Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Suomen hallitusmuoto 100 vuotta -juhlatilaisuudessa 10.9.2019

Jaa

Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat ja kutsuvieraat,

”Eduskunnalla on ennen kaikkea aikakirjoihin merkittävänä uusi hallitusmuoto, jolla on laskettu perusta itsenäisen, vapaan Suomen valtiolliselle elämälle”, totesi K.J. Ståhlberg, hallitusmuodon isä, vuoden 1919 valtiopäivien päättyessä.

Hallitusmuodon säätäminen oli nuoren tasavallan koetinkivi. Mielipiteitä oli monia, valkoisia ja punaisia, monarkistisia ja tasavaltalaisia, mutta tavoitteita vain yksi. Eheä kansakunta, joka on luja myös ulospäin.

Vaativassa tehtävässä onnistuttiin hyvin. Hallitusmuodosta tuli yhteiskuntaa ylläpitävä voima, sen perustus. Harvinaisella tavalla se säilyi pääpiirteissään läpi vuosikymmenten.

Tänään saatamme todeta, että perustus pitää. Suomi on maailman vakaimpia maita ja ehdotonta kärkeä oikeusvaltiona. Maa, joka tunnetaan selkeänä ja luotettavana toimijana.

***

Hallitusmuoto, valtiosääntö tai perustuslaki ovat juhlavia nimikkeitä ja saattavat arkikielessä kuulostaa etäisiltä. Arkielämäämme niillä on kuitenkin keskeinen vaikutus.

Lähestyn tätä nyt vain kahden teeman, luottamuksen ja osallisuuden kautta. Kumpikaan ei ole suoraa lakitekstiä, mutta kumpikin kuvaa lakiemme henkeä yhteisen olemisen järjestelyistä.

Kaiken yhteisen olemisen perustana on luottamus; olettama siitä, että kukin menettelee niin kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää. Suomen perustuslakiin kirjatut perusoikeudet antavat hyvän pohjan tämän ”edellyttämisen” arviointiin.

Useasti ajatus jää siihen, että perusoikeuksien toteuttaminen on yhteiskunnan velvollisuus ja kansalaisen oikeus. Mutta myös kansalaisilla on velvollisuus toisiaan kohtaan, toisen yksilön perusoikeuden kunnioittamiseen. Ei jää jäljelle omaakaan oikeutta, jos ei muiden oikeutta pidetä arvossa.

Nimenomaisen säännöksen mukaan vastuu ympäristöstä, luonnosta, sen monimuotoisuudesta ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Siis meille kaikille.

Yksilöillä on vastuuta myös omasta turvastaan. Perustuslaki säätää oikeudesta sosiaaliturvaan; että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan … turvaa … on oikeus…Tämän jälkeen perustuslaissa, aivan oikein, todetaan, että eri laeilla säädetään turvasta elämän erityistilanteissa ja taataan kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Mutta luen niin, että odotusarvona on, että omaa kykyä käytetään. Kukin mittansa ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Julkisen vallan haltijoihin, tähän saliin, meihin, kaikkiin viranomaisiin kohdistuu ankarin odotusarvo: Se on ylläpitää valtiosääntöä, joka ”turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”.

Satavuotiaan hallitusmuotomme keskeinen perusta on säilynyt vakaana yli niin vaikeiden kuin valoisien vuosien. Lyhyesti sanottuna: Luottamus ja vastuu – niihin nojaa perustuslakimme.

***

Toinen teema on osallisuus; tunne siitä, että on osallinen ja voi vaikuttaa tulevaan. Perustuslaki luo vahvan kehikon, tavallaan turvakaaren, joka takaa mahdollisuudet osallistumiseen ja tilaa osallisuudelle.

Nykyihmiselle osa oikeuksista kuulostaa itsestäänselvyydeltä, kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Hallitusmuodon säätämisen aikaan juuri se toi osallisuuden tunnetta ja loi siten pohjan tasavallan kehittymiselle.

Vapaus kokoontua tai uskonnon ja omantunnon vapaus tuntuvat nyt niin ikään luonnostaan selviltä asioilta. Näihin on ikään kuin tuudittauduttu.

Tuudittautumisessa on myös vaaransa. Kysymys sananvapauden turvaamisesta nousee esiin niin eurooppalaisessa kuin suomalaisessa keskustelussa eri laajuudessa kuin vielä muutamia vuosia sitten, jolloin sekä tuo arvo että sen rajat olivat selkeämpiä.

Vastakkaisten totuuksien maailma ei jätä tiedolle tilaa. Se jättää hämmentyneitä vastaanottajia, missä minä oikein olenkaan osallinen?

Mielestäni kehikkoa lähemmäs jokapäiväistä elämää perustuslaki tulee taatessaan sivistyksellisiä, kielellisiä ja kulttuurisia arvoja. Kun opintie on auki ja kun erilaisuus hyväksytään, moni pysyy jo siksi mukana.

Laki, ei edes perustuslaki, ole kaikkivaltias. Palaan vuosien takaiseen huoleeni ulkopuolelle jäävistä nuorista. Jokainen meistä voi tukea nuorta ihmistä osalliseksi, ihan tavallisilla asioilla.

Omalta kohdaltani luulisin, etten ehkä olisi tässä nyt, ellen olisi nuorena kohdannut ymmärtäviä aikuisia. Ja heitä oli monia. Otaksun, että moni teistä voi tämän tuntemuksen jakaa.

***

Hallitusmuoto tai perustuslaki pysyttelivät pitkään etupäässä akateemisten tai poliittisten piirien keskustelunaiheena. Viimeisten vuosikymmenten aikana piiri on laventunut, yhä useammin kuulee yleisessä keskustelussa vedottavan perustuslain säännöksiin. Mielestäni se on sivistysvaltiokehitystä.

Viime vaalikauden loppupuolella kysymys perustuslakien tulkinnasta nousi kiivaaseen keskusteluun. Se kulminoitui, jälleen kerran, perustuslakivaliokunnan asemaan perustuslain vartijana.

Pohdittavaa teoreettisella tasolla kyllä tuli. Olisiko niin, että täysin identtisessä kysymyksessä perustuslakivaliokunnan vastaus muuttuisi, jos eduskunnan voimasuhteet olisivat välillä vaihtuneet? Ja jos, niin voitaisiinko se selittää niin, että vain tulkinta muuttui, mutta perustuslaki pysyi ennallaan.

On hyvä ymmärtää, että perustuslaki on kirjoitettu tavallaan väljin ilmaisuin, on jätetty tilaa ajan ja tulkinnan muutokselle. Mutta silti, jos jokin asia eilen oli, mutta tänään ei enää olisikaan perustuslainmukainen tai –vastainen, niin ymmälle jää.

Tuomioistuimet, viime kädessä korkeimmat oikeudet, voivat jo nyt jälkikäteen yksittäistapauksessa tutkia lain perustuslainmukaisuuden. Tasavallan presidentti taas voi lain vahvistamisvaiheessa pyytää korkeimmilta oikeuksilta lausunnon, jolloin perustuslainmukaisuuskin voi tulla arvioitavaksi. Ymmärrettävästi esille on noussut ajatus korkeimpien oikeuksien osallistumisesta myös ennakkotarkastukseen. Esimerkiksi niin, että perustuslakivaliokunta voisi hankalissa tilanteissa pyytää lausunnon korkeimpien oikeuksien muodostamalta jaostolta.

***

Myös tällä eduskunnalla tulee olemaan aikakirjoihin merkittävää. Niissä varmasti tulee näkymään, että aika on nopeasti muuttuvaa ja haastavaa. Vaikeaa on ennakoida edes vaalikauden mittaa. Mutta jos aikakirjoissa näkyy, että luottamus on vankkaa ja osallisuus vahvistunut, niin paljon on jo sillä tehty.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Kultaranta Talks 2020: After corona – What kind of Finland? In what kind of a world?13.5.2020 14:37:19 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press release 14/2020 13 May 2020 The Kultaranta Talks, hosted by President of the Republic of Finland Sauli Niinistö, will be broadcast live on Yle TV1 and Yle Areena on Sunday, 24 May 2020, starting at 18.15. The topic is the time after the coronavirus pandemic: How do we adapt to the changes that the post-coronavirus world will bring? What can we do to influence the direction of change? The programme begins with an opening discussion, featuring President Niinistö, Archiatre Risto Pelkonen, and Adina Nivukoski, President of the Union of Upper Secondary School Students in Finland. This will be followed by a discussion on changes in the world order: After the coronavirus, will we see closer cooperation or intensifying competition? Participating in the discussion will be Hiski Haukkala, Professor of International Relations, Jutta Urpilainen, EU Commissioner for International Partnerships, and Matti Kalliokoski, Head of the Helsingin Sanomat’s Edit

Gullrandadiskussionerna 2020: Efter corona – hur ser Finland ut, hur ser världen ut?13.5.2020 14:34:47 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 14/2020 13.5.2020 Gullrandadiskussionerna med republikens president Sauli Niinistö som värd ordnas söndagen den 24 maj 2020 kl. 18.15. Diskussionerna sänds direkt på Yle TV1 och Yle Arenan. Temat är tiden efter coronapandemin: hur anpassar vi oss till de förändringar som världen möter efter krisen och hur kan vi själva påverka förändringarna? Programmet inleds med en diskussion mellan president Niinistö, arkiater Risto Pelkonen och ordföranden för Finlands Gymnasistförbund Adina Nivukoski. Därefter behandlas förändringen i världsordningen efter coronakrisen: ser vi ett närmare samarbete eller en hårdare konkurrens? Debattörer är professorn i internationell politik vid Tammerfors universitet Hiski Haukkala, EU-kommissionären med ansvar för internationella partnerskap Jutta Urpilainen och chefen för Helsingin Sanomats redaktion för ledarskribenter Matti Kalliokoski. I den andra temadiskussionen ventileras hur världsekonomin och Finlands ekono

Kultaranta-keskustelut 2020: Koronan jälkeen – millainen Suomi, millaisessa maailmassa?13.5.2020 14:32:30 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 14/2020 13.5.2020 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut järjestetään sunnuntaina 24. toukokuuta 2020 kello 18.15 alkaen suorana lähetyksenä Yle TV1:llä ja Yle Areenassa. Aiheena on koronapandemian jälkeinen aika: kuinka sopeudumme muutoksiin, joita koronan jälkeinen maailma tuo mukanaan, ja miten voimme itse vaikuttaa muutoksen suuntaan? Ohjelma alkaa presidentti Niinistön, arkkiatri Risto Pelkosen ja Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukosken avauskeskustelulla. Tämän jälkeen käsitellään ensin maailmanjärjestyksen muutosta: näemmekö koronan jälkeen tiivistyvää yhteistyötä vai koventuvaa kilpailua? Keskusteluun osallistuvat Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala, EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski. Toisessa teemakeskustelussa pohditaan, miten maailmantalo

Tasavallan presidentin äitienpäivätervehdys 10.5.202010.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Arvoisat äidit, Äitienpäivänä luonnonkukat nousevat ilahduttamaan. Linnut ovat pesäpuuhissaan. Kuin kunnianosoituksena kaikille äideille. Tänä vuonna valtakunnallista äitienpäiväjuhlaa ei voida järjestää koronaviruksen vuoksi. Vaikka äitienpäiväjuhlaan ei kokoonnutakaan, palkitaan tänäänkin kasvatustehtävässä ansioituneita ja vastuuta kantaneita äitejä. Kaikki äidit ansaitsevat tulla muistetuiksi. Muistetuksi huolenpidosta ja arjen turvaamisesta. Monissa perheissä äitienpäivä on tänä vuonna kovin erilainen kuin aiemmin. Lähimmäistä, äitiään, ei kaikilla edes ole mahdollista tavata kasvotusten. Moni äiti on työpaikallaan muista huolehtimassa. Monen äidin arki on muuttunut. Taloudelliset huolet ovat kasvaneet. Voimia voi kuluttaa myös uudet velvoitteet, kuten kotikoulun organisointi. Moni äiti asuu yksin. Nyt tarvitaan uusia tapoja yhteydenpitoon, henkiseen läheisyyteen. Äitienpäivä on hyvä hetki muistuttaa perhe- ja lähiyhteisöjen tärkeydestä. Perheiden merkitys kirkastuu juuri nyt, mut

Republikens presidents hälsning på mors dag den 10 maj 202010.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Bästa mödrar! På mors dag slår naturen ut i blom och gläder oss. Fåglarna bygger bo. Som en hyllning till alla mammor. I år kan en riksomfattande morsdagsfest inte ordnas på grund av coronaviruset. Även om vi inte samlas till fest, belönas också i dag mödrar som meriterat sig inom fostran och visat prov på ansvar. Alla mammor är värda att bli uppvaktade. Att få erkänsla för den omvårdnad de gett, för vardagsrutinerna och omsorgen. I många familjer är mors dag i år helt annorlunda än tidigare. Alla har inte ens möjlighet att få träffa den som står dem närmast, sin mamma. Många mammor är på jobb och tar hand om andra. Många mammors vardag har förändrats. Oron för ekonomin har ökat. Också nya förpliktelser, såsom att ordna barnens skolgång hemma, kan tära på krafterna. Många mammor bor ensamma. Nu behöver vi nya sätt för att kommunicera och skapa närhet. Mors dag är ett bra tillfälle att påminna om familjens och den sociala gemenskapens betydelse. Familjen är särskilt viktig just nu, men

President Niinistö spoke with the President of China14.4.2020 18:32:24 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press release 13/2020 14 April 2020 The President of the Republic of Finland Sauli Niinistö conducted a fairly long and very pleasant telephone conversation with the President of the People’s Republic of China Xi Jinping on Tuesday April 14th. The Presidents discussed China’s determined action to combat the coronavirus pandemic and its economic repercussions. As the fight against the pandemic and economic recession is crucial also globally, the Presidents underlined the importance of proactive initiative and international cooperation. President Niinistö noted that China’s experiences have been closely monitored and expressed his gratitude for medical information and other cooperation. President Niinistö talked about the shortage of protective equipment in Finland and told that leading representatives of the Finnish business community were also working to alleviate the situation through contacts with their Chinese partners. The Presidents noted th

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme