Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 74. yleiskeskustelussa New Yorkissa 24.9.2019

Jaa

Julkaisuvapaa 24.9.2019 kun puhe pidetty (arviolta klo 16.30 paikallista aikaa, klo 23.30 Suomen aikaa)

MUUTOSVARAUKSIN

Herra puheenjohtaja, herra pääsihteeri, hyvät naiset ja herrat,

Haluaisin onnitella teitä, Tijjani Muhammad-Bande, valinnastanne yleiskokouksen 74. istunnon puheenjohtajaksi. Voitte luottaa Suomen vahvaan tukeen, kun luotsaatte tätä tärkeää toimielintä.

Haluaisin myös kiittää pääsihteeri António Guterresia hänen väsymättömistä ponnistuksistaan YK:n johtamisessa.

* * *

Olen ilolla havainnut, kuinka yleiskokouksen uusi puheenjohtaja on korostanut ”luottamusvajetta” nykymaailman keskeisenä huolenaiheena. En voisi olla enemmän samaa mieltä. Uskon luottamuksen olevan keskeinen edellytys minkä tahansa yhteisön toiminnalle – olipa yhteisö paikallinen tai kansallinen, alueellinen tai maailmanlaajuinen.

Ilman luottamusta parhaatkaan instituutiot eivät pysty toteuttamaan tehtäväänsä. Ilman luottamusta instituutioihin meidän on vaikeampaa kyetä yhdessä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Ja ilman luottamusta kestävään tulevaisuuteen emme luota toisiimmekaan. Tämä noidankehä on katkaistava.

* * *

Haluaisin aluksi puhua luottamuksesta kestävään tulevaisuuteen. Tuohon luottamukseen liittyvät ratkaisevan tärkeät kysymykset ovat kahden tällä viikolla New Yorkissa pidettävän huippukokouksen ytimessä. Yksi niistä käsittelee kestävää kehitystä yleisesti, toinen ilmastotoimia erityisesti.

Kummassakin asiakokonaisuudessa meillä on jo puitteet tarvitsemallemme muutokselle. Ja silti, riippumatta yhteisestä sitoutumisestamme vuoden 2030 kestävän kehityksen agendaan ja Pariisin ilmastosopimukseen, tulokset ovat aivan liian vaatimattomat. Tuoreet raportit osoittavat, ettemme ole lähelläkään saavuttaa niitä päämääriä, joista olemme yhdessä sopineet.

Kyvyttömyys pitää lupauksemme tämän suuruusluokan kysymyksissä rapauttaa väistämättä luottamusta. Varmastikin kansalaisten luottamusta johtajiinsa, mutta myös sukupolvien välistä luottamusta. Ja ennen kaikkea: kaikkien luottamusta yhteiseen tulevaisuuteemme. Nyt ei ole kyseessä yhtään sen pienempi asia kuin planeettamme kohtalo.

Eiliseen ilmastohuippukokoukseen pääsihteeri oli pyytänyt meitä saapumaan suunnitelman, ei puheen kanssa. Hyvä suunnitelma onkin jo paljon konkreettisempi teko kuin pelkkä puhe. Mutta sekin on vasta alku. Mitä me todella tarvitsemme rakentaaksemme luottamusta yhteiseen tulevaisuuteemme ovat tulokset. Tekoja, ei vain lupauksia. Toimia, ei vain tavoitteita.

* * *

Painava tarve toimia nopeasti koskee kaikkia seitsemäätoista kestävän kehityksen tavoitetta. Kuitenkin kolmastoista tavoite, ilmastotoimet, nousee esiin kaikkein kiireellisimpänä. Nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen seuraukset vaikeuttavat myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta on jo pitkään ollut selvää. Kyse ei kuitenkaan ole enää pelkistä tulevaisuusskenaarioista. Ilmastonmuutos on jo täällä: sulavat jäätiköt, valtaisat metsäpalot, äärimmäiset sääilmiöt. Ympäri maailmaa, arktisilta alueilta Amazonille.

Vaikka lopettaisimme kaikki hiilidioksidipäästömme huomenna, meidän olisi elettävä seuraavat vuosikymmenet sen ilmastomuutoksen kanssa, jonka olemme jo aiheuttaneet. Emme enää pysty välttämään ilmastokriisiä kokonaisuudessaan. Meidän on myös saatava aikaan konkreettisia tuloksia väistämättömään sopeutumisessa.

Tämä ei saa viedä huomiotamme siitä, mitä pystymme tekemään lisävahingon ehkäisemiseksi. Meidän kaikkien on nopeutettava ponnistuksiamme. Vähennettävä päästöjämme, lisättävä hiilinielujamme. Meillä ei ole varaa odottaa, että toiset lähtevät ensin liikkeelle. Ilmastokriisi vaatii johtajia, ei pelkkiä seuraajia.

* * *

Me Suomessa olemme vastikään asettaneet itsellemme uudet ilmastotavoitteet. Suomen hallitus on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Ja olemaan hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Olemme jo kieltäneet hiilen energiakäytön vuoden 2029 jälkeen. Lopetamme fossiilisen öljyn lämmityskäytön vuoteen 2030 mennessä.

Olemme syystä ylpeitä näistä tavoitteistamme. Mutta tavoitteet ovat vasta alku. Vain todennettavissa olevilla tuloksilla on merkitystä. Vain konkreettiset teot voivat olla uskottava esimerkki toisille.

Haluaisin kiinnittää huomionne yhteen esimerkkiin. Suomi ja Chile johtavat yhdessä valtiovarainministereiden koalitiota ilmastotoimien puolesta. Helsinki-periaatteet, jotka tämä koalitio on asettanut, toimivat tarvitsemamme systeemisen muutoksen ajurina. Konkreettisin teoin, valtiovarainministerien käytössä olevien vahvojen välineiden avulla. Verotus ja budjetointi, julkiset investoinnit ja hankinnat – kun nämä välineet pannaan toimimaan ilmastoimien tueksi, hiilineutraalin maailman tulevaisuudennäkymät ovat paljon paremmat. Tässä koalitiossa on nyt 40 sitoutunutta jäsentä. Toivotamme uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi.

* * *

Toinen asia, jonka haluan nostaa esiin, on instituutioita kohtaan tunnettu luottamus. Olemme kaikki nähneet, miten nopeasti tuo luottamus on haihtunut viime vuosina. Koko monenkeskisyyden käsitteeseen kohdistuu kasvavia uhkia. Suurvaltojen välisen kilpailun muodostama uhka. Olemassa olevien sopimusten kunnioittamisen puutteen aiheuttama uhka. Koko sääntöperustainen järjestys on vaarantunut.

Passiivinen valitus monenkeskisyyden kriisistä ei auta. Sen sijaan meidän on aktivoiduttava ja puolustettava sitä entistä päättäväisemmin. Luottamus instituutioihin on meidän jälleenrakennettavissamme. Kansainvälinen järjestys on meidän muovattavissamme. Me, yhdessä, olemme Yhdistyneet kansakunnat.

YK kantaa myös järjestönä oman vastuunsa. Sen on osoitettava, että se ansaitsee jäsentensä luottamuksen. Suomi on vahvasti tukenut pääsihteerin uudistusagendaa. Tässäkin kohdin tulokset ratkaisevat.

Instituutioita ja hallintojärjestelmiä kohtaan tunnetun luottamuksen häviäminen on erityisen vaarallista asevalvonnan alueella. Olemme parhaillaan menettämässä viimeisetkin kontrollin elementit. INF-sopimuksen kaatumisen ja strategisia ydinaseita koskevan New START -sopimuksen epäselvän tulevaisuuden myötä ensi vuoden ydinsulkusopimuksen (NPT) seurantakonferenssi on nyt äärimmäisen tärkeä.

Meidän täytyy myös pystyä puuttumaan muihin joukkotuhoaseisiin, perinteisiin aseisiin – ja täysin uuteen aseteknologiaan. Pystymme vastaamaan näihin haasteisiin vain yhdessä. Tästä syystä Suomi antaa täyden tukensa pääsihteerin pyrkimyksille tuoda aseidenriisunta-agenda uudestaan YK:n ytimeen.

* * *

Kolmantena ja viimeisenä aiheenani palaan toisiamme kohtaan tuntemaamme luottamukseen. Valtioiden välinen luottamus, ihmisten välinen luottamus on rauhan ja turvallisuuden perustavanlaatuinen pohja. Jos luottamusta ei ole, konfliktipotentiaali kasvaa. Ja kun konfliktit ovat puhjenneet, niiden ratkaiseminen edellyttää aina luottamuksen palauttamista.

On meidän kollektiivinen velvollisuutemme etsiä ratkaisuja moniin käynnissä oleviin sotiin ja konflikteihin Lähi-idässä, Afrikassa, Ukrainassa ja muualla. On vähintään yhtä tärkeää ehkäistä uusien konfliktien syttyminen alun perinkin. Suomi on aina korostanut omissa diplomaattisissa suhteissaan vuoropuhelun arvoa. Tarjoamme myös mielellämme ”hyviä palveluksiamme” muille.

Luottamus ihmisten välillä liittyy myös läheisesti sukupuolten ja sukupolvien väliseen yhdenvertaisuuteen. Planeettamme tulevaisuus lepää tämän päivän nuorten naisten ja miesten harteilla. Naisten ja nuorten mukaan ottaminen rauhanprosesseihin, konfliktien ehkäisyyn ja rauhanvälitykseen on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi.

* * *

Pekingin julkilausuman 25. vuosipäivä on lähestymässä. Se on kaikkien aikojen edistyksellisin naisten oikeuksien edistämistä koskeva politiikka-asiakirja. Valitettavasti juhlaan ei ole juurikaan aihetta. Olemme syvästi huolestuneina seuranneet, kuinka seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia nyt kyseenalaistetaan. Suomi on jatkossakin vahvasti sitoutunut naisten oikeuksien edistämiseen.

Yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen on avain rauhanomaiseen ja oikeudenmukaiseen maailmaan. Suomi uskoo vahvasti monenkeskiseen yhteistyöhön ihmisoikeusasioissa, joiden kulmakivenä YK:n ihmisoikeusneuvosto toimii. Olemmekin näin ollen julkistaneet Suomen ehdokkuuden ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024.

* * *

Kun YK aloittaa 75. juhlavuotensa, se voisi hyvinkin olla tärkeämpi kuin koskaan. Yhteiset globaalit ongelmamme vaativat yhteisiä globaaleja ratkaisuja. Yhdessä toimien pystymme myös ottamaan tehokkaamman hyödyn uusista globaaleista mahdollisuuksista. Millään muulla järjestöllä ei ole parempia mahdollisuuksia tämän työn johtamiseen kuin YK:lla. Jotta voimme saada sen koko potentiaalin käyttöön, velvollisuutemme on vähentää luottamusvajetta.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Visit the Presidential Palace online30.6.2020 12:14:38 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press Release 18/2020 30 June 2020 The Open House event at the Presidential Palace is now virtual. On the tour, created with panoramic images, it possible to visit the halls and rooms of the Palace and view its art works, furniture and history. You can start the tour at the address https://www.presidentti.fi/en/presidentialpalace360/. The Open House event cannot be held at the Presidential Palace due to the coronavirus pandemic. The most recent Open House took place at the Palace in September 2019, during the celebrations for the 100th anniversary of Finland’s republican form of government. In addition to its imperial art collection, the Presidential Palace displays a number of works owned by the Ateneum Art Museum. The imperial art collection includes works by, among others, Albert Edelfelt, Werner Holmberg, Ferdinand von Wright, Hjalmar Munsterhjelm and Akseli Gallen-Kallela. The collection also has bronze busts of all past Presidents of the Re

Presidentens slott öppnar dörrarna på webben30.6.2020 12:12:50 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 18/2020 30.6.2020 Presidentens slott har nu virtuellt öppet hus. En rundtur med panoramabilder gör det möjligt att bekanta sig med slottets salar och rum samt konstverk, möbler och historia. Rundturen kan ses på adressen https://www.presidentti.fi/sv/presidentensslott360/. Öppet hus kan inte ordnas i Presidentens slott på grund av coronapandemin. Senast var slottet öppet för allmänheten i september 2019 för att uppmärksamma att Republiken Finlands regeringsform fyllde 100 år. Utöver slottets kejserliga konstsamling presenteras i Presidentens slott verk som konstmuseet Ateneum har deponerat där. Den kejserliga konstsamlingen omfattar bland annat verk av Albert Edelfelt, Werner Holmberg, Ferdinand von Wright, Hjalmar Munsterhjelm och Akseli Gallen-Kallela. Till samlingarna hör också bronsbyster av republikens samtliga presidenter samt porträtt av deras makar. Den virtuella rundturen kan göras på finska, svenska och engelska. Presidentens slot

Presidentinlinnaan voi tutustua verkossa30.6.2020 12:10:49 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 18/2020 30.6.2020 Presidentinlinnassa on avoimet ovet nyt virtuaalisesti. Panoraamakuvin toteutetulla kierroksella on mahdollista tutustua Linnan saleihin ja huoneisiin sekä taideteoksiin, kalusteisiin ja historiaan. Kierros on nähtävissä osoitteessa https://www.presidentti.fi/presidentinlinna360/. Avoimia ovia ei Presidentinlinnassa voida järjestää koronapandemian vuoksi. Viimeksi avoimet ovet järjestettiin Linnassa syyskuussa 2019, jolloin juhlistettiin Suomen tasavaltaista hallitusmuotoa. Oman keisarillisen taidekokoelman lisäksi Presidentinlinnassa on esillä Ateneumin Presidentinlinnaan tallettamia teoksia. Keisarilliseen taidekokoelmaan kuuluu muun muassa Albert Edelfeltin, Werner Holmbergin, Ferdinand von Wrightin, Hjalmar Munsterhjelmin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia. Kokoelmiin kuuluvat myös pronssiset rintaveistokset kaikista tasavallan presidenteistä sekä muotokuvat heidän puolisoistaan. Kierros on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja en

Presidentparet till sommarresidenset Gullranda i Nådendal5.6.2020 15:11:57 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 17/2020 5.6.2020 Republikens president Sauli Niinistö och fru Jenni Haukio med familj flyttar till presidentens sommarresidens Gullranda fredagen den 5 juni 2020. Under sommaren arbetar republikens president huvudsakligen i Gullranda. Gullranda, som ligger på ön Luonnonmaa i Nådendal, har sedan 1922 varit Republiken Finlands presidents sommarresidens. Gullrandas huvudbyggnad, granitslottet som blev färdigt 1916, byggdes på uppdrag av lantbruksrådet Alfred Kordelin och ritades av arkitekt Lars Sonck. Slottsgården Gullranda omfattar ett stort parkområde och en nyttoträdgård, där det odlas både blommor och grönsaker. Parken som omger Gullranda är öppen för allmänheten under guidade rundturer från och med den 1 juli. Biljetter ska köpas på förhand på webbplatsen Visit Naantali (Nådendals turistinformation). Tyvärr är det inte möjligt att besöka parken på egen hand under sommaren 2020.

Presidenttipari Naantalin Kultarantaan5.6.2020 15:11:33 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 17/2020 5.6.2020 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio perheineen siirtyivät kesävirka-asunnolle Kultarantaan perjantaina 5. kesäkuuta 2020. Kesän aikana tasavallan presidentti työskentelee pääosin Kultarannassa. Naantalissa Luonnonmaan saaressa sijaitseva Kultaranta on toiminut Suomen tasavallan presidentin kesävirka-asuntona vuodesta 1922 lähtien. Kultarannan päärakennuksen, vuonna 1916 valmistuneen graniittilinnan rakennutti maanviljelysneuvos Alfred Kordelin, ja sen on suunnittelut arkkitehti Lars Sonck. Kultarannan huvilatilaan kuuluu laaja puistoalue sekä hyötypuutarha, jossa viljellään kukkia ja vihanneksia. Yleisö voi tutustua Kultarannan puistoon opastetuilla kierroksilla 1. heinäkuuta alkaen. Lippuja opastetuille kierroksille voi ostaa ainoastaan etukäteen Naantalin matkailun verkkosivuilta. Omatoiminen tutustuminen puutarhaan ei kesäkaudella 2020 valitettavasti ole mahdollista.

President Niinistö to make virtual visits to four municipalities across Finland5.6.2020 13:52:52 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press Release 16/2020 5 June 2020 Next week, President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will visit four municipalities by remote connection. President Niinistö will visit Taipalsaari and Tampere on Wednesday, 10 June and Suonenjoki and Seinäjoki on Friday, 12 June 2020. The exceptional spring has impacted Finns in many ways. During the visits, President Niinistö will meet local leaders and representatives of the business community and higher education. The discussions will focus on the local experiences of municipalities of different sizes and populations in adapting to the coronavirus pandemic, the current situation in municipalities and other current issues. In Taipalsaari, President Niinistö will also visit the Sarviniemi hiking area. In Tampere, he will meet the leaders and students of the Tampere University Community, which consists of the University of Tampere and the Tampere University of Applied Sciences. In Suonenjoki and Seinäj

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme