Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2021

Jaa

Kansalaiset

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Korona on kohdellut meistä jokaista hyvin eri tavoin: yksiä peruuttamattoman raskaasti; toisia siedettävämmin, vain normaalia arkielämää vaikeuttaen.

Kokemus on kuitenkin yhteinen. Vaille vaikutuksia ei ole jäänyt kukaan.

Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.

Koettelemus kun ei ole ohi. Rokotteet luovat jo toivoa, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat parhaassakin tapauksessa vielä kuukausia. Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla.

Yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.

* * *

Vuoden 2020 tavoin taakse on pysyvästi jäänyt myös sitä edeltänyt maailma. Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.

Pandemia on muuttanut meitä. Oleminen vaihtui hetkessä toiseksi. Oli hämmentävää havaita haavoittuvuus – kuinka kaukana ihmiskunta onkaan kaikkivoipaisuudesta. Kukin on kohdaltaan päätynyt vakaviin mietteisiin, mittaamaan itseään ja kestävyyttään oudon keskellä. Yksinäisyyskin on monelle tullut valitettavan tutuksi. Jaettu ankara kokemus toisaalta myös tiivistää. Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.

Mutta ei muutoksessa yksin pandemiasta kyse ole. Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä. Rahataloudessa miljoonat ovat arkipäiväistyneet, miljardien ohella yhä useammin esiin vilahtaa 12-nollainen biljoona. Samalla uudet murrosteknologiat, tekoälystä kvanttilaskentaan, lyövät itseään vauhdilla läpi.

Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

* * *

Historiasta muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.

Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?

Itsenäisyyspäivän yhteydessä minulla oli tilaisuus keskustella kenraali Jaakko Valtasen kanssa. Kenraali puhui viisaasti ”yhteistunnon” merkityksestä. ”Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa yksityisen kansalaisen asema ja oikeudet ovat turvattuja, ole puolustamisen arvoinen?” hän kysyi.

Tuohon yhteistuntoon, tai osallisuuteen, tiivistyy Suomessa paljon sellaista, jonka arvoa emme itse aina muista. Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta. Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa. Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen.

Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma. Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden ”oikeasuhtaisuus”, sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen.

* * *

Viime aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin, siis yksittäistapauksista erillään, eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa. Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.

Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?

Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Reilu vuosi sitten kannoin huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Turvallisuuden tunnetta on myös horjutettu uusin, digitaalisin keinoin. Olipa kohteena eduskunta tai yksityisten ihmisten terveystiedot, sana ”tietomurto” antaa liian harmittoman vaikutelman. Kyberhyökkäykset ovat turvallisuutta uhkaavia, ne ovat hyökkäyksiä yksilöitä kohtaan, hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin.

On sanottu, että viranomaiset virkavastuulla huolehtivat turvallisuudesta. He varmasti tekevätkin voitavansa, kukin kohdaltaan säädetyissä puitteissa. Näiden puitteiden tulee olla ajan tasalla. Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.

* * *

Jäi itsenäisyyspäivästä mieleen toinenkin kohtaaminen. Itähelsinkiläisten Biolasten esityksen pääviestinä oli ”ota pallosta kii”. Heidän huolenaan oli, hyvin perustellusti, ilmastonmuutos. Sama huoli näkyy vahvasti lapsilta ja nuorilta pitkin vuotta saamissani viesteissä. Tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan.

Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tuo mahdoton on jokapäiväistä – olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

Opittavaa riittää muussakin elämässä. Kaikkivoipia ihmiset eivät ole, mutta moneen pystymme. Uutta kohdattaessa parempaan kannattaa pyrkiä. Siihen pandemia on meitä johdatellut. Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä.

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö spoke with President Putin21.1.2021 13:14:20 EETPress release

Office of the President of the Republic of Finland Press release 2/2021 21 January 2021 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö had a phone call with President of Russia Vladimir Putin on the morning of Thursday, 21 January 2021. The Presidents spoke about the imprisonment of Alexei Navalny and its implications for relations between European countries and Russia. In addition, the Presidents continued their discussion from the turn of the year on great-power relations and arms control. The call was made on Finland’s initiative.

President Niinistö i telefonsamtal med president Putin21.1.2021 13:12:39 EETTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 2/2021 21.1.2021 Republikens president Sauli Niinistö och Rysslands president Vladimir Putin förde ett telefonsamtal på förmiddagen den 21 januari 2021. Presidenterna talade om häktningen av Aleksej Navalnyj och dess inverkan på relationerna mellan de europeiska länderna och Ryssland. Presidenterna fortsatte dessutom den diskussion om stormaktsrelationer och vapenkontroll som de inledde vid årsskiftet. Samtalet fördes på initiativ av Finland.

Presidentti Niinistö keskusteli Venäjän presidentti Putinin kanssa21.1.2021 12:08:10 EETTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 2/2021 21.1.2021 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kävivät puhelinkeskustelun aamupäivällä 21. tammikuuta 2021. Presidentit puhuivat Aleksei Navalnyin vangitsemisesta ja sen vaikutuksista Euroopan maiden ja Venäjän suhteisiin. Lisäksi presidentit jatkoivat vuodenvaihteessa käymäänsä keskustelua suurvaltasuhteista ja asevalvonnasta. Puhelu käytiin Suomen aloitteesta.

Statement by President Niinistö on the election situation in the United States7.1.2021 15:55:41 EETPress release

Office of the President of the Republic Press release 1/2021 7 January 2021 The United States Congress has today certified the result of the presidential election. The continuation of the constitutional process shows that the system is still working, even if it has been put to the test. We have also seen measures to restore order. A sense of responsibility is gaining ground. The transfer of power and the acceptance of a losing election result are key elements of the democratic order. Debate within the United States must now look for answers as to why attitudes have hardened and escalated, and how national unity will be rebuilt. It must be recognised that, in addition to aggressive political rhetoric and incitement, there are deeper reasons. There is also an underlying disappointment in the weakening of social status and inclusion, with the result that claims of arrogance on the part of those in power have found an audience. At worst, this leads to the disorder we have now seen, which i

President Niinistös uttalande om situationen i Förenta staterna7.1.2021 15:43:47 EETTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 1/2021 7.1.2021 Förenta staternas kongress har idag stadfäst presidentvalets resultat. Att den konstitutionella processen gått vidare visar att systemet fortfarande fungerar, trots att det ansätts. Det har nu vidtagits åtgärder för att återställa ordningen. Ansvarskänslan vinner mark. Att makten skiftar och förloraren accepterar valresultatet är en central del av den demokratiska ordningen. Nu måste Förenta staterna föra en diskussion och försöka förstå varför attityderna skärpts och tillspetsats, och hur nationens enighet kan byggas upp på nytt. Amerikanerna måste inse att det finns mer djupgående orsaker än aggressiv politisk retorik och provokation. I bakgrunden finns bland annat vissa gruppers besvikelse över att deras ställning och delaktighet har försvagats, vilket lett till att påståenden om makthavarnas arrogans har funnit en publik. I värsta fall kan detta leda till den typ av kravaller som vi nu sett och som vi fördömer. I och med

Presidentti Niinistön lausunto Yhdysvaltain vaalitilanteesta7.1.2021 14:48:39 EETTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 1/2021 7.1.2021 Yhdysvaltain kongressi on tänään vahvistanut presidentinvaalien tuloksen. Perustuslain mukaisen prosessin jatkuminen osoittaa, että järjestelmä edelleen toimii, vaikka sitä koetellaan. Olemme nähneet myös järjestystä palauttavia toimia. Vastuuntuntoisuus on voittamassa alaa. Vallan vaihtuminen ja tappioon päättyvän vaalituloksen hyväksyminen on keskeinen osa demokraattista järjestystä. Maan sisäisessä keskustelussa joudutaan nyt hakemaan vastauksia siihen, miksi asenteet ovat koventuneet ja kärjistyneet, ja miten kansakunnan yhtenäisyyttä rakennetaan uudelleen. On nähtävä, että aggressiivisen poliittisen retoriikan ja yllyttämisen lisäksi on syvempiä syitä. Taustalla on myös pettymystä oman aseman ja osallisuuden heikkenemiseen, jolloin väite vallankäyttäjien ylimielisyydestä on löytänyt yleisönsä. Pahimmillaan tällainen johtaa nyt nähtyyn mellakointiin, joka on tuomittavaa. Vallanvaihdon myötä on odotettu, että Yhdysvaltain rooli

President of the Republic Sauli Niinistö’s New Year’s Speech on 1 January 20211.1.2021 12:15:00 EETPress release

My fellow citizens, I would like to extend my warmest thanks to all of you. So far, we have coped with the coronavirus pandemic rather well compared to many other countries. Particular thanks go to those who have worked to look after the health of others. This is something we achieved together, however. Finland has again proven its strength and resilience in a tight spot. The coronavirus has put us all to the test. To highly varying degrees: some have faced irrevocable losses, while others have got off more lightly with only inconvenience in their normal daily lives. However, this is an experience we all share. No one has remained unaffected. Our future success also depends on each one of us. Even if we already feel tired, we must find the strength to go on. The hardship is not over yet. While vaccines have already given us some hope, even in the best case the exceptional conditions will continue for several months. Complying with the restrictions is the only way of getting rid of the

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme