Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä 10.4.2019

Jaa

Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Eduskunnan ja kansanedustajien kuuluu katsoa tulevaisuuteen. Omalla työllään varmistaa, että meidän käy edelleen hyvin. Päättyvän nelivuotiskauden varrella olemme silti muistelleet myös mennyttä. Ja ansaitusti niin. Muistovuosi on seurannut toistaan.

Täyden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden myös naisille toteuttaneesta eduskuntauudistuksesta tuli vuonna 2016 kuluneeksi 110 vuotta. Koko seuraavan vuoden vietimme juhlien itsenäisyytemme satavuotista taivalta. Viime vuonna muistimme historiamme synkkää lukua, yhteiskuntaamme heti itsenäistymisen jälkeen repinyttä sisällissotaa. Ja nyt on tasavaltaisen hallitusmuotomme vuoro tulla sadan vuoden ikään.

Menneiden rajapyykkien muistamisella on itseisarvonsa. Kansakunnan on tärkeää tuntea oma tarinansa. Se sitoo meidät yhteen. Historia ei toki sellaisenaan toista itseään. Todellista lisäarvoa tarinamme kertaaminen tuo vasta sitten, jos ymmärrämme, miten historiasta saadut opit ohjaavat meitä tulevaan.

* * *

Yksikään tämän vaalikauden varrelle osuneiden muistovuosien teemoista ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Vuoden 1906 ytimessä oli tasa-arvo. Se on edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vahvuuksista. Parantamisen varaa riittää yhä – sukupuolten välillä, sukupolvien välillä, eri ihmisryhmien välillä. Tasa-arvo vaatii päivittäistä huolenpitoa ja rohkeutta sen puolustamiseen, meiltä kaikilta.

Suomi 100 -juhlavuoden tunnuslauseena oli ”Yhdessä”. Siinä on meille hyvä ohjenuora tulevaankin. Mielipide-eroja demokratiaan kyllä mahtuu, niitä suorastaan tarvitaan. Mutta emme saa antaa erimielisyyksien ajaa meitä erilleen. Kuppikuntiin pirstoutuminen heikentäisi myös turvallisuuttamme. Yhdessä toimiminen vaatii kanssaihmisten kunnioitusta. Ei yksinomaan näin vaalien alla, vaan sekä politiikan että muun elämän arjessa, kaikkina aikoina.

Vuoden 1918 varoittaviin oppeihin kuuluu se, miten helposti vihan kierre voi johtaa silmittömiin raakuuksiin. Kun tarinaamme vertailee kansainvälisesti, on poikkeuksellista, miten nopeasti kykenimme löytämään sovinnon sisällissodan jälkeen. Mutta parempi olisi ollut, jos sopu ei olisi koskaan rikkoutunutkaan. Jos nyt tunnistamme merkkejä vihan kierteestä, on se osattava katkaista alkuunsa.

Sata vuotta sitten vahvistettu hallitusmuoto on yhä vakaana pohjana nykyiselle perustuslaillemme. Suomi on tasavalta, jossa valtiovalta kuuluu kansalle ja kansaa edustavalle eduskunnalle. Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on jaettu, perusoikeudet on taattu. Tämän valtiosäännön katkeamaton voimassaolo läpi myrskyisän 1900-luvun on kansainvälisesti harvinaista sekin. Vaan ei demokratiaa parane ottaa itsestäänselvyytenä 2000-luvullakaan.

* * *

Tasa-arvon, yhdessä toimimisen, sovinnon ja demokratian vaaliminen on kovaa työtä parhainakin aikoina. Nyt ajat eivät ole parhaat mahdolliset. Elämme epävarmassa, vaikeasti ennustettavassa ympäristössä.

Kylmän sodan jälkeinen kaunis maailma, johon kaikki olisimme halunneet uskoa, on nopeasti saanut synkempiä sävyjä. Rauha, demokratia ja ihmisoikeudet eivät jatkaneetkaan suoraviivaista voittokulkuaan. Usko sääntöihin, sopimuksiin ja kansainvälisiin järjestöihin on kasvavalla koetuksella.

Valtioiden voimapolitiikka on palannut, jos se koskaan kunnolla ehti kadotakaan. Eivätkä valtiot suinkaan ole ainoita voimankäyttäjiä. Pahaa tahtovilla verkostoilla ja yksilöillä on uudenlaisia kykyjä ja keinoja vahingoittaa muita.

Tällaisessa maailmassa hyvän on oltava luja. Tähän on nyt alettu havahtua kaikkialla Euroopassa. Moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna meidän vahvuutenamme on ollut se, ettemme missään vaiheessa ajaneet omaa puolustustamme alas. Mutta omassakin järjestelmässämme on ollut koko joukko lainsäädännöllisiä aukkoja, jotka ovat tehneet meistä haavoittuvaisia.

Aivan turhan vähälle huomiolle on jäänyt se johdonmukainen työ, jota tämä eduskunta on tehnyt noiden aukkojen paikkaamiseksi. Turvallisuuttamme kuluneella vaalikaudella lujittaneiden lainsäädännöllisten saavutusten luettelo on pitkä.

Asevelvollisuuslain muutos on tehnyt puolustusvalmiuden kohottamisesta helpompaa. Laki kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta on vahvistanut kykyämme päätöksentekoon turvallisuusyhteistyössä. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen edellytykset ovat parantuneet. Kansallinen turvallisuus huomioidaan nyt perusteellisemmin sekä kaksoiskansalaisuuteen että alueiden käyttöön ja kiinteistöjen omistukseen liittyvissä kysymyksissä. Vielä vahvistamista odottavat siviili- ja sotilastiedustelulait antavat viranomaisille jatkossa tuntuvasti paremmat valmiudet ennaltaehkäiseviin toimiin.

Kiitän teitä lämpimästi tästä työstä. Muistutan samalla, ettei tie ole vieläkään loppuun asti kuljettu. Myös tulevalla vaalikaudella lainsäädäntöämme on saatettava vastaamaan ympäröivän maailman realiteetteja.

Juuri realiteeteista on kysymys. Paljon mieluisampaa olisi vain voida luottaa siihen, ettei meitä uhkaa mikään. Mutta kaikki se hyvä, jota yhteiskuntamme edustaa, vaatii päättäväistä puolustamista. Eduskunnalla on siinä ensiarvoisen tärkeä rooli.

* * *

Totesin viime syksyllä valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, että planeettamme Maan puolustaminen on niin ikään maanpuolustusta. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset elinoloihimme eivät ole menneen neljän vuoden uutinen. Ilmastotieteen meille kertomat realiteetit ovat olleet tiedossamme jo paljon pidempään, jos vain viestejä on kuultu. Toimeen tarttuminen on kestänyt kauan. Tehtävä on samalla vaikeutunut.

Vaalikauden alkuun osui Pariisin ilmastosopimus ja kauden loppupuolelle kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n paljon huomiota saanut raportti. Tietoa on tarpeeksi. Tiedämme nyt, mitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen meiltä edellyttää. Tiedämme myös entistä selvemmin, miten dramaattinen ero 1,5 asteen ja kahden asteen lämpenemisen välillä on.

Nuoret sen ainakin ovat ymmärtäneet, että asialla on kiire. Hyvä niin. Nuoret vaativat tämän päivän päätöksentekijöiltä uudenlaista päättäväisyyttä. Heidän ääntään on kuultava, sillä he ovat todellisia asianomistajia. Panoksena on ennen muuta heidän ja heitä seuraavien sukupolvien tulevaisuus.

* * *

Palaan lopuksi vielä demokratiamme kovaan ytimeen, perustuslakiin. Perustuslain tulkinnoista ja lainsäädännön perustuslainmukaisuudesta on etenkin viime kuukausina keskusteltu kiivaasti. Vaikka seuraukset ovat monien hankkeiden ja uudistusten näkökulmasta olleet mutkikkaita, on perustuslakiin sen myötä kiinnittynyt huomio ollut kansanvaltamme kannalta arvokasta. Kansakuntamme rakentuu perustuslain vahvalle pohjalle.

Samalla perustuslaki elää ajassa. Yksi sen tuoreimmista muutoksista tuntuu edelleen jääneen monelta huomaamatta. Se koskee perustuslain ulko- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Ulkopolitiikan johtaminen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnassa kyllä tunnetaan. Vuonna 2012 voimaan tullut perustuslain muutos kuitenkin nostaa juuri eduskunnan ratkaisevaan asemaan, jos tasavallan presidentti ja valtioneuvosto päätyisivät ristiriitatilanteeseen ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävässä asiassa.

Tuollaista ristiriitaa toki viimeiseen asti vältetään. Uudistettu perustuslaki antaa silti eduskunnalle aiempaa suuremman vastuun myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Parlamentaarinen panos näkyy vahvasti myös selontekoprosesseissa.

Tarve ulkopoliittiselle keskustelulle ei siis rajoitu ainoastaan vaalien alusaikaan. Sille on kysyntää myös vaalien jälkeen ja niiden välillä. Olen omalta osaltani tätä keskustelua valiokuntien ja puolueiden puheenjohtajien kanssa menneellä vaalikaudella käynyt. Aikomukseni on sitä myös tulevan eduskunnan kanssa jatkaa.

* * *

Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Kiitän eduskuntaa sen arvokkaasta työstä kansakuntamme hyväksi ja julistan eduskunnan työn tältä vaalikaudelta päättyneeksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

The future of Europe to be discussed in Kultaranta Talks – keynote speech by Frank-Walter Steinmeier, President of the Federal Republic of Germany17.5.2019 13:37:33 EESTTiedote

Office of the President of the Republic Press Release 13/2019 17 May 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will host the Kultaranta Talks on 16-17 June 2019. The topic of the event focusing on foreign and security policy will be “The world at a turning point – where will Europe go, how will Finland cope?” The Kultaranta Talks will begin on Sunday evening, 16 June, with opening remarks by President Niinistö and President of the Federal Republic of Germany Frank-Walter Steinmeier. On Monday, 17 June, there will be two public discussions. The two-day event will take place at the President’s summer residence Kultaranta. Organised for the seventh time, it will gather together about a hundred experts and opinion leaders from various sectors of society. Yle will broadcast the main discussions of the event live. The Sunday evening discussion will be broadcast online at Yle Areena and the Monday discussions both on Yle TV1 channel and at Yle Areena.

Gullrandadiskussionerna dryftar Europas framtid – huvudgäst är Tysklands förbundspresident Steinmeier17.5.2019 13:36:55 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 13/2019 17.5.2019 Republikens president Sauli Niinistö står värd för Gullrandadiskussionerna den 16 och 17 juni 2019. Temat för den utrikes- och säkerhetspolitiska debatten är ”Världen skiftar – vad händer i Europa, hur klarar sig Finland?” Gullrandadiskussionerna inleds på söndag kväll den 16 juni med anföranden av president Niinistö och Tysklands förbundspresident Frank-Walter Steinmeier och deras samtal om Europas framtid. Måndagen den 17 juni förs två offentliga debatter. Det två dagar långa evenemanget hålls på presidentens sommarresidens Gullranda i Nådendal. Omkring hundra experter och opinionsbildare från olika samhällssektorer är inbjudna till Gullrandadiskussionerna som nu arrangeras för sjunde gången. Rundradion direktsänder huvuddebatterna. Söndagskvällens diskussioner webbsänds på Yle Areena och måndagens diskussioner på tv-kanalen Yle TV1 och på Yle Areena.

Kultaranta-keskusteluissa puidaan Euroopan muutosta – päävieraana Saksan liittopresidentti Steinmeier17.5.2019 13:36:26 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 13/2019 17.5.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi Kultaranta-keskustelut 16.–17. kesäkuuta 2019. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman otsikkona on ”Maailma murroksessa – mihin menee Eurooppa, miten pärjää Suomi?” Kultaranta-keskustelut alkavat sunnuntai-iltana 16. kesäkuuta presidentti Niinistön ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin puheenvuoroilla ja keskustelulla Euroopan tulevaisuudesta. Maanantaina 17. kesäkuuta käydään kaksi julkista keskustelua. Kaksipäiväinen keskustelutilaisuus käydään presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Seitsemättä kertaa järjestettävään tilaisuuteen kutsutaan noin sata asiantuntijaa ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri tahoilta. Yleisradio välittää tapahtuman pääkeskustelut suorana lähetyksenä. Sunnuntai-illan keskustelu lähetetään Yle Areenassa ja maanantain keskustelut sekä Yle TV1 -kanavalla että Yle Areenassa.

President Niinistö besöker Joensuu15.5.2019 15:55:55 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 12/2019 15.5.2019 Republikens president Sauli Niinistö besöker Joensuu tisdagen den 21 maj 2019. President Niinistö inleder dagen på evenemanget Mästare2019 i Joensuu Areena, där yrkesstuderande inom olika branscher tävlar om finländska mästerskap. President Niinistö är evenemangets beskyddare. Efter detta besöker president Niinistö Europeiska forstinstitutet och träffar företrädare för institutets ledning. Under mötet diskuteras bland annat skogsbruket och skogarnas betydelse när det gäller att bekämpa klimatförändringen. I Joensuu stadshus diskuterar president Niinistö med stadens ledning om konceptet Joensuu Biocity 2025. Efter det träffar han de studerande vid webbskolan ENO för hållbar utveckling som ska delta i Klimatmötet för världens skolelever. President Niinistö är beskyddare för det internationella klimatmötet, som arrangeras i Östra Finland och Helsingfors 29.5–5.6.2019. På eftermiddagen bekantar sig president Niinistö med Finla

Presidentti Niinistö vierailee Joensuussa15.5.2019 15:55:15 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 12/2019 15.5.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Joensuussa tiistaina 21. toukokuuta 2019. Vierailun aluksi presidentti Niinistö tutustuu ammatillisen koulutuksen Taitaja2019-tapahtumaan Joensuu Areenalla, jossa ammattiin opiskelevat kilpailevat omien alojensa Suomen mestaruuksista. Presidentti Niinistö toimii tapahtuman suojelijana. Tämän jälkeen ohjelmassa on vierailu Euroopan metsäinstituutissa, jossa presidentti Niinistö tapaa instituutin johtoa. Tapaamisessa keskustellaan muun muassa metsätaloudesta ja metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Joensuun kaupungintalolla presidentti Niinistö keskustelee kaupungin johdon kanssa Joensuun Biocity 2025 -konseptista sekä tapaa Maailman koululaisten ilmastokokoukseen osallistuvia kestävän kehityksen ENO-verkkokoulun oppilaita. Presidentti Niinistö on 29.5.–5.6.2019 Itä-Suomessa ja Helsingissä järjestettävän ilmastokokouksen suojelija. Iltapäivällä presidentti Niinistö tutu

President Niinistö to make official visit to Slovenia9.5.2019 12:21:13 EESTTiedote

Office of the President of the Republic Press release 11/2019 9 May 2019 President of the Republic Sauli Niinistö will make an official visit to Slovenia on 23–24 May 2019. President Niinistö and President of Slovenia Borut Pahor will hold their official discussions in Ljubljana on Thursday, 23 May. In addition to bilateral relations between Finland and Slovenia, the Presidents will discuss topics such as security policy and the future of Europe. President Niinistö will also meet Slovenian Prime Minister Marjan Šarec and Speaker of the National Assembly of Slovenia Dejan Židan as well as speak to local secondary school students with President Pahor in a climate change seminar. On Friday, 24 May, Presidents Niinistö and Pahor will visit an ecovillage Suha pri Predosljah and unveil a Finnish-Slovenian bench of friendship in Planica. Presidents Niinistö and Pahor met previously in February 2019 in conjunction with the Munich Security Conference. The previous presidential visit from Finlan

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme