Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2020

Jaa

Kansalaiset,

Olemme uuden vuosikymmenen alussa. 2010-luku oli nopean muutoksen aikaa. Vauhti kiihtyy jatkossa edelleen, mutta kehityksen suuntaan vaikutamme itse.

Rauhattomuus, epävakaus ja lyhytjänteisyys ovat leimanneet elämää niin maailmalla kuin Suomessa. Niille on nyt luotava vastavoimia. Tarvitsemme enemmän rauhaa, vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

* * *

Loppuvuodesta hätkähdin, kun kuulin haastateltavan Lontoon kadulta kuvaavan Brexit-erimielisiä: ”olemme oppineet vihaamaan toisiamme”. Kun asia, vaikka kuinka merkittävä, nostaa vihaa toisin ajattelevaa kohtaan, ollaan menossa kohti huonoa. Vihan kulttuuri ei kauas kanna. Se kaataa.

Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme.

Tapamme keskustella on nopeasti muuttunut. Yhä harvemmin kuulee erimielisten hakevan yhteistä näkemystä. Yhä useammin näkee valmiiden jakolinjojen vahvistamista. Täällä oikeassa olevat ”me”, tuolla väärässä olevat ”he”.

Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin.

Tämä kehitys meidän on katkaistava. Kyse ei ole yksinomaan siitä, millainen ilmapiiri olisi keskustelun osapuolille miellyttävämpi. Panoksena on myös Suomen menestyksen tärkein tekijä. Toistemme ymmärtämys.

Ymmärtämyksen ei tarvitse merkitä yksimielisyyttä. Erilaisia mielipiteitä maahamme on aina mahtunut. Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan.

* * *

Yhteiskunnan on taattava turva ja rauha elämiseen. Suomi on hyvin salliva ja avoin yhteiskunta, siinäkin mallimaa. Mutta maailmassa on myös pahuutta, eikä pelkkä hyväntahtoisuus sitä karkota. Hyvää on pakko suojata, tiukasti, jos siitä halutaan pitää kiinni. Tästä on kyse myös puheissani terrorismia koskevasta lainsäädännöstä.

Yhteiskuntarakenteemme selkäranka on sen palvelusektori. Ihmiset, jotka työssään toteuttavat, mitä kansanvalta on tahtonut. Liian moni heistä on alttiina päivittäiselle häirinnälle, uhkailulle, painostukselle, jopa väkivallalle. Taas tänään he ovat velvollisia kohtaamaan eilenkin ahdistelleen asiakkaan. Työ ei ole enää vain ammatillisesti vaativaa, se on henkisesti painavan raskasta. Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa.

Maalittaminen ja vihapuhe ovat uudempaa ilmaisua yleisessä keskustelussa. Lainsäätäjämme on kuitenkin ollut kaukaa viisas. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yksilön kunniaa, rauhaa tai yksityisyyttä loukkaavat teot ovat jo vanhastaan olleet rangaistavia. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu siitä vastuuseen. Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen.

Suomessa on, aivan oikein, korostettu vähemmistöjen oikeuksia ja suojattu niitä. Yksilöiden loukkaamattomuuden suoja taas on sama kaikille. Riippumatta siitä, mihin väestöryhmään heidän koetaan kuuluvan. Ja yksilöitä olemme kaikki.

* * *

Sisäpolitiikan ja parlamentarismin osalta on havahduttu uuteen ilmiöön. Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta. Vuodesta 2003 lukien nyt aloittanut hallitus on yhdeksäs ja pääministeri kahdeksas. Aiemmin totuttu täyden vaalikauden rytmi on pudonnut keskimäärin alle kahden ja puolen vuoden. Äkkiseltään luvut voisi tulkita haurastuvan parlamentarismin tai levottoman poliittisen tilanteen aiheuttamiksi.

Näin ei kuitenkaan ole. Yksikään hallitus ei ole kaatunut välikysymykseen eikä kertaakaan ole päädytty poliittiseen pattitilanteeseen. Oikeastaan päinvastoin. Kesken kauden eronnutta hallitusta on pikaiseen seurannut uusi hallitus lähes identtisellä ohjelmalla ja kokoonpanolla. Lukuun ottamatta vaihtunutta pääministeriä.

Pääministeriltä vaaditaan työssään paljon. Ja hänen henkilönsä on jatkuvan tarkkailun alla. Hallituksen keulakuvana hän jää näkyvimmin vastaamaan yleisölle ja omilleen ratkaisuista, jotka eivät aina kaikkia miellytä. Jos samalla suosio tai kannatus heikkenee, paineet kasvavat. Yksittäinen virhe tai epäonnistuminen voi ne laukaista.

Kiinnittäisin jälleen huomiota siihen, että hallitus toimii kollegiona. Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan. Tämä kiistaton yhteisvastuu on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta sen muistaminen voi sekä keventää pääministerin taakkaa että rohkaista häntä toimissaan.

Politiikassakin tarvitaan työrauhaa. Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.

* * *

Suuri uhka on ilmastonmuutos. Korjataanko se? Työkaluja on, mutta onko niiden käyttäjiä? Jokainen on asettanut tavoitteita, Suomi ihan kärkipäässä. Se on hyvä. Mutta tavoitteet eivät ole vielä tekoja.

Harva edes meillä tuntee termiä ”Helsinki Principles” – Helsingin periaatteet. Ne ovat tavoitteita lähempänä konkretiaa. Alle vuosi sitten Suomen johdolla joukko valtionvarainministereitä – nyt heitä on jo mukana yli 50 – sopi, että kaikissa budjetti- ja investointihankkeissa otetaan huomioon ilmastovaikutus. Samankaltaiset ajatukset leviävät nopeasti myös suuryritysten piirissä.

Muutos lähtee suurista: valtioista ja jättiyhtiöistä. Mutta mekin, pian kahdeksan miljardia enemmän tai vähemmän kuluttavaa ihmistä, olemme yksi suuri vaikuttaja.

* * *

Epävakaa maailmantilanne ei osoita rauhoittumisen merkkejä. Alati monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa oman ulkopolitiikkamme vaatimustaso nousee.

Suomi tekee ulkopolitiikassaan voitavansa rauhan, vakauden ja pitkäjänteisyyden eteen. Ajamalla laajempaa yhteistä hyvää kannamme omaa vastuutamme maailmasta ja edistämme samalla Suomen omaa etua.

Viime kädessä jokainen on kuitenkin oman onnensa seppä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeä lähtökohta tulee edelleen olla oman asemamme turvaaminen. Sitä ei kukaan muu tee.

* * *

Tänä vuonna tulee kuluneeksi neljännesvuosisata liittymisestämme Euroopan unioniin. EU on Suomelle yhä tärkein taloudellisen hyvinvoinnin ja vakauden lähde.

Erityisen merkittävänä pidän, että eurooppalainen turvallisuuskeskustelu vihdoinkin etenee. Yhteistyö on toki yhä alkuvaiheessaan, mutta meidän etumme on, että se jatkuu.

Voimistuvan suurvaltakilpailun keskellä uusi EU-komissio on halunnut luonnehtia itseään ”geopoliittiseksi”. Hyvä niin. Vain vahvana unioni voi toimia tasavertaisena voimaansa korostavien Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän rinnalla.

Eurooppa on kyllä jo suurvalta kaupan, talouden, tieteen ja teknologian aloilla. Nämä alat voivat hallita huomisen geopolitiikkaa. Osana Eurooppaa olemme tässäkin mukana.

* * *

Tulevaisuuteen ihminen on aina uskonut. Ollut vähän väliä väärässä, sitten korjannut. Ja onnistunut. 

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Whole of Finland to celebrate Independence Day together in a new way17.11.2020 16:29:58 EETPress release

Office of the President of the Republic Press release 24/2020 17 November 2020 Finland’s Independence Day will be celebrated this year in a new way. Instead of the traditional reception, President of the Republic of Finland Sauli Niinistö and Mrs Jenni Haukio have invited all Finns to celebrate Independence Day remotely. “Independence will be celebrated at the Presidential Palace in a different way than before. In the exceptional circumstances, we can convey an atmosphere that I would describe in words as looking Finland in the eye. To experience the nation’s unique success story and recognise the strengths with which all difficulties have been and will be overcome,” says President Niinistö. During the evening, viewers will follow events from the Presidential Palace and see how Independence Day is celebrated in different parts of Finland. Respecting tradition In the traditional way, war veterans and members of the Lotta Svärd will be honoured on Independence Day. The presidential coupl

Självständighetsdagen firas tillsammans på ett nytt sätt17.11.2020 16:28:26 EETTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 24/2020 17.11.2020 Finlands självständighetsdag firas i år på ett nytt sätt. I stället för den traditionella festmottagningen har republikens president Sauli Niinistö och fru Jenni Haukio bjudit in alla finländare att fira självständighetsdagen virtuellt. ”I år firas självständigheten i Presidentens slott på ett annat sätt än tidigare. Vi lever under exceptionella omständigheter, men vi kan förmedla stämningar och bilder av den finska folksjälen. Vi får uppleva nationens unika framgångssaga och se de styrkor som har hjälpt oss och kommer att hjälpa oss att övervinna svårigheter”, säger president Niinistö. Under kvällen får vi ta del av stämningen i Presidentens slott och se hur självständighetsdagen firas på olika håll i Finland. Med respekt för traditioner Veteranerna och lottorna hedras på traditionellt sätt på självständighetsdagen. Presidentparet träffar veteraner och lottor före självständighetsdagen vid en kaffestund och på distans. S

Itsenäisyyspäivää vietetään yhdessä uudella tavalla17.11.2020 15:48:41 EETTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 24/2020 17.11.2020 Suomen itsenäisyyspäivää juhlistetaan tänä vuonna uudella tavalla. Perinteisen juhlavastaanoton sijaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat kutsuneet kaikki suomalaiset viettämään itsenäisyyspäivää ruutujen välityksellä. ”Itsenäisyyttä juhlitaan Presidentinlinnassa toisella tavalla kuin aikaisemmin. Poikkeuksellisissa oloissa voimme välittää tunnelmaa, jota kuvaisin sanoilla katsotaan Suomea silmiin. Kokea kansakunnan ainutlaatuinen menestystarina ja tunnistaa ne vahvuudet, joilla kaikki vaikeudet on voitettu ja tullaan voittamaan”, presidentti Niinistö sanoo. Illan aikana seurataan tunnelmia Presidentinlinnasta ja nähdään, miten itsenäisyyspäivää vietetään eri puolilla Suomea. Perinteitä kunnioittaen Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan veteraaneja ja lottia. Presidenttipari tapaa heitä itsenäisyyspäivän alla kahvihetken merkeissä sekä etäyhteyksin. Esittävää taidetta monipuolisesti T

President of the Republic of Finland to inspect Finnish Air Force and Finnish Defence Intelligence Agency5.10.2020 13:38:47 EESTPress release

Office of the President of the Republic Press release 23/2020 5 October 2020 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will inspect the Finnish Air Force and the Finnish Defence Intelligence Agency in Tikkakoski, Jyväskylä on Tuesday, 6 October 2020. During the inspection, President Niinistö will be briefed on the activities and current issues of the Air Force and the Defence Intelligence Agency. The programme includes following the Ruska 20 air operations exercise as well as discussions with Defence Forces personnel and reservists participating in the exercise. The Air Force is one of the three branches of the Defence Forces and it is responsible for Finland’s air defence and air operations. The Air Force’s main operating bases are Lapland Air Command in Rovaniemi, Karelia Air Command in Rissala, Satakunta Air Command in Pirkkala and the Air Force Academy in Tikkakoski. Ruska 20 is the largest exercise of the Finnish Air Force in 2020. The Finnish Defence Intelligence Agency

Republikens president inspekterar Flygvapnet och Försvarsmaktens underrättelsetjänst5.10.2020 13:37:59 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 23/2020 5.10.2020 Tisdagen den 6 oktober 2020 inspekterar republikens president Sauli Niinistö Flygvapnet och Försvarsmaktens underrättelsetjänst i Tikkakoski, Jyväskylä. Under inspektionsbesöket bekantar sig president Niinistö med Flygvapnets och underrättelsetjänstens verksamhet och aktuella frågor. I programmet ingår bland annat en presentation av luftoperationsövningen Ruska 20 samt diskussioner med försvarsmaktens personal och de reservister som deltar i övningen. Flygvapnet, som är en av Försvarsmaktens tre försvarsgrenar, ansvarar för Finlands luftförsvar och luftoperationer. Flygvapnets huvudbaser är Lapplands flygflottilj i Rovaniemi, Karelens flygflottilj i Rissala, Satakunta flygflottilj i Birkala och Flygkrigsskolan i Tikkakoski. Ruska 20 är Flygvapnets huvudkrigsövning år 2020. Försvarsmaktens underrättelsetjänst är en institution som är underställd Huvudstaben och som samlar in och analyserar underrättelseinformation om det mi

Tasavallan presidentti tarkastaa Ilmavoimat ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen5.10.2020 13:37:00 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 23/2020 5.10.2020 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkastaa Ilmavoimat ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen tiistaina 6. lokakuuta 2020 Tikkakoskella, Jyväskylässä. Tarkastuskäynnin aikana presidentti Niinistö tutustuu Ilmavoimien ja tiedustelulaitoksen toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin. Ohjelmassa on muun muassa Ruska 20 -ilmaoperaatioharjoituksen esittely sekä keskustelua puolustusvoimien henkilökunnan ja harjoitukseen osallistuvien reserviläisten kanssa. Ilmavoimat on yksi Puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta ja se vastaa Suomen ilmapuolustuksesta ja ilmaoperaatiosta. Ilmavoimien päätukikohtia ovat Lapin lennosto Rovaniemellä, Karjalan lennosto Rissalassa, Satakunnan lennosto Pirkkalassa ja Ilmasotakoulu Tikkakoskella. Ruska 20 on Ilmavoimien vuoden 2020 pääsotaharjoitus. Puolustusvoimien tiedustelulaitos on Pääesikunnan alainen laitos, joka kerää ja analysoi sotilasstrategiseen ja lähialueen sotilaalliseen tilanteeseen liit

Förenta staterna och Ryssland förhandlar i Helsingfors om strategisk stabilitet och kärnvapenkontroll4.10.2020 19:59:22 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 22/2020 4.10.2020 De förhandlingar om strategisk stabilitet och kärnvapenkontroll som inleddes mellan Förenta staterna och Ryssland i somras i Wien fortsätter på måndagen i Helsingfors. Också under den föregående förhandlingsomgången 2017 träffades Förenta staternas och Rysslands vice utrikesministrar i Helsingfors. Finland önskar förhandlarna, den här gången ambassadör Billingslean och vice utrikesminister Rjabkov, välkomna. Finland är alltid redo att erbjuda goda tjänster för att främja fred och säkerhet. Att stå till tjänst med en förtroendefull miljö för dialog, i enlighet med parternas önskemål, är en viktig del av detta arbete. Precis som förra gången träffar president Niinistö förhandlarna efter deras diskussioner.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme