltä, että talouden, etenkin matkailu- ja palvelualan, pysähtyminen on historiallisen nopea ja syvä. Inhimillisten tappioiden lisäksi olemme kohtaamassa suuria taloudellisia menetyksiä. Talousromahduksen hinta voi ylittää pankkikriisien kovimmatkin kokemukset.

Epidemian pitkittymisellä on erittäin vakavat taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset seuraukset. Mitä nopeammin saamme yhteiskunnan pysäyttäneet rajoitukset purettua, sitä vähemmillä konkursseilla, työttömyydellä sekä kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin velkaantumisella selviämme. Lisäksi muista maista on jo nähty, että eristäytymisen sosiaaliset seuraukset: passivoituminen, liikkumattomuus, alkoholismi ja mielenterveysongelmat kasvavat nopeasti.

Merkittävät ja nopeat investoinnit terveydenhuollon kapasiteetin lisäämiseen ja viruksen pysäyttämiseen ovat nyt tarpeen, jotta epidemian ja sulkutoimien kestoa saadaan lyhennettyä. Tähän julkinen ja yksityinen sektori tulisi nopeasti valjastaa.

Vetoamme suomalaisiin päättäjiin, jotta samalla kun pyrimme hidastamaan viruksen leviämistä, myös käynnistettäisiin ripeästi tarvittavat toimet epidemian keston rajaamiseksi. Hallituksen tähänastisilla toimilla on ollut laaja kansan tuki. Uskomme, että terveydenhuollon kapasiteetin vahvistaminen olisi yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta paras tapa toimia, ja myös kannattava investointi.

Risto Murto, Varman toimitusjohtaja

Satu Huber, Elon toimitusjohtaja

Jouko Pölönen, Ilmarisen toimitusjohtaja

Carl Pettersson, Veritaksen toimitusjohtaja