Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä 10.4.2019

Jaa

Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Eduskunnan ja kansanedustajien kuuluu katsoa tulevaisuuteen. Omalla työllään varmistaa, että meidän käy edelleen hyvin. Päättyvän nelivuotiskauden varrella olemme silti muistelleet myös mennyttä. Ja ansaitusti niin. Muistovuosi on seurannut toistaan.

Täyden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden myös naisille toteuttaneesta eduskuntauudistuksesta tuli vuonna 2016 kuluneeksi 110 vuotta. Koko seuraavan vuoden vietimme juhlien itsenäisyytemme satavuotista taivalta. Viime vuonna muistimme historiamme synkkää lukua, yhteiskuntaamme heti itsenäistymisen jälkeen repinyttä sisällissotaa. Ja nyt on tasavaltaisen hallitusmuotomme vuoro tulla sadan vuoden ikään.

Menneiden rajapyykkien muistamisella on itseisarvonsa. Kansakunnan on tärkeää tuntea oma tarinansa. Se sitoo meidät yhteen. Historia ei toki sellaisenaan toista itseään. Todellista lisäarvoa tarinamme kertaaminen tuo vasta sitten, jos ymmärrämme, miten historiasta saadut opit ohjaavat meitä tulevaan.

* * *

Yksikään tämän vaalikauden varrelle osuneiden muistovuosien teemoista ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Vuoden 1906 ytimessä oli tasa-arvo. Se on edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vahvuuksista. Parantamisen varaa riittää yhä – sukupuolten välillä, sukupolvien välillä, eri ihmisryhmien välillä. Tasa-arvo vaatii päivittäistä huolenpitoa ja rohkeutta sen puolustamiseen, meiltä kaikilta.

Suomi 100 -juhlavuoden tunnuslauseena oli ”Yhdessä”. Siinä on meille hyvä ohjenuora tulevaankin. Mielipide-eroja demokratiaan kyllä mahtuu, niitä suorastaan tarvitaan. Mutta emme saa antaa erimielisyyksien ajaa meitä erilleen. Kuppikuntiin pirstoutuminen heikentäisi myös turvallisuuttamme. Yhdessä toimiminen vaatii kanssaihmisten kunnioitusta. Ei yksinomaan näin vaalien alla, vaan sekä politiikan että muun elämän arjessa, kaikkina aikoina.

Vuoden 1918 varoittaviin oppeihin kuuluu se, miten helposti vihan kierre voi johtaa silmittömiin raakuuksiin. Kun tarinaamme vertailee kansainvälisesti, on poikkeuksellista, miten nopeasti kykenimme löytämään sovinnon sisällissodan jälkeen. Mutta parempi olisi ollut, jos sopu ei olisi koskaan rikkoutunutkaan. Jos nyt tunnistamme merkkejä vihan kierteestä, on se osattava katkaista alkuunsa.

Sata vuotta sitten vahvistettu hallitusmuoto on yhä vakaana pohjana nykyiselle perustuslaillemme. Suomi on tasavalta, jossa valtiovalta kuuluu kansalle ja kansaa edustavalle eduskunnalle. Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on jaettu, perusoikeudet on taattu. Tämän valtiosäännön katkeamaton voimassaolo läpi myrskyisän 1900-luvun on kansainvälisesti harvinaista sekin. Vaan ei demokratiaa parane ottaa itsestäänselvyytenä 2000-luvullakaan.

* * *

Tasa-arvon, yhdessä toimimisen, sovinnon ja demokratian vaaliminen on kovaa työtä parhainakin aikoina. Nyt ajat eivät ole parhaat mahdolliset. Elämme epävarmassa, vaikeasti ennustettavassa ympäristössä.

Kylmän sodan jälkeinen kaunis maailma, johon kaikki olisimme halunneet uskoa, on nopeasti saanut synkempiä sävyjä. Rauha, demokratia ja ihmisoikeudet eivät jatkaneetkaan suoraviivaista voittokulkuaan. Usko sääntöihin, sopimuksiin ja kansainvälisiin järjestöihin on kasvavalla koetuksella.

Valtioiden voimapolitiikka on palannut, jos se koskaan kunnolla ehti kadotakaan. Eivätkä valtiot suinkaan ole ainoita voimankäyttäjiä. Pahaa tahtovilla verkostoilla ja yksilöillä on uudenlaisia kykyjä ja keinoja vahingoittaa muita.

Tällaisessa maailmassa hyvän on oltava luja. Tähän on nyt alettu havahtua kaikkialla Euroopassa. Moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna meidän vahvuutenamme on ollut se, ettemme missään vaiheessa ajaneet omaa puolustustamme alas. Mutta omassakin järjestelmässämme on ollut koko joukko lainsäädännöllisiä aukkoja, jotka ovat tehneet meistä haavoittuvaisia.

Aivan turhan vähälle huomiolle on jäänyt se johdonmukainen työ, jota tämä eduskunta on tehnyt noiden aukkojen paikkaamiseksi. Turvallisuuttamme kuluneella vaalikaudella lujittaneiden lainsäädännöllisten saavutusten luettelo on pitkä.

Asevelvollisuuslain muutos on tehnyt puolustusvalmiuden kohottamisesta helpompaa. Laki kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta on vahvistanut kykyämme päätöksentekoon turvallisuusyhteistyössä. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen edellytykset ovat parantuneet. Kansallinen turvallisuus huomioidaan nyt perusteellisemmin sekä kaksoiskansalaisuuteen että alueiden käyttöön ja kiinteistöjen omistukseen liittyvissä kysymyksissä. Vielä vahvistamista odottavat siviili- ja sotilastiedustelulait antavat viranomaisille jatkossa tuntuvasti paremmat valmiudet ennaltaehkäiseviin toimiin.

Kiitän teitä lämpimästi tästä työstä. Muistutan samalla, ettei tie ole vieläkään loppuun asti kuljettu. Myös tulevalla vaalikaudella lainsäädäntöämme on saatettava vastaamaan ympäröivän maailman realiteetteja.

Juuri realiteeteista on kysymys. Paljon mieluisampaa olisi vain voida luottaa siihen, ettei meitä uhkaa mikään. Mutta kaikki se hyvä, jota yhteiskuntamme edustaa, vaatii päättäväistä puolustamista. Eduskunnalla on siinä ensiarvoisen tärkeä rooli.

* * *

Totesin viime syksyllä valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, että planeettamme Maan puolustaminen on niin ikään maanpuolustusta. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset elinoloihimme eivät ole menneen neljän vuoden uutinen. Ilmastotieteen meille kertomat realiteetit ovat olleet tiedossamme jo paljon pidempään, jos vain viestejä on kuultu. Toimeen tarttuminen on kestänyt kauan. Tehtävä on samalla vaikeutunut.

Vaalikauden alkuun osui Pariisin ilmastosopimus ja kauden loppupuolelle kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n paljon huomiota saanut raportti. Tietoa on tarpeeksi. Tiedämme nyt, mitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen meiltä edellyttää. Tiedämme myös entistä selvemmin, miten dramaattinen ero 1,5 asteen ja kahden asteen lämpenemisen välillä on.

Nuoret sen ainakin ovat ymmärtäneet, että asialla on kiire. Hyvä niin. Nuoret vaativat tämän päivän päätöksentekijöiltä uudenlaista päättäväisyyttä. Heidän ääntään on kuultava, sillä he ovat todellisia asianomistajia. Panoksena on ennen muuta heidän ja heitä seuraavien sukupolvien tulevaisuus.

* * *

Palaan lopuksi vielä demokratiamme kovaan ytimeen, perustuslakiin. Perustuslain tulkinnoista ja lainsäädännön perustuslainmukaisuudesta on etenkin viime kuukausina keskusteltu kiivaasti. Vaikka seuraukset ovat monien hankkeiden ja uudistusten näkökulmasta olleet mutkikkaita, on perustuslakiin sen myötä kiinnittynyt huomio ollut kansanvaltamme kannalta arvokasta. Kansakuntamme rakentuu perustuslain vahvalle pohjalle.

Samalla perustuslaki elää ajassa. Yksi sen tuoreimmista muutoksista tuntuu edelleen jääneen monelta huomaamatta. Se koskee perustuslain ulko- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Ulkopolitiikan johtaminen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnassa kyllä tunnetaan. Vuonna 2012 voimaan tullut perustuslain muutos kuitenkin nostaa juuri eduskunnan ratkaisevaan asemaan, jos tasavallan presidentti ja valtioneuvosto päätyisivät ristiriitatilanteeseen ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävässä asiassa.

Tuollaista ristiriitaa toki viimeiseen asti vältetään. Uudistettu perustuslaki antaa silti eduskunnalle aiempaa suuremman vastuun myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Parlamentaarinen panos näkyy vahvasti myös selontekoprosesseissa.

Tarve ulkopoliittiselle keskustelulle ei siis rajoitu ainoastaan vaalien alusaikaan. Sille on kysyntää myös vaalien jälkeen ja niiden välillä. Olen omalta osaltani tätä keskustelua valiokuntien ja puolueiden puheenjohtajien kanssa menneellä vaalikaudella käynyt. Aikomukseni on sitä myös tulevan eduskunnan kanssa jatkaa.

* * *

Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Kiitän eduskuntaa sen arvokkaasta työstä kansakuntamme hyväksi ja julistan eduskunnan työn tältä vaalikaudelta päättyneeksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Niinistö vierailee Kuopiossa16.4.2019 14:59:23 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 7/2019 16.4.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Kuopiossa lauantaina 27. huhtikuuta 2019. Vierailun aluksi presidentti Niinistö osallistuu kirjailija Sirpa Kähkösen vetämään paneeliin suomalaisesta keskustelukulttuurista Kuopion kaupungintalolla. Puhetta vai ohipuhetta – miten Suomessa keskustellaan? -otsikolla käytävään keskusteluun osallistuvat lisäksi Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen sekä Viikkosavon ja Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja Aija Pirinen. Tilaisuus alkaa kello 12 ja on avoin yleisölle. Paikkoja on rajoitetusti. Iltapäivällä presidentti osallistuu kansallisen veteraanipäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan sekä palkitsee veteraaneja erillisessä kunniamerkkien jakotilaisuudessa Kuopion Musiikkikeskuksessa. Veteraanipäivän pääjuhlaa on vietetty vuodesta 1987 lähtien Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä. Presidentti Niinistö vieraili Kuopiossa edellisen kerran maaliskuussa 2017 osana Suomen itsenäisyyden 100-v

President Niinistö besöker Kuopio16.4.2019 14:58:58 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 7/2019 16.4.2019 Republikens president Sauli Niinistö besöker Kuopio lördagen den 27 april 2019. President Niinistö inleder besöket med att delta i en paneldiskussion om debattkulturen i Finland. Diskussionen hålls i stadshuset i Kuopio och leds av författaren Sirpa Kähkönen. I diskussionen Puhetta vai ohipuhetta – miten Suomessa keskustellaan? deltar också Jari Jolkkonen, biskop för Kuopio stift, och Aija Pirinen, chefredaktör för Viikkosavo och Kuopion Kaupunkilehti. Paneldiskussionen inleds kl. 12 och är öppen för allmänheten. Antalet platser är begränsat. På eftermiddagen deltar presidenten i den nationella veterandagens riksomfattande huvudfest, och vid ett separat evenemang i Kuopio musikcentrum delar presidenten ut utmärkelser till veteraner. Veterandagens huvudfest har sedan 1987 ordnats på årsdagen för slutet av Lapplandskriget. President Niinistö besökte senast Kuopio i mars 2017 som ett led i den serie landskapsbesök som presiden

Republikens president Sauli Niinistös tal vid avslutningen av riksdagens valperiod den 10 april 201910.4.2019 14:15:00 EESTTiedote

Ärade talman, ärade representanter för Finlands folk! Riksdagen och riksdagsledamöterna ska blicka framåt. De ska med sitt eget arbete säkerställa att vi även framöver har det bra. Under den fyraårsperiod som nu avslutas har vi emellertid också erinrat oss det förflutna. Och det med rätta. Jubileumsåren har avlöst varandra. År 2016 hade det förflutit 110 år sedan den riksdagsreform där även kvinnors gavs full rösträtt och valbarhet antogs. Året därpå firade vi 100-årsjubileet av vår självständighet. I fjol blickade vi tillbaka på det mörka kapitlet i vår historia, på det inbördeskrig som slet vårt samhälle itu genast efter att nationen hade blivit självständig. Och nu är det republikens regeringsform som står i tur att fira sitt 100-årsjubileum. Det är värdefullt i sig att minnas passerade milstolpar. Det är viktigt att en nation känner till sin historia – det binder oss samman. Historien upprepar sig visserligen inte exakt sådan den varit. Att vi minns vår historia ger oss inget verkl

Speech by President of the Republic of Finland Sauli Niinistö at the closing of the electoral period 2015-2019 on 10 April 201910.4.2019 14:15:00 EESTTiedote

Madam Speaker, Members of Parliament, It is the duty of Parliament and its members to look to the future. To work to ensure future well-being for us all. During this four-year term now coming to an end, we have nevertheless also been remembering the past. And rightfully so. We have celebrated a number of commemorative years. In 2016, we marked 110 years since the parliamentary reform granting also women the full right to vote and stand for election. The following year was spent celebrating our 100-year journey as an independent country. Last year, we remembered a dark chapter of our history, the Civil War which was tearing our society apart immediately after Finland gained independence. And now, the Constitution Act, which defines Finland as a republic, will reach the age of 100 years. Remembering the milestones of the past is of value in itself. It is important for a nation to know its own story. The story, which binds us together. History does by no means repeat itself as such. But t

President Niinistö deltar i arktiskt forum i Ryssland1.4.2019 15:05:54 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 6/2019 1.4.2019 Republikens president Sauli Niinistö medverkar den 9 april 2019 vid ett internationellt arktiskt forum i S:t Petersburg. President Niinistö håller ett anförande vid forumets huvudsession. Dessutom har han i samband med forumet ett bilateralt möte med Rysslands president Vladimir Putin. Forumet Arctic: Territory of Dialogue arrangeras nu för femte gången med målet att främja samarbete och hållbar tillväxt i den arktiska regionen. I år är temat för forumet den arktiska regionen som ett hav av möjligheter. President Niinistö har tidigare deltagit i forumet 2017 i Archangelsk och 2013 i Salechard. De arktiska frågorna är aktuella för Finland eftersom landet är ordförande i Arktiska rådet fram till maj 2019.

President Niinistö to attend Arctic Forum in Russia1.4.2019 15:05:45 EESTTiedote

Office of the President of the Republic Press release 6/2019 1 April 2019 President of the Republic Sauli Niinistö will travel to St. Petersburg to attend the International Arctic Forum on 9 April 2019. President Niinistö will deliver a speech at the plenary session of the Arctic Forum. In addition, President Niinistö will have a bilateral meeting with President Vladimir Putin in connection with the Forum. The ‘Arctic: Territory of Dialogue’ Forum is held now for the fifth time. Its objective is to promote cooperation and sustainable development in the Arctic Region. Theme of this year’s Forum is ‘The Arctic: An Ocean of Opportunities’. President Niinistö also attended the Forum in Arkhangelsk in 2017 and in Salekhard in 2013. Arctic affairs are also topical in Finland due to the country’s chairmanship of the Arctic Council until May 2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme