Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 74. yleiskeskustelussa New Yorkissa 24.9.2019

Julkaisuvapaa 24.9.2019 kun puhe pidetty (arviolta klo 16.30 paikallista aikaa, klo 23.30 Suomen aikaa)

MUUTOSVARAUKSIN

Herra puheenjohtaja, herra pääsihteeri, hyvät naiset ja herrat,

Haluaisin onnitella teitä, Tijjani Muhammad-Bande, valinnastanne yleiskokouksen 74. istunnon puheenjohtajaksi. Voitte luottaa Suomen vahvaan tukeen, kun luotsaatte tätä tärkeää toimielintä.

Haluaisin myös kiittää pääsihteeri António Guterresia hänen väsymättömistä ponnistuksistaan YK:n johtamisessa.

* * *

Olen ilolla havainnut, kuinka yleiskokouksen uusi puheenjohtaja on korostanut ”luottamusvajetta” nykymaailman keskeisenä huolenaiheena. En voisi olla enemmän samaa mieltä. Uskon luottamuksen olevan keskeinen edellytys minkä tahansa yhteisön toiminnalle – olipa yhteisö paikallinen tai kansallinen, alueellinen tai maailmanlaajuinen.

Ilman luottamusta parhaatkaan instituutiot eivät pysty toteuttamaan tehtäväänsä. Ilman luottamusta instituutioihin meidän on vaikeampaa kyetä yhdessä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Ja ilman luottamusta kestävään tulevaisuuteen emme luota toisiimmekaan. Tämä noidankehä on katkaistava.

* * *

Haluaisin aluksi puhua luottamuksesta kestävään tulevaisuuteen. Tuohon luottamukseen liittyvät ratkaisevan tärkeät kysymykset ovat kahden tällä viikolla New Yorkissa pidettävän huippukokouksen ytimessä. Yksi niistä käsittelee kestävää kehitystä yleisesti, toinen ilmastotoimia erityisesti.

Kummassakin asiakokonaisuudessa meillä on jo puitteet tarvitsemallemme muutokselle. Ja silti, riippumatta yhteisestä sitoutumisestamme vuoden 2030 kestävän kehityksen agendaan ja Pariisin ilmastosopimukseen, tulokset ovat aivan liian vaatimattomat. Tuoreet raportit osoittavat, ettemme ole lähelläkään saavuttaa niitä päämääriä, joista olemme yhdessä sopineet.

Kyvyttömyys pitää lupauksemme tämän suuruusluokan kysymyksissä rapauttaa väistämättä luottamusta. Varmastikin kansalaisten luottamusta johtajiinsa, mutta myös sukupolvien välistä luottamusta. Ja ennen kaikkea: kaikkien luottamusta yhteiseen tulevaisuuteemme. Nyt ei ole kyseessä yhtään sen pienempi asia kuin planeettamme kohtalo.

Eiliseen ilmastohuippukokoukseen pääsihteeri oli pyytänyt meitä saapumaan suunnitelman, ei puheen kanssa. Hyvä suunnitelma onkin jo paljon konkreettisempi teko kuin pelkkä puhe. Mutta sekin on vasta alku. Mitä me todella tarvitsemme rakentaaksemme luottamusta yhteiseen tulevaisuuteemme ovat tulokset. Tekoja, ei vain lupauksia. Toimia, ei vain tavoitteita.

* * *

Painava tarve toimia nopeasti koskee kaikkia seitsemäätoista kestävän kehityksen tavoitetta. Kuitenkin kolmastoista tavoite, ilmastotoimet, nousee esiin kaikkein kiireellisimpänä. Nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen seuraukset vaikeuttavat myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta on jo pitkään ollut selvää. Kyse ei kuitenkaan ole enää pelkistä tulevaisuusskenaarioista. Ilmastonmuutos on jo täällä: sulavat jäätiköt, valtaisat metsäpalot, äärimmäiset sääilmiöt. Ympäri maailmaa, arktisilta alueilta Amazonille.

Vaikka lopettaisimme kaikki hiilidioksidipäästömme huomenna, meidän olisi elettävä seuraavat vuosikymmenet sen ilmastomuutoksen kanssa, jonka olemme jo aiheuttaneet. Emme enää pysty välttämään ilmastokriisiä kokonaisuudessaan. Meidän on myös saatava aikaan konkreettisia tuloksia väistämättömään sopeutumisessa.

Tämä ei saa viedä huomiotamme siitä, mitä pystymme tekemään lisävahingon ehkäisemiseksi. Meidän kaikkien on nopeutettava ponnistuksiamme. Vähennettävä päästöjämme, lisättävä hiilinielujamme. Meillä ei ole varaa odottaa, että toiset lähtevät ensin liikkeelle. Ilmastokriisi vaatii johtajia, ei pelkkiä seuraajia.

* * *

Me Suomessa olemme vastikään asettaneet itsellemme uudet ilmastotavoitteet. Suomen hallitus on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Ja olemaan hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Olemme jo kieltäneet hiilen energiakäytön vuoden 2029 jälkeen. Lopetamme fossiilisen öljyn lämmityskäytön vuoteen 2030 mennessä.

Olemme syystä ylpeitä näistä tavoitteistamme. Mutta tavoitteet ovat vasta alku. Vain todennettavissa olevilla tuloksilla on merkitystä. Vain konkreettiset teot voivat olla uskottava esimerkki toisille.

Haluaisin kiinnittää huomionne yhteen esimerkkiin. Suomi ja Chile johtavat yhdessä valtiovarainministereiden koalitiota ilmastotoimien puolesta. Helsinki-periaatteet, jotka tämä koalitio on asettanut, toimivat tarvitsemamme systeemisen muutoksen ajurina. Konkreettisin teoin, valtiovarainministerien käytössä olevien vahvojen välineiden avulla. Verotus ja budjetointi, julkiset investoinnit ja hankinnat – kun nämä välineet pannaan toimimaan ilmastoimien tueksi, hiilineutraalin maailman tulevaisuudennäkymät ovat paljon paremmat. Tässä koalitiossa on nyt 40 sitoutunutta jäsentä. Toivotamme uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi.

* * *

Toinen asia, jonka haluan nostaa esiin, on instituutioita kohtaan tunnettu luottamus. Olemme kaikki nähneet, miten nopeasti tuo luottamus on haihtunut viime vuosina. Koko monenkeskisyyden käsitteeseen kohdistuu kasvavia uhkia. Suurvaltojen välisen kilpailun muodostama uhka. Olemassa olevien sopimusten kunnioittamisen puutteen aiheuttama uhka. Koko sääntöperustainen järjestys on vaarantunut.

Passiivinen valitus monenkeskisyyden kriisistä ei auta. Sen sijaan meidän on aktivoiduttava ja puolustettava sitä entistä päättäväisemmin. Luottamus instituutioihin on meidän jälleenrakennettavissamme. Kansainvälinen järjestys on meidän muovattavissamme. Me, yhdessä, olemme Yhdistyneet kansakunnat.

YK kantaa myös järjestönä oman vastuunsa. Sen on osoitettava, että se ansaitsee jäsentensä luottamuksen. Suomi on vahvasti tukenut pääsihteerin uudistusagendaa. Tässäkin kohdin tulokset ratkaisevat.

Instituutioita ja hallintojärjestelmiä kohtaan tunnetun luottamuksen häviäminen on erityisen vaarallista asevalvonnan alueella. Olemme parhaillaan menettämässä viimeisetkin kontrollin elementit. INF-sopimuksen kaatumisen ja strategisia ydinaseita koskevan New START -sopimuksen epäselvän tulevaisuuden myötä ensi vuoden ydinsulkusopimuksen (NPT) seurantakonferenssi on nyt äärimmäisen tärkeä.

Meidän täytyy myös pystyä puuttumaan muihin joukkotuhoaseisiin, perinteisiin aseisiin – ja täysin uuteen aseteknologiaan. Pystymme vastaamaan näihin haasteisiin vain yhdessä. Tästä syystä Suomi antaa täyden tukensa pääsihteerin pyrkimyksille tuoda aseidenriisunta-agenda uudestaan YK:n ytimeen.

* * *

Kolmantena ja viimeisenä aiheenani palaan toisiamme kohtaan tuntemaamme luottamukseen. Valtioiden välinen luottamus, ihmisten välinen luottamus on rauhan ja turvallisuuden perustavanlaatuinen pohja. Jos luottamusta ei ole, konfliktipotentiaali kasvaa. Ja kun konfliktit ovat puhjenneet, niiden ratkaiseminen edellyttää aina luottamuksen palauttamista.

On meidän kollektiivinen velvollisuutemme etsiä ratkaisuja moniin käynnissä oleviin sotiin ja konflikteihin Lähi-idässä, Afrikassa, Ukrainassa ja muualla. On vähintään yhtä tärkeää ehkäistä uusien konfliktien syttyminen alun perinkin. Suomi on aina korostanut omissa diplomaattisissa suhteissaan vuoropuhelun arvoa. Tarjoamme myös mielellämme ”hyviä palveluksiamme” muille.

Luottamus ihmisten välillä liittyy myös läheisesti sukupuolten ja sukupolvien väliseen yhdenvertaisuuteen. Planeettamme tulevaisuus lepää tämän päivän nuorten naisten ja miesten harteilla. Naisten ja nuorten mukaan ottaminen rauhanprosesseihin, konfliktien ehkäisyyn ja rauhanvälitykseen on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi.

* * *

Pekingin julkilausuman 25. vuosipäivä on lähestymässä. Se on kaikkien aikojen edistyksellisin naisten oikeuksien edistämistä koskeva politiikka-asiakirja. Valitettavasti juhlaan ei ole juurikaan aihetta. Olemme syvästi huolestuneina seuranneet, kuinka seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia nyt kyseenalaistetaan. Suomi on jatkossakin vahvasti sitoutunut naisten oikeuksien edistämiseen.

Yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen on avain rauhanomaiseen ja oikeudenmukaiseen maailmaan. Suomi uskoo vahvasti monenkeskiseen yhteistyöhön ihmisoikeusasioissa, joiden kulmakivenä YK:n ihmisoikeusneuvosto toimii. Olemmekin näin ollen julkistaneet Suomen ehdokkuuden ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024.

* * *

Kun YK aloittaa 75. juhlavuotensa, se voisi hyvinkin olla tärkeämpi kuin koskaan. Yhteiset globaalit ongelmamme vaativat yhteisiä globaaleja ratkaisuja. Yhdessä toimien pystymme myös ottamaan tehokkaamman hyödyn uusista globaaleista mahdollisuuksista. Millään muulla järjestöllä ei ole parempia mahdollisuuksia tämän työn johtamiseen kuin YK:lla. Jotta voimme saada sen koko potentiaalin käyttöön, velvollisuutemme on vähentää luottamusvajetta.