Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Suomen hallitusmuoto 100 vuotta -juhlatilaisuudessa 10.9.2019

Jaa

Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat ja kutsuvieraat,

”Eduskunnalla on ennen kaikkea aikakirjoihin merkittävänä uusi hallitusmuoto, jolla on laskettu perusta itsenäisen, vapaan Suomen valtiolliselle elämälle”, totesi K.J. Ståhlberg, hallitusmuodon isä, vuoden 1919 valtiopäivien päättyessä.

Hallitusmuodon säätäminen oli nuoren tasavallan koetinkivi. Mielipiteitä oli monia, valkoisia ja punaisia, monarkistisia ja tasavaltalaisia, mutta tavoitteita vain yksi. Eheä kansakunta, joka on luja myös ulospäin.

Vaativassa tehtävässä onnistuttiin hyvin. Hallitusmuodosta tuli yhteiskuntaa ylläpitävä voima, sen perustus. Harvinaisella tavalla se säilyi pääpiirteissään läpi vuosikymmenten.

Tänään saatamme todeta, että perustus pitää. Suomi on maailman vakaimpia maita ja ehdotonta kärkeä oikeusvaltiona. Maa, joka tunnetaan selkeänä ja luotettavana toimijana.

***

Hallitusmuoto, valtiosääntö tai perustuslaki ovat juhlavia nimikkeitä ja saattavat arkikielessä kuulostaa etäisiltä. Arkielämäämme niillä on kuitenkin keskeinen vaikutus.

Lähestyn tätä nyt vain kahden teeman, luottamuksen ja osallisuuden kautta. Kumpikaan ei ole suoraa lakitekstiä, mutta kumpikin kuvaa lakiemme henkeä yhteisen olemisen järjestelyistä.

Kaiken yhteisen olemisen perustana on luottamus; olettama siitä, että kukin menettelee niin kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää. Suomen perustuslakiin kirjatut perusoikeudet antavat hyvän pohjan tämän ”edellyttämisen” arviointiin.

Useasti ajatus jää siihen, että perusoikeuksien toteuttaminen on yhteiskunnan velvollisuus ja kansalaisen oikeus. Mutta myös kansalaisilla on velvollisuus toisiaan kohtaan, toisen yksilön perusoikeuden kunnioittamiseen. Ei jää jäljelle omaakaan oikeutta, jos ei muiden oikeutta pidetä arvossa.

Nimenomaisen säännöksen mukaan vastuu ympäristöstä, luonnosta, sen monimuotoisuudesta ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Siis meille kaikille.

Yksilöillä on vastuuta myös omasta turvastaan. Perustuslaki säätää oikeudesta sosiaaliturvaan; että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan … turvaa … on oikeus…Tämän jälkeen perustuslaissa, aivan oikein, todetaan, että eri laeilla säädetään turvasta elämän erityistilanteissa ja taataan kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Mutta luen niin, että odotusarvona on, että omaa kykyä käytetään. Kukin mittansa ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Julkisen vallan haltijoihin, tähän saliin, meihin, kaikkiin viranomaisiin kohdistuu ankarin odotusarvo: Se on ylläpitää valtiosääntöä, joka ”turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”.

Satavuotiaan hallitusmuotomme keskeinen perusta on säilynyt vakaana yli niin vaikeiden kuin valoisien vuosien. Lyhyesti sanottuna: Luottamus ja vastuu – niihin nojaa perustuslakimme.

***

Toinen teema on osallisuus; tunne siitä, että on osallinen ja voi vaikuttaa tulevaan. Perustuslaki luo vahvan kehikon, tavallaan turvakaaren, joka takaa mahdollisuudet osallistumiseen ja tilaa osallisuudelle.

Nykyihmiselle osa oikeuksista kuulostaa itsestäänselvyydeltä, kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Hallitusmuodon säätämisen aikaan juuri se toi osallisuuden tunnetta ja loi siten pohjan tasavallan kehittymiselle.

Vapaus kokoontua tai uskonnon ja omantunnon vapaus tuntuvat nyt niin ikään luonnostaan selviltä asioilta. Näihin on ikään kuin tuudittauduttu.

Tuudittautumisessa on myös vaaransa. Kysymys sananvapauden turvaamisesta nousee esiin niin eurooppalaisessa kuin suomalaisessa keskustelussa eri laajuudessa kuin vielä muutamia vuosia sitten, jolloin sekä tuo arvo että sen rajat olivat selkeämpiä.

Vastakkaisten totuuksien maailma ei jätä tiedolle tilaa. Se jättää hämmentyneitä vastaanottajia, missä minä oikein olenkaan osallinen?

Mielestäni kehikkoa lähemmäs jokapäiväistä elämää perustuslaki tulee taatessaan sivistyksellisiä, kielellisiä ja kulttuurisia arvoja. Kun opintie on auki ja kun erilaisuus hyväksytään, moni pysyy jo siksi mukana.

Laki, ei edes perustuslaki, ole kaikkivaltias. Palaan vuosien takaiseen huoleeni ulkopuolelle jäävistä nuorista. Jokainen meistä voi tukea nuorta ihmistä osalliseksi, ihan tavallisilla asioilla.

Omalta kohdaltani luulisin, etten ehkä olisi tässä nyt, ellen olisi nuorena kohdannut ymmärtäviä aikuisia. Ja heitä oli monia. Otaksun, että moni teistä voi tämän tuntemuksen jakaa.

***

Hallitusmuoto tai perustuslaki pysyttelivät pitkään etupäässä akateemisten tai poliittisten piirien keskustelunaiheena. Viimeisten vuosikymmenten aikana piiri on laventunut, yhä useammin kuulee yleisessä keskustelussa vedottavan perustuslain säännöksiin. Mielestäni se on sivistysvaltiokehitystä.

Viime vaalikauden loppupuolella kysymys perustuslakien tulkinnasta nousi kiivaaseen keskusteluun. Se kulminoitui, jälleen kerran, perustuslakivaliokunnan asemaan perustuslain vartijana.

Pohdittavaa teoreettisella tasolla kyllä tuli. Olisiko niin, että täysin identtisessä kysymyksessä perustuslakivaliokunnan vastaus muuttuisi, jos eduskunnan voimasuhteet olisivat välillä vaihtuneet? Ja jos, niin voitaisiinko se selittää niin, että vain tulkinta muuttui, mutta perustuslaki pysyi ennallaan.

On hyvä ymmärtää, että perustuslaki on kirjoitettu tavallaan väljin ilmaisuin, on jätetty tilaa ajan ja tulkinnan muutokselle. Mutta silti, jos jokin asia eilen oli, mutta tänään ei enää olisikaan perustuslainmukainen tai –vastainen, niin ymmälle jää.

Tuomioistuimet, viime kädessä korkeimmat oikeudet, voivat jo nyt jälkikäteen yksittäistapauksessa tutkia lain perustuslainmukaisuuden. Tasavallan presidentti taas voi lain vahvistamisvaiheessa pyytää korkeimmilta oikeuksilta lausunnon, jolloin perustuslainmukaisuuskin voi tulla arvioitavaksi. Ymmärrettävästi esille on noussut ajatus korkeimpien oikeuksien osallistumisesta myös ennakkotarkastukseen. Esimerkiksi niin, että perustuslakivaliokunta voisi hankalissa tilanteissa pyytää lausunnon korkeimpien oikeuksien muodostamalta jaostolta.

***

Myös tällä eduskunnalla tulee olemaan aikakirjoihin merkittävää. Niissä varmasti tulee näkymään, että aika on nopeasti muuttuvaa ja haastavaa. Vaikeaa on ennakoida edes vaalikauden mittaa. Mutta jos aikakirjoissa näkyy, että luottamus on vankkaa ja osallisuus vahvistunut, niin paljon on jo sillä tehty.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö and Mrs Jenni Haukio to attend the ceremony of the enthronement of the Emperor of Japan in Tokyo14.10.2019 15:55:57 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press release 32/2019 14 October 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö and Mrs Jenni Haukio will visit Japan 21–23 October 2019. On Tuesday, 22 October, they will attend the ceremony of the enthronement of the Emperor of Japan Naruhito. The presidential couple will take part in the official ceremonies and a gala dinner hosted by the Imperial Couple at the Imperial Palace. President Niinistö’s programme will also include a meeting with Japan’s Prime Minister Shinzo Abe, a dinner hosted by the Prime Minister as well as other meetings. Additionally, Mrs Haukio will visit the Moominvalley theme park in the city of Hanno. The items on display during the visit will reflect Tove Jansson’s cultural legacy. The presidential couple’s previous visit to Japan took place in 2016 when they also met Japan’s former Emperor Akihito and Empress Michiko. Japan’s Crown Prince Akishino and Crown Princess Kiko paid a visit to Finland last July to ce

President Niinistö och fru Haukio till Tokyo för kröningen av Japans kejsare14.10.2019 15:54:38 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 32/2019 14.10.2019 Republikens president Sauli Niinistö och fru Jenni Haukio besöker Japan 21–23 oktober 2019. Tisdagen den 22 oktober deltar de i kröningen av den japanska kejsaren Naruhito. På kröningsdagen deltar presidentparet i de officiella ceremonierna och i en bankett i Kejsarpalatset under värdskap av det japanska kejsarparet. I president Niinistös program ingår också ett möte med Japans premiärminister Shinzo Abe, en middag med premiärministern som värd samt andra bilaterala möten. Fru Haukio besöker dessutom Mumintemaparken i staden Hanno. Under besöket behandlas bland annat Tove Janssons kulturarv. Senast besökte presidentparet Japan 2016, då de också träffade Japans tidigare kejsare Akihito och kejsarinnan Michiko. Japans kronprins Akishino och kronprinsessan Kiko besökte Finland i juli i år för att fira hundraårsjubileet av Finlands och Japans diplomatiska förbindelser.

Presidentti Niinistö ja rouva Haukio Japanin keisarin kruunajaisiin Tokioon14.10.2019 15:41:46 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 32/2019 14.10.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailevat Japanissa 21.–23. lokakuuta 2019. Tiistaina 22. lokakuuta he osallistuvat Japanin keisari Naruhiton kruunajaisiin. Presidenttipari osallistuu kruunajaispäivänä virallisiin seremonioihin ja Japanin keisariparin isännöimälle juhlapäivälliselle keisarillisessa palatsissa. Presidentti Niinistön ohjelmaan kuuluu myös tapaaminen Japanin pääministeri Shinzo Aben kanssa, pääministerin isännöimä päivällinen sekä muita kahdenvälisiä tapaamisia. Rouva Haukio vierailee lisäksi Muumi-teemapuistossa Hannon kaupungissa. Vierailun aikana esillä on muun muassa Tove Janssonin kulttuuriperintö. Edellisen kerran presidenttipari vieraili Japanissa vuonna 2016, jolloin he tapasivat myös Japanin edellisen keisarin Akihiton ja keisarinna Michikon. Japanin kruununprinssi Akishino ja kruununprinsessa Kiko vierailivat Suomessa tämän vuoden heinäkuussa Suomen ja Japanin diplomaattisuht

President Niinistö to make official visit to Ethiopia3.10.2019 16:11:53 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press release 31/2019 3 October 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will make an official visit to Ethiopia on 15–16 October 2019. President Niinistö will meet President of Ethiopia Sahle-Work Zewde in Addis Ababa on Tuesday, 15 October. In addition to bilateral relations between Finland and Ethiopia, the Presidents will discuss topical regional and international issues. President Niinistö will also meet with Prime Minister of Ethiopia Abiy Ahmed and speak at a conference on climate change. In addition, President Niinistö will be one of the keynote speakers at a High-Level Event on Women’s Economic Empowerment, along with President Sahle-Work Zewde and Phumzile Mlambo-Ngcuka, the Executive Director of UN Women. President Niinistö has been HeForShe campaign’s IMPACT Champion since 2015. On Wednesday, 16 October, President Niinistö will meet Chairperson of the African Union Commission Moussa Faki Mahamat and attend a lunch host

President Niinistö på officiellt besök till Etiopien3.10.2019 16:11:40 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 31/2019 3.10.2019 Republikens president Sauli Niinistö avlägger ett officiellt besök i Etiopien 15–16 oktober 2019. President Niinistö träffar Etiopiens president Sahle-Work Zewde tisdagen den 15 oktober i Addis Abeba. Presidenterna diskuterar utöver Finlands och Etiopiens bilaterala relationer bland annat aktuella regionala och internationella frågor. Senare på dagen träffar president Niinistö Etiopiens premiärminister Abiy Ahmed och talar vid en konferens om klimatförändringen. President Niinistö är också en av huvudtalarna vid en högnivåkonferens om stärkandet av kvinnors ekonomiska ställning tillsammans med president Sahle-Work Zewde och generaldirektören för FN:s jämställdhetsorganisation UN Women Phumzile Mlambo-Ngcuka. President Niinistö har varit ambassadör för UN Womens globala jämställdhetsrörelse HeForSHe sedan 2015. Onsdagen den 16 oktober träffar president Niinistö ordföranden i Afrikanska unionens kommission Moussa Faki Mahama

Presidentti Niinistö viralliselle vierailulle Etiopiaan3.10.2019 16:11:19 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 31/2019 3.10.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee virallisen vierailun Etiopiaan 15.–16. lokakuuta 2019. Presidentti Niinistö tapaa Etiopian presidentti Sahle-Work Zewden tiistaina 15. lokakuuta Addis Abebassa. Presidenttien välisissä keskusteluissa esillä ovat Suomen ja Etiopian kahdenvälisten suhteiden lisäksi ajankohtaiset alueelliset ja kansainväliset asiat. Lisäksi presidentti Niinistö tapaa Etiopian pääministeri Abiy Ahmedin ja puhuu ilmastonmuutosaiheisessa konferenssissa. Hän on myös yksi pääpuhujista naisten taloudellista voimaantumista käsittelevässä tilaisuudessa yhdessä presidentti Sahle-Work Zewden ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcukan kanssa. Presidentti Niinistö on toiminut UN Womenin maailmanlaajuisen HeForShe-tasa-arvoliikkeen lähettiläänä vuodesta 2015 lähtien. Keskiviikkona 16. lokakuuta presidentti Niinistö tapaa muun muassa Afrikan unionin komission puheenjohtaja Moussa Faki Mahama

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme