Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläskokouksessa 25.8.2020

Jaa

Arvoisat edustustojen päälliköt, hyvät naiset ja herrat,

Kuluvaa vuotta on vielä yli kolmannes jäljellä, mutta kovin pitkältä tämä jo tuntuu. Arkemme on muuttunut tavalla ja vauhdilla, jota emme vuoden alussa osanneet aavistaa. Helmikuun alussa pitämässäni valtiopäivien avajaispuheessa saatoin vielä esittää toiveen, ettei koronavirus yltyisi pandemiaksi.

Toisin kävi. Koronapandemian ja sen torjumisen vaikutukset ulottuvat nyt yhtä aikaa koko maailmaan. Jokaiselle mantereelle, jokaiseen valtioon, jokaiseen yksilöön. Globaaleista haasteista usein puhutaan. Tämä, jos mikä, on sellainen.

Globaalia vastaustakin sopii siis odottaa. Yhtäältä signaaleja on voinut lukea rohkaisevina. Kun uhka on ollut riittävän suuri, on eri puolilla maailmaa ryhdytty täysin poikkeuksellisiin toimiin, poikkeuksellisen nopeasti.

Ongelmallista kuitenkin on, että globaali vastaus on ollut sarja kansallisia vastauksia. Kansainvälisen yhteisön kyky yhteistoimintaan osoittautui etenkin ensi alkuun valitettavan heikoksi. Kovan paikan tullen kukin ryhtyi pitämään huolta vain omistaan, miten parhaaksi katsoi, naapureilta ja kumppaneilta liikoja kyselemättä.

Ymmärrettävää toki, mutta ennakkotapauksena huolestuttava. Onko samanlainen reaktio luvassa myös tulevissa maailmanlaajuisissa kriiseissä? Ja onko ilmastonmuutoksen osalta samaa jo nähtykin? Mitä se kertoo meille niin tärkeän monenkeskisen yhteistyön tulevaisuudesta?

* * *

Vaikka koronapandemia on kaikkea muuta kuin ohi, paljon on jo pohdittu, millaiseksi maailma sen jälkeen muuttuu. Se oli aiheena tämän vuoden Kultaranta-keskusteluissa. Ja näkyy olevan vahvasti läsnä näillä suurlähettiläspäivilläkin.

Näyttää kuitenkin siltä, että puhe muutoksesta voi ainakin kansainvälisen politiikan kohdalla johtaa harhaan. Nimittäin mitään aivan uutta ei näytä olevan syntymässä. Taitaa sittenkin olla niin, että pandemian myötä jo aiemmin havaitsemamme kehityskulut vain vahvistuvat ja nopeutuvat. Suurvaltakilpailu kiihtyy. Sääntöpohjainen järjestelmä ja sen perustana olevat instituutiot ja sopimukset ovat kasvavalla koetuksella.

Suurvaltakilpailusta puhuinkin teille jo vuosi sitten. Maailmanlaajuisesti siinä on kyse ennen muuta Yhdysvaltain ja Kiinan vastakkainasettelusta – diplomatiassa ja retoriikassa, taloudessa ja teknologiassa. Tämä kahden suuren välillä kasvava jännite näkyy meillekin yhä selvemmin. Suomen ja Euroopan näkökulmasta kaksinapaisuus on silti turhan yksinkertainen ajatusmalli. Meille on lisäksi hyvin merkittävää, miten Venäjä itsensä tässä asetelmassa asemoi.

Ja vielä tärkeämpi on tietysti oma asemamme. Pahimmillaan kävisi niin, että Eurooppa joutuisi valitsemaan puolensa suurten välillä asia kerrallaan. Tämä olisi huonoin vaihtoehto, jota emme saa päästää toteutumaan. Huomattavasti parempi vaihtoehto on vahva Eurooppa, yksi suurten joukossa, joka kykenee omiin päätöksiinsä itsenäisesti: oma-aloitteisesti, ei vain ulkopuolisten valitsemaan pakottamana. Silloin luontevia liittolaisiakin löytyy.

Mitä vielä Venäjään tulee, on hyvä muistaa, että kahden suurvallan kilpailu asettaa EU:lle ja Venäjälle samantyyppisen kysymyksen: miten pysyä mukana maailmanmenossa? Sinisilmäisyyteen en tälläkään suinkaan kehota. Silloinkin kun tarpeet vaikuttavat yhteisiltä, saattavat johtopäätökset olla vastakkaisia. Mutta kategorisesti ei kannata ummistaa silmiään mahdollisuuksilta.

* * *

Siteeraan: ”Avoin keskustelu EU:n suunnasta olisi toteutunut, jos paketin vaatimia muutoksia olisi tehty perussopimusten muutosten kautta. EU:n toimintaa säätelevien perussopimusten muuttaminen on kuitenkin niin hidas ja kansallisten ratifiointien vuoksi epävarma tie, että sitä pitkin ei haluttu edetä. Kun kiirekin oli. Niinpä esteitä paketin tieltä raivattiin tulkitsemalla sopimusten artikloja luovalla tavalla.”

Näin kuvasi Helsingin Sanomien pääkirjoitus 29. heinäkuuta EU:n elvytyspaketin syntyvaihetta. Pääkirjoitus huomauttaa myös, että samaan tapaan, tulkinnan kautta, unionissa on edetty muissakin asioissa.

Tuota näkemystä on vaikea kiistää. Euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen piti asettaa rajat velkaantumiselle ja budjettivajeille. No bail out –periaatteen piti olla yksiselitteinen. Euroopan keskuspankin ei ajateltu ryhtyvän jäsenmaiden velkapapereiden haltijaksi. EU:n budjettia ei pitänyt rahoittaa lainarahalla.

Kävikö niin? Säännöt perussopimuksissa ovat kyllä ennallaan, mutta tosiasiallinen tilanne näyttää hyvin toiselta. Nuo taloudenpidon keskeiset periaatteet ovat vuosi vuodelta liudentuneet, osin kokonaan kadonneet. Ainutkertaisten tulkintojen jälkeen, kerta toisensa jälkeen.

Kriisitilanteita on kieltämättä usein syntynyt nopeasti. On ollut polttava kiire ja välttämätön tarve. Enkä tässä alkuunkaan arvioi ratkaisujen aineellista sisältöä, en EU-elvytyspaketinkaan osalta. Mutta jokainen hetken uustulkinta on kuitenkin jäänyt elämään. Tulkinnasta onkin tullut sopimus.

Kaikkien EU:n puolestapuhujien tulisi kantaa tästä huolta; jokainen luovan tulkinnan tilanne nostattaa kysymyksiä, epäilyksiä ja kritiikkiä. Ajan mittaan ja toistuessaan ne alkavat nakertaa instituution legitimiteettiä. Sille ei EU:n kannattaisi itseään altistaa. Kun koronakriisistä on selvitty, on aika tehdä paluu sääntöperusteisuuteen.

* * *

Kun kysytään, miksi tasavallan presidentti ottaa nämä tulkinnan tien ja ne vaarat esille, vastaukseni on selvä. Ensinnäkin EU:n keskeiset perussopimukset ovat jäsenmaiden välisiä sopimuksia ja siis yksittäisen jäsenmaan kannalta sen suhteen määrittelyä ulkovaltoihin.

Toiseksi Euroopan unionin yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on etenemässä. Olemme yhtälössä, jossa omaa ulkoista kohtaloamme mitataan helposti EU:ta vasten. Entä jos tulkinnan tie aukeaa myös EU:n ulkosuhteissa? Niin, että teemme ensin suuria linjauksia, joita sitten seuraa lavea tulkinta.

Euroopan unioni on Suomelle ensiarvoisen tärkeä viitekehys myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. EU edustaa maailmalla korostetusti meille arvokkaita asioita: demokratiaa, oikeusvaltiota, monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää, sopimusten noudattamista.

Meille EU:n vankkumattomille kannattajille on tärkeää, että luottamus Euroopan unioniin sanansa mittaisena säilyy.

* * *

Haluan huomauttaa, että jos aiemmin sovittua ryhdytään laveasti tulkitsemaan, on vahva yleensä vahvimmillaan. Ja heikko heikoimmillaan. Tulkinnan tie on ongelmallinen myös koko kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kannalta.

Tuota multilateraalista sääntöpohjaista järjestelmää me perustellusti kannatamme. Mutta ymmärrämmekö riittävän hyvin, millaisia muutospaineita tähän järjestelmään nyt kohdistuu?

Jos Yhdysvallat jatkaa vetäytymistään ja Kiina läsnäolonsa tiivistämistä, ei se voi olla vaikuttamatta myös yhteistyön sisältöön. Syntyy uusia painotuksia, vanhoja jää syrjään. Jos tulkinnan tietä kuljetaan, joudumme kysymään itseltämme: millaista kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä me päädymme kannattamaan?

Kansainvälisten instituutioiden on tietysti elettävä ajassa, pystyttävä reagoimaan ympärillään muuttuvaan maailmaan. On yhtä lailla ilmeistä, ettei monen kansainvälisen järjestön toimintakyky nyt ole parhaimmillaan. Vaikeudet näkyvät päivittäin kahdessa meille tärkeässä instituutiossa, 75 vuotta täyttäneessä YK:ssa ja 45-vuotiaassa Etyjissä.

Mutta ratkaisua instituutioiden kohtaamiin ongelmiin ei varmasti löydy niiden periaatteiden liudentamisesta. YK:n ja Etyjin periaatteet ovat juuri niitä yhteisiä sitoumuksia, ja sellaisina konkreettisia oman turvallisuutemme peruspilareita. Laveasti tulkitsemalla ne heikkenevät, eivät vahvistu. Paras tapa puolustaa sääntöpohjaista järjestelmää on pitää sen periaatteita johdonmukaisesti esillä vaikeinakin hetkinä.

* * *

Olemme seuranneet huolestuneina Valko-Venäjän jännittynyttä tilannetta viime viikkoina. Maan presidentinvaalit elokuun alussa eivät Valko-Venäjästä johtuneista syistä olleet vakiintuneen Etyj-vaalitarkkailun kohteena. Eivätkä ne muutenkaan täyttäneet kansainvälisiä kriteerejä. Vaarallinen kierre käynnistyi. Kun luottamus järjestelmään romahtaa, uhkaa turvallisuuskin järkkyä.

Tapa, jolla mielenosoittajat Valko-Venäjällä ovat tyytymättömyyttään osoittaneet, on ollut puhutteleva ja vaikuttava. He eivät ole antaneet mitään aihetta aggressioon. Tästäkin syystä väkivallan, pidätysten ja uhkaamisen käyttäminen heitä kohtaan on käsittämätöntä. Toivoa sopii, että tie tästä eteenpäin löytyy rauhanomaisesti, kansallisen vuoropuhelun kautta.

Keinotekoiset geopoliittiset argumentit eivät Valko-Venäjän tilanteen ratkaisun etsimisessä auta. Vaarallisia merkkejä niistäkin on ollut ilmoilla. Pidän siksi tärkeinä niitä puheenvuoroja, joissa sekä EU että Venäjä ovat korostaneet Valko-Venäjän sisäisen keskustelun tarvetta ja rohkaisseet osapuolia siihen. Sen prosessin tukemisessa juuri Etyjille voisi löytyä arvokas, rakentava rooli. Tästä puhuimme muutama päivä sitten sekä liittokansleri Merkelin että presidentti Putinin kanssa.

Kannan kovasti huolta myös YK:n piirissä kiristyneestä tunnelmasta. Turvallisuusneuvostossa tuorein esimerkki tästä on kiista Iraniin kohdistettavista sanktioista.

Sekä Venäjä että Ranska ovat aiemmin tänä vuonna tehneet omia P5-aloitteitaan turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan huipputapaamisen järjestämiseksi. Meillä on monta hyvää syytä toivoa nykyistä parempaa keskusteluyhteyttä P5-maiden päämiesten välille. Ydinaseet, ja asevalvonta laajemminkin, ovat syistä tärkeimpiä. Elleivät nämä ydinasevaltiot löydä keskinäistä yhteisymmärrystä ja luottamusta, viimeisetkin rippeet koko joukkotuhoaseita säätelevästä sopimusjärjestelmästä ovat uhattuina. Asevalvontakysymysten ulkopuolellakin P5-maiden on välttämätöntä löytää toisensa, jotta YK-järjestelmä voi toimia. Suurten kohtaaminen ei kuitenkaan saa johtaa YK-järjestelmän ohittamiseen. Ollakseen uskottava, kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän on noudatettava omia sääntöjään. Tulkinnan tiellä luottamus järjestelmään voi romahtaa. Silloin turvallisuuskin kärsii.

* * *

Lähetin teille kaikille koronapandemian puhjettua kirjeen, jossa totesin, että tällaisina poikkeuksellisina aikoina edustustojenne tekemä työ on aivan erityisen tärkeää. Pysyn näiden sanojeni takana. Mutta lisään täydentävän havainnon. Pitkään jatkuvat poikkeukselliset olot auttavat huomaamaan selvemmin myös sen, mikä normaalioloihin verrattuna jää puuttumaan – ihmisten kohtaaminen.

Diplomatian perustyökaluihin kuuluvat luottamukselliset keskustelut. Kun mahdollisuudet niihin kapenevat koronan aiheuttamien tapaamisrajoitusten myötä, uhkaa myös tilannekuvamme kaveta. Kaikkea ei voi teknologisilla ratkaisuilla korvata. Mutta kun näköpiirissä ei ole, että poikkeukselliset olot kovin pian päättyisivät, emme voi vain jäädä odottamaan normaaliaikojen paluuta.

Sillä juuri nyt realistinen, ajantasainen käsitys maailmasta on todella arvossaan. Koronapandemian katveessa moni aivan perustavanlaatuinen asia on liikkeessä. Kiihtyvän muutoksen keskellä Suomi ei voi ulkopolitiikassaan takertua vanhoihin oletuksiin, jollemme ole varmoja, että ne edelleen pitävät paikkaansa. Jos totutut keinot tiedon hankintaan eivät toimi, on löydettävä uusia. Ja omaa ammattitaitoanne on käytettävä tuon tiedon tulkintaan. Raporteissanne tulkinnan tie on nimittäin meille tarpeellinen.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Arvoisat edustustojen päälliköt, hyvät naiset ja herrat,

Kuluvaa vuotta on vielä yli kolmannes jäljellä, mutta kovin pitkältä tämä jo tuntuu. Arkemme on muuttunut tavalla ja vauhdilla, jota emme vuoden alussa osanneet aavistaa. Helmikuun alussa pitämässäni valtiopäivien avajaispuheessa saatoin vielä esittää toiveen, ettei koronavirus yltyisi pandemiaksi.

Toisin kävi. Koronapandemian ja sen torjumisen vaikutukset ulottuvat nyt yhtä aikaa koko maailmaan. Jokaiselle mantereelle, jokaiseen valtioon, jokaiseen yksilöön. Globaaleista haasteista usein puhutaan. Tämä, jos mikä, on sellainen.

Globaalia vastaustakin sopii siis odottaa. Yhtäältä signaaleja on voinut lukea rohkaisevina. Kun uhka on ollut riittävän suuri, on eri puolilla maailmaa ryhdytty täysin poikkeuksellisiin toimiin, poikkeuksellisen nopeasti.

Ongelmallista kuitenkin on, että globaali vastaus on ollut sarja kansallisia vastauksia. Kansainvälisen yhteisön kyky yhteistoimintaan osoittautui etenkin ensi alkuun valitettavan heikoksi. Kovan paikan tullen kukin ryhtyi pitämään huolta vain omistaan, miten parhaaksi katsoi, naapureilta ja kumppaneilta liikoja kyselemättä.

Ymmärrettävää toki, mutta ennakkotapauksena huolestuttava. Onko samanlainen reaktio luvassa myös tulevissa maailmanlaajuisissa kriiseissä? Ja onko ilmastonmuutoksen osalta samaa jo nähtykin? Mitä se kertoo meille niin tärkeän monenkeskisen yhteistyön tulevaisuudesta?

* * *

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Republikens president Sauli Niinistös anförande vid FN:s 75-årsjubileumsession den 21 september 202021.9.2020 19:24:37 EESTTiedote

Herr generalsekreterare, Herr ordförande, Eders excellenser! I dag firar vi Förenta nationernas 75-årsjubileum. Vi hedrar med rätta dess prestationer och ansträngningar för fred och säkerhet, utveckling och mänskliga rättigheter. Men vi måste vara ärliga: jubileumsdagen kommer vid en svår tidpunkt för FN. Vår mänsklighet konfronteras med gemensamma fiender – från covid-19-pandemin till klimatförändringen. Samtidigt har vår förmåga att hitta gemensamma svar försvagats. De normer och institutioner som vi har byggt tillsammans under årtionden är utsatta för allt större press. Internationella avtal utmanas och tolkas på ett sätt som försvagar både deras möjligheter och legitimitet. Denna utveckling måste brytas. De globala utmaningar som hotar mänsklighetens existens kräver ett effektivt multilateralt samarbete. Vi behöver nu Förenta nationerna mer än någonsin. *** Finland anslöt sig till Förenta nationerna 1955. Vid ceremonin för att fira vårt medlemskap sade den finska representanten, oc

Statement by President of the Republic of Finland Sauli Niinistö at the high-level meeting to commemorate the 75th anniversary of the UN, 21 September 202021.9.2020 19:23:50 EESTPress release

Mr Secretary-General, Mr President, your Excellencies, Today, we are celebrating the seventy-fifth anniversary of the United Nations. We are rightfully honoring its achievements and efforts for peace and security, development and human rights. But we have to be honest: this anniversary comes at a difficult moment for the UN. Not only is our humankind confronted with common enemies – from the COVID-19 pandemic to climate change. At the same time, our ability to form common responses has been weakening. The norms and institutions, built together over decades, are under increasing pressure. International agreements are challenged and interpreted in ways which weaken both their potential and their legitimacy. This tide must turn. Global challenges that threaten the very existence of humanity require effective multilateral cooperation. We now need the United Nations more than ever. *** Finland joined the United Nations in 1955. In the ceremony celebrating our membership, the Finnish represe

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheenvuoro YK:n 75-vuotisjuhlaistunnossa 21.9.202021.9.2020 19:23:00 EESTTiedote

Herra pääsihteeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osanottajat, Juhlistamme tänään Yhdistyneiden kansakuntien 75-vuotisjuhlavuotta. Kunnioitamme perustellusti sen saavutuksia ja ponnisteluja rauhan ja turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Mutta meidän on oltava rehellisiä: tämä juhlavuosi osuu YK:n kannalta vaikeaan hetkeen. Ihmiskunnalla ei ainoastaan ole vastassaan yhteisiä vihollisia – koronaviruspandemiasta ilmastonmuutokseen. Samaan aikaan kykymme muodostaa yhteisiä vastauksia on heikentynyt. Normeihin ja instituutioihin, joita olemme yhdessä vuosikymmenten saatossa rakentaneet, kohdistuu yhä kasvava paine. Kansainvälisiä sopimuksia haastetaan ja tulkitaan tavoilla, jotka heikentävät sekä niiden potentiaalia että legitimiteettiä. Tämä suunta on käännettävä. Globaalit haasteet, jotka uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa, vaativat tehokasta monenkeskistä yhteistyötä. Tarvitsemme Yhdistyneitä kansakuntia nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. *** Suomesta tuli Yhdis

Statement by the President of the Republic of Finland Sauli Niinistö at the SDG Moment convened by the UN Secretary-General, 18 September 202018.9.2020 17:59:00 EESTPress release

Madame Deputy Secretary-General, Mr. President, Ladies and Gentlemen, Excellencies, We are in the middle of a global crisis, caused by the COVID-19 pandemic. The crisis has also brought challenges to many of the Sustainable Development Goals. In addition to the ones focusing on health and poverty, I would like to stress the importance of gender equality. When our societies face turmoil, the rights of women and girls, particularly Sexual and Reproductive Health and Rights, are often eroded. We need to be decisive in safeguarding these rights. In order to build a sustainable future, we need the full contribution of women and girls, too. *** The current crisis also brings us an opportunity we cannot afford to miss. Across the world, we see governments and institutions responding to it with enormous financial stimulus packages. We must make sure that these funds are used cleverly. In order to truly “Build Back Better and Greener”, our recovery now needs to align with the 2030 Agenda, the P

Republikens president Sauli Niinistös anförande vid FN-evenemanget SDG Moment för hållbar utveckling den 18 September 202018.9.2020 17:58:40 EESTTiedote

Fru vice generalsekreterare, Herr ordförande, Eders excellenser, Mina damer och herrar! Vi befinner oss mitt i en global kris orsakad av covid-19-pandemin. Krisen har medfört utmaningar också för många av målen för hållbar utveckling. Förutom de mål som är inriktade på hälsa och fattigdom vill jag betona vikten av jämställdhet mellan könen. När våra samhällen står inför kaos urholkas ofta kvinnors och flickors rättigheter, särskilt vad gäller området sexuell och reproduktiv hälsa och rättigheter. Vi måste beslutsamt skydda dessa rättigheter. För att bygga en hållbar framtid behöver vi också kvinnors och flickors fulla bidrag. *** Den nuvarande krisen ger oss också en möjlighet som vi inte har råd att missa. Över hela världen ser vi hur regeringar och institutioner svarar på krisen med enorma finansiella stimulanspaket. Vi måste se till att dessa medel används på ett klokt sätt. För att verkligen kunna ”Build Back Better and Greener” måste vår återhämtning nu anpassas till Agenda 2030,

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheenvuoro YK:n kestävän kehityksen SDG Moment -tilaisuudessa 18.9.202018.9.2020 17:57:09 EESTTiedote

Arvoisa apulaispääsihteeri, hyvä puheenjohtaja, naiset ja herrat, arvoisat valtionpäämiehet, Elämme parhaillaan COVID-19-pandemian aiheuttaman maailmanlaajuisen kriisin keskellä. Kriisi on tuonut haasteita myös monien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Terveyteen ja köyhyyteen keskittyvien tavoitteiden lisäksi haluaisin painottaa sukupuolten välisen tasa-arvon tärkeyttä. Kun yhteiskuntamme kohtaavat myllerryksiä, merkitsee se usein naisten ja tyttöjen oikeuksien – erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien – rapautumista. Meidän on suojeltava näiden oikeuksien toteutumista päättäväisesti. Jotta voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta, tarvitsemme siihen myös naisten ja tyttöjen täyden panoksen. *** Tämän hetken kriisi tarjoaa meille myös mahdollisuuden, jota meillä ei ole varaa hukata. Näemme kuinka hallitukset ja instituutiot ympäri maailmaa vastaavat kriisiin valtavien taloudellisten elvytyspakettien avulla. Meidän on varmistettava, että nämä varat käy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme