Tavoitteena turvallinen elinympäristö kaikille lapsille ja nuorille

Lapsella on oikeus saada osakseen turvaa ja erityistä suojelua. Vuonna 2022 lapsiasiavaltuutetun työn strategisena painopisteenä on turvallisuus ja lapsen oikeudet. Painopiste näkyy verkostotyössä, selvityksissä sekä lasten ja nuorten tapaamisissa. Toiminnan tavoitteena on herätellä yhteiskuntaa vahvistamaan lasten turvallisuutta. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat.

Lapsen turvallinen arki muodostuu sitä tukevasta ympäristöstä, ihmisten välisistä suhteista ja lapsen itsensä kokemasta turvallisuudesta. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut jatkuvasti turvallisemmaksi lapsille. Monet lapset altistuvat kuitenkin edelleen esimerkiksi väkivallalle ja tapaturmille, jotka olisivat ehkäistävissä. Toimiessaan digitaalisissa ympäristöissä lapset kohtaavat uudenlaisia turvallisuusuhkia. Maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten ilmastokriisi ja pandemiat uhkaavat lasten hyvinvointia, ja aiheuttavat lapsille ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta.

Lasten kokema turvallisuus kytkeytyy yhteiskunnassa tehtyihin valintoihin

– Yhteiskunnan turvallisuus on tiiviisti kytköksissä sen harjoittamaan turvallisuus- ja yhteiskuntapolitiikkaan, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa. – Itse ymmärrän turvallisuuden rakenteellisena, sosiaalisena ja kokemuksellisena ilmiönä, hän jatkaa.

Lähes kaikki yhteiskunnan rakenteet kaavoituksesta erilaisiin organisaatioihin vaikuttavat siihen, miten turvallinen yhteiskunta on. Rakenteellista turvallisuutta lisätään panostamalla asuinalueisiin ja infrastruktuuriin sekä luottamusta herättävän kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuspolitiikan avulla. Sosiaalista turvallisuutta lisätään huolehtimalla perheiden toimeentulosta ja palveluista, ehkäisemällä parisuhteiden ristiriitoja ja väkivaltaa sekä estämällä rikollisuutta.

Turvattomuuden kokemus herättää usein pelon tunnetta. Pelko on kokijalleen todellista riippumatta siitä, onko uhkaa olemassa. Lasten kokemaa turvattomuutta ja pelkoa on tutkittu verrattain vähän. Lapsibarometrissa 2020 kysyttiin kuusivuotiailta lapsilta, pelottaako heitä joskus. Vastaajista 82 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. Yleisin pelon aihe oli pimeä. Lasten näkemyksiä kuitenkaan harvoin huomioidaan esimerkiksi kaupunkien ja taajamien valaistusta suunniteltaessa. Nuorisobarometrissa 2018 turvattomuutta herättivät maailmanlaajuiset uhat kuten ilmastonmuutos ja kansainvälinen terrorismi.

Vuonna 2022 lapsiasiavaltuutettu vahvistaa työtään turvallisuuskysymysten parissa. Lapsibarometrissa ja Nuorten neuvonantajien tapaamisissa selvitetään, millaiset tekijät vaikuttavat turvallisuuden kokemukseen lasten ja nuorten keskuudessa. Yhteistyötä tiivistetään useiden tahojen ja kansallisten sekä kansainvälisten turvallisuutta edistävien toimintaohjelmien kanssa. Lisäksi valtuutettu osallistuu aktiivisesti käynnissä oleviin yhteiskunnan palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksiin ja muistuttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksistä.

* * * *

 

Barnet har rätt till trygghet och särskilt skydd. Under 2022 är det strategiska fokusområdet i barnombudsmannens arbete trygghet och barnets rättigheter. Fokusområdet syns i nätverksarbetet, utredningar och möten med barn och unga. Syftet med verksamheten är att uppmuntra samhället att stärka barnens trygghet. Varje människa under 18 år räknas som barn.

Barnets trygga vardag består av en stöttande omgivning, mellanmänskliga relationer och den trygghet som barnet själv upplever. Det finländska samhället har kontinuerligt utvecklats och blivit säkrare för barn. Många barn utsätts ändå fortfarande för våld och olyckor som skulle kunna förebyggas. Barn möter nya säkerhetsrisker i digitala miljöer. Globala fenomen såsom klimatkrisen och pandemier hotar barnens välbefinnande och orsakar ångest och känslor av otrygghet hos barn.

Barnens upplevda känsla av trygghet förknippas med de val som gjorts i samhället

– Samhällets säkerhet är nära kopplad till den säkerhets- och samhällspolitik som det bedriver, påminner barnombudsmannen Elina Pekkarinen. – Själv förstår jag säkerheten som ett strukturellt, socialt och erfarenhetsmässigt fenomen, fortsätter hon.

Samhällets säkerhet påverkas av så gott som alla samhällsstrukturer från planläggningen till olika organisationer. Den strukturella säkerheten kan förbättras genom att satsa på bostadsområdena och infrastrukturen samt med en förtroendeingivande nationell och internationell säkerhetspolitik. Den sociala tryggheten kan förbättras genom att sörja för familjernas utkomst och tjänster, genom att förebygga konflikter i parförhållanden samt genom att förebygga brott.

Otrygghet väcker ofta känslor av rädsla. Rädslan är konkret för den som känner rädsla oberoende av om det finns ett riktigt hot eller inte. Otrygghet och rädsla som barn upplever har undersökts relativt litet. I Barnbarometern 2020 frågade man sexåriga barn om de ibland känner sig rädda. 82 procent av barnen svarade jakande på frågan. Den vanligaste orsaken till rädsla var mörker. Man tar dock sällan hänsyn till barnens åsikter när man till exempel planerar belysningen av städer och tätorter. I Ungdomsbarometern 2018 väcktes känslor av otrygghet av globala hot såsom klimatändringen och internationell terrorism.

Under 2022 kommer barnombudsmannen att effektivisera sitt arbete kring säkerhetsfrågor. I Barnbarometern och under möten med Unga Rådgivare kommer man att utreda faktorer som påverkar den upplevda tryggheten bland barn och unga. Samarbetet kommer att stärkas med olika aktörer samt med nationella och internationella säkerhetsfrämjande verksamhetsprogram. Ombudsmannen kommer också att aktivt delta i de pågående reformerna av samhällets system för service och den sociala tryggheten och påminna om frågor som gäller sammanpassning av arbete och familjeliv.