Helsingin yliopisto

Tasavertaisuus, yhteiskunnan tietopohjan vahvistaminen ja vastuullisuus Kansalliskirjaston tulevaisuuden keskiössä

Jaa

Kansalliskirjaston strategia 2021–2030 tukee vahvasti opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita saada sivistys, osaaminen, tiede ja teknologia toimimaan ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi. Kansakunnan kollektiivinen muisti on yhteiskuntamme voimavara, jonka varaan rakennamme. Kansalliskirjaston yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen vaikuttavuus perustuu ainutlaatuisiin aineistoihin ja verkon kautta tarjottaviin palveluihin.

Kansalliskirjaston strategia 2021-2030. Kuvat: Veikko Somerpuro, Paavo Pykäläinen, Kansalliskirjasto
Kansalliskirjaston strategia 2021-2030. Kuvat: Veikko Somerpuro, Paavo Pykäläinen, Kansalliskirjasto

Avoimuus lisää tasavertaisuutta

Kansalliskirjaston päätehtäviin kuuluu sekä painettujen että kasvamassa määrin myös sähköisinä julkaistujen aineistojen tallettaminen. Uudella strategiakaudella Kansalliskirjasto ottaa entistä enemmän tehtäväkseen kehittää palvelujaan tasavertaisuuden vahvistamiseksi Suomessa. Olemme aktiivisesti mukana luomassa avointa digitaalista toimintakulttuuria ja tiedettä rakentaen aineksia elinikäiselle oppimiselle ja sivistykselle.

Edistämme avointa tiedettä, avoimia aineistoja ja palveluja. Jos haluamme tasavertaisemman yhteiskunnan, nimenomaan avoimuutta on kehitettävä. Nämä kaikki vahvistavat paitsi tiedettä myös oppimista ja sivistystä”, painottaa professori, Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles. ”Koko elämä on nykyisin oppimista. Harrastuksistakin kumpuaa jatkuvaa tiedon tarvetta ja uusien asioiden etsimistä. Keskeistä toiminnassamme on yhteiskunnan tietopohjan rakentaminen. Tuemme merkittävästi tiedon saatavuutta, oppimista ja tutkimuksen lisäksi myös kansalaistiedettä.

Kestävä kehitys ja kulttuurien moninaisuus

Kestävän kehityksen periaatteet sekä kulttuurien moninaisuus ja monikielisyys näkyvät tulevaisuudessa vahvemmin Kansalliskirjastossa. ”Edustamme kulttuurista kestävyyttä jo sinänsä, mutta tavoitteemme on myös pienentää hiilijalanjälkeä”, kertoo Cecilia af Forselles. Palveluissa tulee näkymään myös monikulttuurisuus. Esimerkiksi saamelaisen kulttuuriperinnön saatavuutta kehitetään tulevaisuuden Kansalliskirjastossa.

Verkkopalveluiden kautta ainutlaatuisten aineistojen äärelle

Asiointi verkossa tulee lisääntymään kaikilla elämän alueilla, ja myös Kansalliskirjastossa on systemaattisesti kehitetty verkkopalveluita tarjoamaan sekä kirjaston omia että kulttuuriperintöorganisaatioiden aineistoja verkossa. ”Teknologian nopea kehittyminen edellyttää ennakoivaa otetta toiminnassa ja herkkyyttä tunnistaa kehittämistarpeita. Näen tulevaisuuden erittäin positiivisena. Tutkimus- ja kulttuuriperintöorganisaatioiden aineistot ovat jo nyt hyvin laajasti saatavilla, ja meillä on paljon osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja, joita kehitämme jatkossakin”, tiivistää palvelujohtaja Kristiina Hormia-Poutanen.

Kansalliskirjaston palvelut ja aineistot luovat erinomaiset edellytykset laadukkaalle tutkimukselle. Tulevaisuudessa tullaankin näkemään myös lisää tutkimushankkeita, joissa lähdeaineistoina käytetään Kansalliskirjaston ainutlaatuisia kokoelmia. Kansalliskirjaston aineistoja hyödynnetään jatkossa entistä moninaisemmissa muodoissa. Rikkaiden aineistojemme ja digitaalisten palveluidemme avulla voidaan luoda tutkimusta, joka vastaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kasvattaa ymmärrystä ihmisten toiminnasta ja kehittää uusia tutkimusmenetelmiä”, visioi palvelujohtaja Johanna Lilja.

Kansalliskirjaston strategiset valinnat ja kehittämisalueet 2021–2030

I Kansalliskirjasto tuo kulttuuriperinnön yhteiseksi hyväksi
II Kansalliskirjasto on tiedeyhteisön ytimessä
III Kansalliskirjasto on sivistyksen ja oppimisen voimavara
IV Verkostoyhteistyön kautta vahvaksi osaamiskeskukseksi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori, ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles
cecilia.afforselles@helsinki.fi

Kuvat

Kansalliskirjaston strategia 2021-2030. Kuvat: Veikko Somerpuro, Paavo Pykäläinen, Kansalliskirjasto
Kansalliskirjaston strategia 2021-2030. Kuvat: Veikko Somerpuro, Paavo Pykäläinen, Kansalliskirjasto
Lataa
Kansalliskirjaston strategia 2021-2030. Kuvat: Veikko Somerpuro, Paavo Pykäläinen, Kansalliskirjasto
Kansalliskirjaston strategia 2021-2030. Kuvat: Veikko Somerpuro, Paavo Pykäläinen, Kansalliskirjasto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.

Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EETTiedote

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Tutkijat löysivät mekanismin, jonka avulla solut rakentavat "minilihaksia" tumansa alle2.3.2021 10:42:17 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmät selvittivät, miten lihaksien supistumisesta vastaava moottoriproteiini myosiini toimii muissa solutyypeissä muodostaen supistumiskykyisiä rakenteita solukalvon sisäpinnalle. Tämä on ensimmäinen kerta kun ”minilihasten”, jotka tunnetaan myös stressisäikeinä, on havaittu muodostuvan solun pohjalle myosiinin muokatessa solukalvon alaista aktiini-säieverkostoa. Ongelmat näiden ”minilihasten” muodostumisessa johtavat ihmisillä moniin häiriöihin, ja vakavimmissa tapauksissa syövän etenemiseen.

Tutkijat selvittivät, miksi HIV-potilaiden immuunijärjestelmä ei nykyisellä lääkehoidolla parane kaikilla tehokkaasti1.3.2021 10:00:00 EETTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että HIV-potilaiden immuunijärjestelmän toimintahäiriöön vaikuttavat merkittävästi proteiinikinaasit, jotka käynnistävät vastustuskykyä rapauttavan prosessin kehossa. Näitä proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet voivat olla ratkaisu HIV-potilaiden hoitoon, jos HI-virusta kantavan vastustuskyky ei parane ennalleen viruslääkityksen avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme