Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 5.2.2020

Jaa

Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Alkaneen vuoden kuluessa eduskunta saa käsiteltäväkseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Ensi vuonna vuorossa on puolustuspoliittinen selonteko. Ja näitä asiakirjoja valmistellaan aikana, jolloin maailma ympärillämme on kiivaassa liikkeessä.

Yksi asia muutoksen keskellä pysyy kuitenkin ennallaan. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme johtoajatuksena säilyy Suomen aseman turvaaminen ja vahvistaminen. Siihen on kyettävä, olivatpa olosuhteet suotuisat tai eivät.

Eduskunnan rooli tässä työssä on tärkeä. Se ei rajoitu ainoastaan tiettyjen valiokuntien tai parlamentaaristen seurantaryhmien muodollisiin vastuisiin. Viime kädessä eduskunta määrittää Suomen linjaa selontekoihin antamallaan vastauksella.

Turvallisuudestamme huolehtiminen vaatii jatkuvaa maailman tapahtumien ja poliittisten muutosten seuraamista. Se on välttämätöntä myös kansanedustajien työssä.

Rohkaisen siis teitä kaikkia aktiiviseen ulkoisten ilmiöiden tarkkailuun. Omalta osaltani olen mielelläni valmis jatkamaan keskustelua näistä aiheista kanssanne, eri kokoonpanoissa.

* * *

Viime viikkoina ympäri maailmaa on muistettu 75 vuoden takaista Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamista. Itse osallistuin monien muiden valtiojohtajien tavoin holokausti-muistotilaisuuksiin niin Puolassa kuin Israelissa. Mittasuhteissaan käsittämättömän joukkotuhon uhrien – ja siitä selvinneiden – muiston kunnioittaminen on itsessään tärkeää.

Mutta historiallisen tragedian edessä hiljentyminen antaa ajattelemisen aihetta myös nykyajassa. Ei ihmisluonto muutamassa sukupolvessa ole muuttunut vihalle immuuniksi. Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä. Niiden torjunnassa on oltava päättäväinen. Ne eivät ansaitse mitään jalansijaa yhteiskunnassamme.

Rasismissa on pohjimmiltaan kyse toisen tekemisestä arvottomaksi hänen syntyperänsä vuoksi. Kohteessa se nostattaa tunteiden skaalan, häpeästä vihaan.

Puhumme myös vihapuheesta. Mistä se sitten syntyy? Tausta on kovin samankaltainen; toisen arvottomaksi tekeminen, hänen mielipiteidensä tai toimintansa vuoksi. Myös se synnyttää kohteessaan tunteiden kirjoa, häpeästä vihaan.

Raskaita leimoja, suunnasta tai toisesta, ei pidä lyödä löysin perustein. Yksilöinä meidän kaikkien on nautittava samaa suojaa, myös leimaamista vastaan. Olemmepa sitten jonkin enemmistön tai jonkin vähemmistön edustajia. Jos aiheettomat nimittelyt arkipäiväistyvät, niiden vaikutus laimenee. Torjunnan kohteena oleva ilmiökin saattaa arkipäiväistyä, tuntua tavanomaiselta.

On tarpeen pohtia, millainen kehityskulku saa ihmisen myötäilemään tai ainakin sulkemaan silmänsä toiminnalta, jota hän vain vähän aiemmin ei olisi osannut kuvitellakaan tapahtuvan. Ketju näyttää lähtevän vastakkainasettelusta asteittain nousevaan vihaan ja lopuksi inhimillisyyden katoamiseen. Näin aivan tavallisena pidetystä ihmisestä voi sukeutua ensin sanan ja sitten tekojen julmuri. Puhuimme kanssanne, arvoisa puhemies, tällaisen pohdiskelun tarpeesta, ehkä eduskunnan toimesta ja ainakin Kultaranta-keskusteluissa ensi kesänä.

* * *

Kansainvälisessä politiikassa eripuran aiheista ei ole pulaa. Juuri Jerusalemin holokaustifoorumista kaksi viikkoa sitten mieleeni jäi kuitenkin pieni toivonpilkahdus. Varsin eriseurainen väki löysi yhteisen kielen. Se kiteytyi yli 40 valtionpäämiehen toteamaan: ei enää koskaan! Yhteistä kieltä kaivataan nyt kipeästi torjumaan yhteistä tulevaisuuttamme vaarantavia tekijöitä.

Ainakin neljä sellaista uhkatekijää nousee heti esiin. Ydinaseet, terrorismi, pandemiat ja ilmastonmuutos. Kaikki neljä ovat polttavan ajankohtaisia myös tänä vuonna.

Kylmän sodan aikaiset ydinaserajoitukset ovat yksi toisensa jälkeen rauenneet. Jäljellä on vain Yhdysvaltain ja Venäjän uusi START-sopimus, mutta senkin voimassaolon jatkamisella on jo kova kiire. Suurella vaivalla viime vuosikymmenellä neuvoteltu Iranin ydinohjelmasopimus on niin ikään henkitoreissaan.

Viisikymmentä vuotta sitten voimaan tullut ydinsulkusopimus, jonka Suomi ratifioi ensimmäisten joukossa, on yhä tärkein instrumentti ydinaseiden leviämisen estämiseen. On meidän etumme pitää tämä sopimus elinvoimaisena, kun sitä tänä keväänä lähdetään tarkastelemaan. Sen lisäksi meidän on syytä edistää kumppaneidemme aloitteita, joilla pyritään tuomaan uusia osapuolia ja uusia asejärjestelmiä yhteisten rajoittamisen ja hallinnan piiriin.

Terrorismin vastaisen taistelun menestyksestä huolimatta sen uhka ei suinkaan ole poistunut. ISIS on ajettu ahtaalle, muttei nujerrettu. Lähi-idän, Afrikan ja Aasian kriisipesäkkeistä syntyy sille ja muille äärijärjestöille herkästi uutta kasvualustaa. Samalla kun osallistumme osana koalitioita terrorismin kitkemiseen kaukana rajoiltamme, on meidän pidettävä huolta myös omien kansalaistemme turvallisuudesta. Terrorismilainsäädäntömme ei saa laahata muiden pohjoismaiden perässä.

Viime viikkojen uutiset koronaviruksen leviämisestä ovat jälleen korostaneet terveysturvallisuuden tärkeyttä. Toivoa sopii, että tämä virus ei kaikkein pahimpia pelkoja toteuttaisi, mutta pandemian mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Ja ennen pitkää vastassamme lienee vääjäämättä jokin epidemia, jonka laajaa leviämistä verkottuneessa maailmassamme on mahdotonta tyystin estää.

Näiden tilanteiden hillitsemiseksi on jatkuvasti kehitettävä niin globaalia yhteistoimintaa kuin omaa varautumistamme, aiemmista virheistä ja puutteista oppien. Suomen järjestelmän erityisenä vahvuutena on kansainvälisissä arvioissa pidetty matalaa kynnystä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Tässä meillä on paljon annettavaa maailmalle.

Ilmastonmuutoksen uhka havahdutti minutkin jo toista vuosikymmentä sitten. Vaarat tunnemme yhä paremmin, mutta teemme edelleen niiden torjumiseksi aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ensi syksyn Glasgow’n kokouksen on onnistuttava viime vuoden Madridia paremmin. Kansallisesti Suomen paljon mainetta niittäneiden tavoitteiden on alettava näkyä tekoina. Toivon, että me päättäjinä aloitamme antamalla esimerkkiä. Tasavallan presidentin kanslia on jo vähentänyt hiilijalanjälkeään alle puoleen vuoden 2016 tasosta.

Nuo kaikki uhkakuvat säikäyttävät, mutta ihmiskunnan osaaminen ja järki riittävät ne voittamaan. Ratkaisut edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä, ja uskon valmiuden siihen kasvavan.

* * *

Käännän nyt sivua, ehkä takkiakin. Nimittäin alkuviikosta tuli vastaan päivän lehden mukana innostava liite: Luota huomiseen - 20 sivua hyviä uutisia! Senkin lukeminen pani taas epäilemään, oliko kaikki sittenkään ennen paremmin.

Toden totta, monta hyvää kehityksen suuntaa on meneillään. Huomiseen on aihetta luottaa. Erityisen ilahduttavia ovat nuorisoa koskevat tiedot. Maailmalta, että tyttöjen asema on kohentumassa. Meillä taas esimerkiksi nuorison elämäntapojen tervehtyminen. Kiusaaminenkin näyttää olevan vähenemään päin.

Mieleen muistuvat myös kansainväliset tutkimukset, joissa monissa Suomi on noussut maailman parhaimmistoon. Meillä on hieno demokratia – pidetään se käynnissä.

* * *

Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,

Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Toivotan teille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne Suomen hyväksi. Näillä sanoilla avaan vuoden 2020 valtiopäivät.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Stubb till Natos toppmöte i Haag17.6.2025 15:47:13 EEST | Pressmeddelande

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 42/2025 17.6.2025 Republikens president Alexander Stubb kommer att delta i Natotoppmötet 24–25 juni 2025 i Haag, Nederländerna. De viktigaste frågorna på toppmötet är att stärka Natos avskräckning och försvar för att möta det långvariga hotet från Ryssland, att avtala om ett nytt försvarsinvesteringsåtagande, att stärka försvarsindustrin och stödet till Ukraina. Finlands mål är att de beslut som fattas vid toppmötet i Haag ska befästa Natos enighet och de allierades engagemang för kollektivt försvar och säkerställa ett långsiktigt stöd till Ukraina. President Stubb deltar i ett möte mellan stats- och regeringscheferna i Nordatlantiska rådet, som består av Natos medlemsländer. På programmet står också en middag under värdskap av Kung Willem-Alexander och Drottning Máxima av Nederländerna. President Stubb kommer dessutom att ha flera bilaterala möten. Republikens presidents maka Suzanne Innes-Stubb deltar i programmet för toppmötesdeltagarnas

Presidentti Stubb Naton huippukokoukseen Haagiin17.6.2025 15:47:13 EEST | Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 42/2025 17.6.2025 Tasavallan presidentti Alexander Stubb osallistuu Naton huippukokoukseen 24.–25. kesäkuuta 2025 Haagissa Alankomaissa. Huippukokouksen pääaiheita ovat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen Venäjän pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi, uusi puolustusinvestointisitoumus, puolustusteollisuuden vahvistaminen ja tuki Ukrainalle. Suomen tavoitteena on, että Haagin huippukokouksessa tehdyt päätökset lujittavat Naton yhtenäisyyttä ja kaikkien liittolaisten sitoutumista yhteiseen puolustukseen sekä Ukrainan pitkän aikavälin tukemiseen. Presidentti Stubb osallistuu Naton jäsenmaista koostuvan Pohjois-Atlantin neuvoston valtionjohtajien kokoukseen. Ohjelmassa on myös Alankomaiden kuningas Willem-Alexanderin ja kuningatar Máximan isännöimä päivällinen liittolaismaiden valtionjohtajille sekä useita kahdenvälisiä tapaamisia. Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb osallistuu kokouksen puoliso-ohjelmaan ja illalliselle. Presi

President Stubb to attend NATO Summit in The Hague17.6.2025 15:47:13 EEST | Press release

Office of the President of the Republic of Finland Press release 42/2025 17 June 2025 President of the Republic of Finland Alexander Stubb will attend the NATO Summit in The Hague, the Netherlands, on 24–25 June 2025. The key topics of the summit will be strengthening NATO's deterrence and defence in response to the long-term threat from Russia, agreeing on a new defence investment plan, reinforcing the defence industry and support for Ukraine. Finland's objective is to ensure that the decisions made at the Hague Summit reinforce NATO's unity and the commitment of all Allies to collective defence, while also securing long-term support for Ukraine. President Stubb will take part in a meeting of Heads of State and Government of the North Atlantic Council, comprising NATO member states. In the evening, King Willem-Alexander and Queen Máxima of the Netherlands will host a dinner for Heads of State and Government of the allied countries. President Stubb will also hold several bilateral meet

Republikens presidents maka Suzanne Innes-Stubb besöker Österrike13.6.2025 13:15:50 EEST | Pressmeddelande

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 41/2025 13.6.2025 Republikens presidents maka Suzanne Innes-Stubb besöker Wien 17–18 juni 2025. Hon deltar i ett möte som ordnas gemensamt av Doris Schmidauer, maka till Österrikes president Alexander Van der Bellen, och Olena Zelenska, maka till Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj. Temat för mötet är hur mjuk makt kan bidra till att lösa globala utmaningar. Mötet ordnas i samarbete med Diplomatakademin i Wien. På programmet står bland annat en granskning av den offentliga diplomatins metoder samt kvinnors roll i främjandet av fred och säkerhet. Mötet är en del av Olena Zelenskas initiativ som samlar statschefernas makar och experter inom olika sektorer till en internationell dialog. Målet är att öka välfärden och bidra till att lösa humanitära problem i olika delar av världen.

Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb vierailulle Itävaltaan13.6.2025 13:15:50 EEST | Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 41/2025 13.6.2025 Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb vierailee Wienissä 17.–18. kesäkuuta 2025. Innes-Stubb osallistuu Itävallan presidentti Alexander Van der Bellenin puolison Doris Schmidauerin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin puolison Olena Zelenskan yhteisesti järjestämään kokoukseen, jossa käsitellään pehmeän vaikuttamisen mahdollisuuksia globaalien haasteiden ratkaisussa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Wienin diplomaattiakatemian kanssa. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa julkisuusdiplomatian keinoja sekä naisten roolia rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Tilaisuus on osa Olena Zelenskan aloitetta, joka kokoaa yhteen valtionpäämiesten puolisoja ja eri alojen asiantuntijoita kansainväliseen vuoropuheluun. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja auttaa ratkaisemaan humanitaarisia ongelmia ympäri maailmaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye