Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 75. yleiskeskustelussa 23.9.2020

Jaa

Herra puheenjohtaja, herra pääsihteeri, arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Haluan onnitella teitä, Volkan Bozkir, valinnastanne yleiskokouksen 75. istunnon puheenjohtajaksi. Voitte luottaa Suomen vahvaan tukeen, kun luotsaatte tätä tärkeää toimielintä näinä poikkeuksellisina aikoina.

Ja ajat todella ovat poikkeukselliset. Tämän vuoden alussa kukaan ei olisi osannut ennustaa, ettemme nyt syyskuussa voikaan kokoontua New Yorkiin. Koronaviruspandemia on ollut kova isku meille kaikille. Se ulottuu ympäri maailman ja vaikuttaa jokaiseen maanosaan ja valtioon, kaikkiin ihmisiin ja kaikkiin elämänalueisiin.

Pandemia on määritelmänsä mukaisesti maailmanlaajuinen haaste. Siihen on myös vastattava maailmanlaajuisesti. Yksikään maa ei pysty taistelemaan tätä yhteistä vihollista vastaan yksin. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa.

Tehokas globaali vastaus voi tulla vain meiltä kaikilta yhdessä. Yhdistyneiltä kansakunnilta. Haluan toistaa horjumattoman tukemme yleisesti YK-järjestelmälle, ja erityisesti Maailman terveysjärjestölle, niiden ponnisteluissa pandemiaa vastaan käytävän taistelun hallitsemiseksi. Haluan myös ilmaista kunnioitukseni pääsihteeri António Guterresin tämän kriisin aikana osoittamaa vahvaa johtajuutta kohtaan.

***

Vaikka koronaviruspandemia on kaikkea muuta kuin ohi, se on jo antanut meille koko joukon tärkeitä opetuksia. Ensiksi se on osoittanut, että meidän on otettava terveysturvallisuus paljon entistä vakavammin. Ennen seuraavan pandemian ilmaantumista tarvitsemme parempaa ennaltaehkäisyä ja parempaa valmiutta. Tässä työssä WHO voi saada arvokasta tukea Global Health Security Agenda ‑yhteistyöfoorumilta.

Toiseksi se on valitettavasti paljastanut, miten meillä on houkutus reagoida välittömiin uhkiin – kansallisesti, ei kansainvälisesti. Tämän pandemian puhjetessa ensimmäinen reaktiomme ei ollut yhdistää voimamme monenkeskisiin ponnisteluihin. Kovasti kaivatun globaalin vastauksen sijaan saimme nähdä sarjan kansallisia vastauksia. Kun vastassa oli täysin uusi tilanne, tämä saattoi olla ymmärrettävää. Mutta se herättää huolta siitä, kuinka pystymme taistelemaan muita maailmanlaajuisia haasteita vastaan.

Kolmas opetus on ollut rohkaisevampi: nämä kuusi kuukautta ovat todistaneet, että pystymme radikaaleihin toimiin, kun sellaisia tarvitaan. Pandemian leviämisen estämiseksi hallitukset, yhteiskunnat ja yksittäiset ihmiset olivat yhtäkkiä valmiita muuttamaan käytöstään. Kun uhkan suuruusluokka ymmärrettiin, alettiin etsiä epätavanomaisiakin ratkaisuja.

Tämä antaa meille toivoa. Jos löytyy tahtoa, löytyy myös keinoja.

***

Emme saa unohtaa toista vaaraa, joka uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa vielä sinnikkäämmällä tavalla. Ilmastonmuutosta. Elämämme on tänä vuonna saattanut olla pysähdystilassa, mutta ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt hetkeksikään. Rohkeiden ja nopeiden ilmastotekojen tarve käy päivä päivältä kiireellisemmäksi. Meidän on noudatettava Pariisin sopimuksessa antamiamme sitoumuksia. Meidän on ponnisteltava entistäkin kovemmin niiden toteuttamiseksi.

Meidän on tehtävä välttämättömyydestä hyve. Nyt kun koko maailma on elpymisstrategian tarpeessa, meidän on varmistettava, että tie, jonka valitsemme, johtaa kohti kestävää tulevaisuutta. Sen sijaan, että palaisimme kestämättömiin tapoihimme, meidän on todella ”jälleenrakennettava parempaa ja vihreämpää”. Annamme täyden tukemme pääsihteerin kuudelle “Building Back Better” -periaatteelle. Kaikkia elvytystoimia on arvioitava niiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Pariisin sopimuksen, kestävän kehityksen tavoitteiden 2030-agendan ja biologisen monimuotoisuuden yleissopimuksen on ohjattava meitä eteenpäin.

Suomi on valmis tekemään oman osansa. Suomen hallitus ajaa vakaasti tavoitettaan tehdä Suomesta ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä, ja täten maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jatkossakin valtion talousarvioon. Olemme vakaasti päättäneet tehdä Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Jatkamme aktiivista työtämme myös kansainvälisten kumppanuuksien kautta. Valtiovarainministerien ilmastokoalitio, jonka puheenjohtajina toimivat Suomi ja Chile, on kasvanut jo yli 50 maan laajuiseksi. Tämä yhteistyö auttaa maita sisällyttämään ilmastonäkökohtia omaan talous-, raha- ja rahoituspolitiikkaansa.

***

Juuri kun kysyntä globaaleille ratkaisuille kasvaa, kykymme tarjota sellaisia heikkenee. Monenkeskisyys kärsii niin sisäänpäin kääntyneestä nationalismista kuin suurvaltojen välisestä kilpailusta. Yhdessä vuosikymmenten saatossa rakentamiimme instituutioihin kohdistuu kasvava paine. Kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän ja niitä tulkitaan tavoilla, jotka heikentävät sekä niiden voimaa että legitimiteettiä. Loppujen lopuksi, jos yhteisesti sovittuja sääntöjä lakataan kunnioittamasta, sääntöihin perustuvasta järjestyksestä ei ole enää paljon jäljellä.

Meidän on käännettävä tämän kehityksen suunta. Enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme tehokasta monenkeskistä yhteistyötä. Enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme Yhdistyneitä kansakuntia. Meille, jäsenvaltioille, YK:n vahvistaminen ei ole ainoastaan yhteinen velvollisuutemme. Tulisi olla itsestään selvää, että se on myös yhteinen etumme.

Yhtä itsestään selvää on, että kaikkien kansainvälisten instituutioiden on mukauduttava muuttuviin olosuhteisiin. Uudet toimijat ja uudet teknologiat luovat uudenlaisia haasteita. Vanhat rakenteet ja vanhat välineet eivät yksinään riitä vastaamaan niihin. Mutta jos vain hylkäisimme olemassa olevat rakenteet, syntyisi vaarallinen tyhjiö.

Ydinaseista on tulossa tästä erityisen huolestuttava esimerkki. Kun yksi sopimus toisensa jälkeen raukeaa, vaarana on, että pian menetämme viimeisetkin ydinasevalvonnan rippeet. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että ydinasevallat löytäisivät tavan rakentaa keskinäistä yhteisymmärrystä ja luottamusta. Tässäkin suhteessa tuemme ajatusta turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten välisestä tiiviimmästä dialogista. Eikä tämä suinkaan rajoitu vain asevalvontaan. Loppujen lopuksi koko YK-järjestelmä voi toimia vain, jos P5-maat kykenevät yhteistyöhön.

***

Kuten millä tahansa globaalilla kriisillä, myös koronaviruspandemialla voi olla kielteisiä vaikutuksia koko maailman rauhaan ja turvallisuuteen. Se voi kiihdyttää olemassa olevia konflikteja, keskeyttää rauhanprosesseja ja herättää uinuvia jännitteitä. Mutta se voi myös tarjota mahdollisuuksia rauhaan. Pääsihteerin aloite maailmanlaajuisen tulitauon puolesta oli vahva vetoomus konfliktien osapuolille laskea aseensa. Ja kun tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun päätöslauselma 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” hyväksyttiin, meidän tulisi entistä enemmän painottaa ketään syrjimätöntä lähestymistapaa rauhanrakentamiseen.

Konfliktien ratkaisemisen lisäksi meidän tulee myös panostaa entistä enemmän konfliktien ennaltaehkäisemiseen. Jokainen vältetty konflikti on yksi konflikti vähemmän ratkaistavaksi tulevaisuudessa. Suomi kannattaa rauhanvälityksen soveltamista molempiin tarkoituksiin. Olemme valmiita ja halukkaita tarjoamaan hyviä palveluitamme tässä suhteessa. Suomi pitää kiinni myös sitoumuksistaan YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja poliittisiin operaatioihin.

***

Sääntöihin perustuvalle järjestykselle oikeusvaltioperiaatteen merkitys on keskeinen. Jokainen askel kohti sen vakiintumista osaksi kansainvälisiä suhteita on ollut edistysaskel koko ihmiskunnalle. Jos vaikenemme ja käännämme katseemme pois, annamme vain valtuutuksen väärintekijöiden toiminnalle ja vapautamme heidät oikeudellisesta vastuusta. Meidän on lopetettava rankaisemattomuus kaikkein vakavimmissa rikostapauksissa. Tämän tulisi koskea kaikkia, myös vahvoja ja valta-asemassa olevia.

Yksikään hallitus ei saisi kriisin varjolla rikkoa ihmisoikeuksia tai rajoittaa demokratian ja kansalaisten liikkumatilaa. Yhdenkään hallituksen ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka horjuttavat kunnioitusta oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä sitoumuksia kohtaan.

Pekingin julistus ja toimintaohjelma, joka on toistaiseksi edistyksellisin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskeva asiakirja, hyväksyttiin 25 vuotta sitten. Valitettavasti juhlavuosi ei ole ainoa syy siihen, että se on tänä vuonna niin ajankohtainen. Pandemia on vaikuttanut erityisen ankarasti naisiin.

Naisille aiheutuneet raskaat taloudelliset ja sosiaaliset seuraamukset ovat kumonneet viime vuosikymmeninä saavutettua edistystä. Pyrkimykset heikentää naisten ja tyttöjen oikeuksia, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, jatkuvat.

Palauttaaksemme taas kehityksen suunnan oikeaksi, meidän on lunastettava antamamme lupaukset. Pekingin julistuksen lisäksi tämä tarkoittaa, että noudatamme myös Istanbulin sopimusta, joka on uraauurtava oikeudellinen väline naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Suomelle naisten ja tyttöjen oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat olennaisen tärkeitä tavoitteita. Generation Equality -prosessissa Suomella on johtava rooli sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kaventamisessa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan laajassa arvopohjassa ihmisoikeudet kuuluvat arvoista tärkeimpiin. Tämä sekä pitkäaikainen sitoutumisemme ihmisoikeuksien edistämiseen ovat syyt siihen, miksi maamme hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä kaudelle 2022–2024.

***

75 vuotta täyttänyt Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja on edelleen merkittävä suunnitelma tulevaisuutta varten – suunnitelma siitä, kuinka rakennetaan rauhanomaisempaa, kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Mutta lupaukseen sisältyy myös merkittävä ehto.

Peruskirjan artiklassa 2 sanotaan: ”Kaikkien jäsenten on, jotta niille jokaiselle voitaisiin turvata jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja edut, vilpittömästi täytettävä tämän peruskirjan mukaan itse kullekin kuuluvat velvoitukset.”

Niin paljon kuin ympäristömme onkin aikojen saatossa muuttunut, tämä periaate pätee edelleen. Vain täytetyt velvoitteet tuottavat oikeuksia ja etuja. Pacta sunt servanda. Sopimukset on pidettävä.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President of the Republic of Finland to inspect Finnish Air Force and Finnish Defence Intelligence Agency5.10.2020 13:38:47 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press release 23/2020 5 October 2020 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will inspect the Finnish Air Force and the Finnish Defence Intelligence Agency in Tikkakoski, Jyväskylä on Tuesday, 6 October 2020. During the inspection, President Niinistö will be briefed on the activities and current issues of the Air Force and the Defence Intelligence Agency. The programme includes following the Ruska 20 air operations exercise as well as discussions with Defence Forces personnel and reservists participating in the exercise. The Air Force is one of the three branches of the Defence Forces and it is responsible for Finland’s air defence and air operations. The Air Force’s main operating bases are Lapland Air Command in Rovaniemi, Karelia Air Command in Rissala, Satakunta Air Command in Pirkkala and the Air Force Academy in Tikkakoski. Ruska 20 is the largest exercise of the Finnish Air Force in 2020. The Finnish Defence Intelligence Agency

Republikens president inspekterar Flygvapnet och Försvarsmaktens underrättelsetjänst5.10.2020 13:37:59 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 23/2020 5.10.2020 Tisdagen den 6 oktober 2020 inspekterar republikens president Sauli Niinistö Flygvapnet och Försvarsmaktens underrättelsetjänst i Tikkakoski, Jyväskylä. Under inspektionsbesöket bekantar sig president Niinistö med Flygvapnets och underrättelsetjänstens verksamhet och aktuella frågor. I programmet ingår bland annat en presentation av luftoperationsövningen Ruska 20 samt diskussioner med försvarsmaktens personal och de reservister som deltar i övningen. Flygvapnet, som är en av Försvarsmaktens tre försvarsgrenar, ansvarar för Finlands luftförsvar och luftoperationer. Flygvapnets huvudbaser är Lapplands flygflottilj i Rovaniemi, Karelens flygflottilj i Rissala, Satakunta flygflottilj i Birkala och Flygkrigsskolan i Tikkakoski. Ruska 20 är Flygvapnets huvudkrigsövning år 2020. Försvarsmaktens underrättelsetjänst är en institution som är underställd Huvudstaben och som samlar in och analyserar underrättelseinformation om det mi

Tasavallan presidentti tarkastaa Ilmavoimat ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen5.10.2020 13:37:00 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 23/2020 5.10.2020 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkastaa Ilmavoimat ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen tiistaina 6. lokakuuta 2020 Tikkakoskella, Jyväskylässä. Tarkastuskäynnin aikana presidentti Niinistö tutustuu Ilmavoimien ja tiedustelulaitoksen toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin. Ohjelmassa on muun muassa Ruska 20 -ilmaoperaatioharjoituksen esittely sekä keskustelua puolustusvoimien henkilökunnan ja harjoitukseen osallistuvien reserviläisten kanssa. Ilmavoimat on yksi Puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta ja se vastaa Suomen ilmapuolustuksesta ja ilmaoperaatiosta. Ilmavoimien päätukikohtia ovat Lapin lennosto Rovaniemellä, Karjalan lennosto Rissalassa, Satakunnan lennosto Pirkkalassa ja Ilmasotakoulu Tikkakoskella. Ruska 20 on Ilmavoimien vuoden 2020 pääsotaharjoitus. Puolustusvoimien tiedustelulaitos on Pääesikunnan alainen laitos, joka kerää ja analysoi sotilasstrategiseen ja lähialueen sotilaalliseen tilanteeseen liit

Förenta staterna och Ryssland förhandlar i Helsingfors om strategisk stabilitet och kärnvapenkontroll4.10.2020 19:59:22 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 22/2020 4.10.2020 De förhandlingar om strategisk stabilitet och kärnvapenkontroll som inleddes mellan Förenta staterna och Ryssland i somras i Wien fortsätter på måndagen i Helsingfors. Också under den föregående förhandlingsomgången 2017 träffades Förenta staternas och Rysslands vice utrikesministrar i Helsingfors. Finland önskar förhandlarna, den här gången ambassadör Billingslean och vice utrikesminister Rjabkov, välkomna. Finland är alltid redo att erbjuda goda tjänster för att främja fred och säkerhet. Att stå till tjänst med en förtroendefull miljö för dialog, i enlighet med parternas önskemål, är en viktig del av detta arbete. Precis som förra gången träffar president Niinistö förhandlarna efter deras diskussioner.

US-Russian talks on strategic stability and nuclear arms control in Helsinki4.10.2020 19:23:58 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press release 22/2020 4 October 2020 The latest round of talks on strategic stability and nuclear arms control between the United States and Russia, started in Vienna in the summer, continues on Monday in Helsinki. Also in the previous round in 2017 deputy foreign ministers of the United States and Russia met in Helsinki. We welcome the negotiators again, this time Ambassador Billingslea and Deputy Foreign Minister Ryabkov. Finland is always ready to offer its good offices for promoting peace and security. Securing a confidential environment for dialogue, as desired by the parties involved, is an important part of this work. As the previous time, President Niinistö will meet both negotiators after their talks.

Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat Helsingissä strategisesta vakaudesta ja ydinasevalvonnasta4.10.2020 19:20:52 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 22/2020 4.10.2020 Yhdysvaltain ja Venäjän kesällä Wienissä alkanut keskustelukierros strategisesta vakaudesta ja ydinasevalvonnasta jatkuu maanantaina Helsingissä. Myös edellisellä kierroksella 2017 Yhdysvaltain ja Venäjän varaulkoministerit tapasivat Helsingissä. Suomi toivottaa neuvottelijat, tällä kertaa suurlähettiläs Billingslean ja varaulkoministeri Rjabkovin, jälleen tervetulleiksi. Suomi on aina valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Luottamuksellisen ympäristön tarjoaminen dialogille, osapuolten toiveiden mukaisesti, on tärkeä osa tätä työtä. Kuten edelliselläkin kerralla, presidentti Niinistö tapaa neuvottelijat heidän keskustelujensa jälkeen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme