Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n ilmastohuippukokouksessa New Yorkissa 23.9.2019

Jaa

Arvoisa pääsihteeri, hyvät naiset ja herrat,

Haluan kiittää teitä, pääsihteeri Guterres, johtajuudesta, jota olette osoittanut kutsumalla meidät koolle tänään. Tiede on kiistatta osoittanut tarpeen kiireellisille ilmastotoimille. Nuoren sukupolven esittämät vaatimukset ovat yksiselitteisiä. Oli ensiarvoisen tärkeää, että meille järjestyi tilaisuus kuulla heidän ääntään tämän huippukokouksen aluksi. Jos me epäonnistumme, heidän tulevaisuutensa on vaakalaudalla.

Maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraaliuteen tarkoittaa yhteiskuntiemme kokonaisvaltaista muutosta. Puolinaiset toimet eivät riitä. Meidän on saatava kaikki poliittiset toimemme saumattomasti tehokkaiden ilmastotekojen tueksi.

Juuri tämän huippukokouksen alla sain viestin lordi Nicholas Sterniltä: ”Kunnianhimo riippuu rahoituksesta ja rahoitus seuraa kunnianhimoa.” Suomi ja Chile vievät tätä ajatusta eteenpäin yhdessä puheenjohtamallaan valtionvarainministerien ilmastokoalitiolla. Helsingin periaatteet, joista tämä koalitio on sopinut, ajavat tarvitsemaamme systeemistä muutosta.

Ilmastotoimiin tarvitaan kaikkia valtiovarainministeriöiden hallussa olevia työkaluja. Verotusta ja budjetointia, julkisia investointeja ja hankintoja – kun nämä instrumentit valjastetaan palvelemaan ilmastotavoitteita, hiilineutraali maailma on mahdollinen.

Tämä maailmanlaajuinen aloite ei ole pelkkää puhetta epämääräisistä tavoitteista. Helsingin periaatteilla mobilisoidaan konkreettisia tekoja. Koalitioon kuuluu jo 40 sen tavoitteisiin sitoutunutta jäsentä. Uudet jäsenet ovat tervetulleita liittymään mukaan.

* * *

Suomen nykyiset kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia. Hallituksemme on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Pian sen jälkeen aiomme ensimmäisenä teollisena taloutena muuttua hiilinegatiiviseksi.

Rima on asetettu erittäin korkealle. Haluamme johtaa esimerkin voimalla. Siinä tavoitteiden asettaminen ei riitä. Ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen.

Tehtävä on vaativa. Meidän on nopeutettava päästöjen vähentämistahtia. Samalla on vahvistettava hiilinieluja. Mutta tiedämme myös, että tähän tarvittava teknologia ja innovaatiot ovat jo olemassa.

Lisäksi meillä on vankkaa näyttöä aiemmin annettujen sitoumusten täyttämisestä. Vuonna 2015 Suomi oli maailman ensimmäisiä maita, joka sääti ilmastolain. Kivihiilen käyttö energiantuotannossa kielletään vuodesta 2029 alkaen. Fossiilisen öljyn käyttö lämmityksessä loppuu vuoteen 2030 mennessä.

* * *

Lopuksi haluan vakuuttaa, että me suomalaiset olemme täysin sitoutuneita määrätietoisiin ilmastotekoihin. Globaalisti, koalitioissa muiden kanssa ja kansallisesti.

Haaste on valtava. Mutta niin on palkintokin: kestävä tulevaisuus seuraaville sukupolville. Meidän velvollisuutemme on taata se.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Statement by the President of the Republic on the 80th anniversary of the beginning of the Winter War30.11.2019 13:01:41 EETPress release

Office of the President of the Republic Press release 36/2019 30 November 2019 This year marks the 80th anniversary of the beginning of the Winter War. Inevitably, we will soon enter a new era in which those who experienced the Winter War first hand will only live in our memories. But it does not mean that the significance of those experiences would be diminished. Commemorating a war does not equal its idealisation. The Winter War was brutal and cruel. Many sacrificed life and limb to allow Finland to live. At the same time, something extraordinary happened in Finland. Poet Helvi Hämäläinen described the sense of unity created during the war by saying that it appeared as if all the Finnish people felt to be one. “We did not wish evil to anybody, but we wanted altruistically to defend what was rightfully ours. I am convinced that the Winter War left something valuable in our common being, which – for want of a better word – could perhaps be termed as the soul of the nation, that will ou

Republikens presidents uttalande på 80-årsdagen av vinterkrigets utbrott30.11.2019 13:01:18 EETTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 36/2019 30.11.2019 Det har i år förflutit 80 år sedan vinterkriget bröt ut. Vi kommer inte ifrån att vi snart står inför en tid då de som upplevde vinterkriget lever kvar endast i våra minnen. Detta innebär inte att deras erfarenheter blir mindre viktiga för oss. Att hedra minnet av kriget är inte detsamma som att förhärliga kriget. Vinterkriget var brutalt och grymt. Många offrade sitt liv och sin hälsa för att Finland skulle få leva. Men samtidigt hände något annat som också var mycket viktigt för Finland. Diktaren Helvi Hämäläinen har beskrivit den känsla av samhörighet som uppstod under kriget genom att säga att hela Finlands folk kände stor enighet. ”Vi ville ingen något ont, men vi ville osjälviskt försvara allt som är vårt. Jag är övertygad om att vinterkriget i det gemensamma väsen som jag i brist på ett bättre uttryck kallar folksjälen har lämnat kvar något värdefullt, något som kommer att leva vidare också när vi som upplevde dess

Tasavallan presidentin lausunto talvisodan alkamisen 80-vuotismuistopäivänä30.11.2019 13:01:00 EETTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 36/2019 30.11.2019 Talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Meillä on pian väistämättä edessämme aika, jolloin talvisodan tapahtumat kokeneet elävät enää muistoissamme. Tämä ei tarkoita, että näiden kokemusten merkitys vähenisi. Sodan muiston kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi. Talvisota oli raaka ja julma. Moni antoi henkensä ja terveytensä, jotta Suomi sai elää. Samalla Suomelle tapahtui kuitenkin jotain muutakin hyvin merkittävää. Runoilija Helvi Hämäläinen on kuvaillut sodan aikana syntynyttä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sanomalla, että hänestä koko Suomen kansa tunsi olevansa yhtä. ”Emme halunneet kenellekään pahaa, mutta halusimme pyyteettömästi puolustaa sitä kaikkea, mikä kuuluu meille. Olen varma siitä, että siihen yhteisolemukseen, jota paremman ilmaisun puutteessa sanon kansan sieluksi, on jäänyt talvisodassa jotain arvokasta, joka jää elämään, vaikka me tuon ajan ihmiset kuolemme pois.” Talvisodan taistelut ol

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme