Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä
- Metsäsektori on tuottanut kansakunnalle hyvää, jota on voitu verottaa ja sillä rahoittaa toimeentulo- ja asuntotuet, rakentaa koulut ja päiväkodit. Suurten ikäluokkien opiskelu ja asuntorahat otettiin metsistä, kodin rakentamiseen saatiin lainaa metsän vakuutta vastaan. Nämä ovat lähellä historiassa olleita asioita, jotka on nyt unohdettu.
Nykyinen metsäkeskustelu osoittaa, miten ihmisillä on väärä ymmärrys metsistä. – Esimerkiksi metsien nielukeskustelu on ihan väärillä urilla. Se että suomalainen metsä kasvaa reilusti enemmän kuin sitä hakataan, johtuu siitä, että meillä on satoja tuhansia pienmetsänomistajia, jotka hoitavat metsiään vastuullisesti.
-Paras tapa pelastaa maailman metsät on se, että niiden omistajalla on metsällä arvoa ja halu hoitaa ne hyvin. Jos joku istuttaa Saharaan miljardi puun tainta, sillä ei ole mitään merkitystä, jos joku ei omista ja hoida niitä.
Mielikuvat metsistä kaukana todellisuudesta
Keskisarja pitää vuonna 1925 hyväksyttyä Lex Pulkkista suomalaisen perhemetsätalouden pelastajana. Lain mukaan maita ostaneet puunjalostusyritykset joutuivat palauttamaan hankkimansa maat maatalous- ja asutustarkoituksiin. – Tällä lailla estettiin plantaasitalouden tulo Suomen metsiin. Pientiloille omalla pienelläkin metsällä oli suuri merkitys, siksi sitä hoidettiin sukupolvelta toiselle hyvin.
-Kyse ei ole vain vähäisestä metsätiedosta, vaan mielikuvista. Luullaan että Suomi hoitaa metsiään samoin kuin joku Brasilia Amazonin sademetsissä. Kaikki osapuolet selostavat metsäkeskustelussa omiaan ja lopputulos on sama kuin kristityn ja ateistin väittelyssä. Kun kyse on uskonnosta ja ideologiasta, mikään vasta-argumentti tai tiedonvälitys ei läpäise sitä.
EU:n päätöksentekoelimissä Keskisarja tunnistaa samaa asennetta ja tiedon puutetta. – Varsinkin tietoisuus havumetsistä on olematonta, kun sillä ei EU:n ympäristössä ole merkitystä. Suomesta on luotu kuva maasta, jossa villieläimet ja puut tapetaan sukupuuttoon.
- Kun mielikuva on niin kaukana todellisuudesta, sopii kysyä, mikä on mennyt pieleen, vaikka metsäteollisuudella on resursseja jakaa tietoa. Viesti ei ole mennyt lainkaan läpi. Saksalaiset tai muut keskieurooppalaiset ovat viimeisiä neuvomaan meitä, kun itse ovat tuhonneet metsänsä silloin, kun me jo ymmärsimme niiden uudistamisen merkityksen.
Puhuminen metsien uusista mahdollisuuksista ilmastomuutoksen torjunnassa voisi Keskisarjan mukaan lisätä ymmärrystä Suomen kestävää metsätaloutta kohtaan. – Liian vähän ylpeilemme sillä, miten hienoja juttuja esimerkiksi puurakentamisella voidaan tehdä. Osaamme rakentaa arkkitehtonisesi ja teknisesti upeita puutaloja, puusiltoja, meluesteitä sekä valmistaa muovia korvaavia tuotteita puusta, muistuttaa Keskisarja.
EU:n elvytysrahaa metsän jalostukseen
Vaikka Suomessa on korkeat palkkakustannukset sivukuluineen sekä korkea energiaverotus, ei Keskisarja pidä Suomea metsäteollisuuskielteisenä maana. Keskisarjalla on terveisiä sekä metsäteollisuudelle että hallitukselle. -Sopii kysyä, miksi valtio lisää yritysten rasitetta silloinkin, kun talous karahtaa kiville. Kun Suomella on nyt käytössään EU:n elvytysrahaa kolme miljardia euroa, eikö tätä tulisi käyttää uusiutuvia tuotteita valmistavan metsäsektorin kehittämiseen. Se tukisi myös ilmastotavoitteita.
– Ei tätä Suomen kolmen miljardin osuutta EU:n elvytyspaketista oteta toimeentulotuesta tai yliopistoilta. Sen maksumiehinä tulevat olemaan yritykset ja yksityinen sektori. Johtuukohan se siitä, että kaikki maan johtavat kansantalousmiehet ovat tehneet uransa julkisella sektorilla, mikä vääjäämättä vaikuttaa asenteisiin ja näkökulmiin.
Toisaalta yhteiskunta on vuosien saatossa verojen vastapainoksi tukenut metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä monin tavoin. - Teollisuudella on käytössään maailman mittakaavassa ainutlaatuinen Kiinan muuriin verrattavissa oleva metsäautotieverkosto ja yhteiskunta on kouluttanut alalle vuosikymmenien saatossa kymmeniä tuhansia ammattilaisia, muistuttaa Keskisarja.
-Kun teollisuus tekee päätöksiä tulevaisuuden näkymien pohjalta, niistä on nyt luettavissa aika pessimistisiä näkymiä. Tehtaiden lakkauttamispäätökset ovat huonoja viestejä myös nuorille, joita tarvittaisiin kouluttautumaan alalle, jotta puut saadaan tulevaisuudessakin pois metsistä ja jalostettua tuotteiksi.
Millä saadaan nuoret innostumaan metsäalan koulutukseen, ryhtymään motokuskeiksi, puutavaran kuljettajiksi, sahalle tai tehtaalle töihin, kysyy Keskisarja. – Kainuussa on valtava pula motokuskeista, joita tuodaan Suomeen nyt Puolasta keikkatöihin. En käsitä, että maakunnassa, josta lähdettiin aikanaan vähän yli kymmenvuotiaana pöllimettään, ei metsäala kiinnosta nuoria. Ei kai motokuskin homma voi olla paskempaa kuin taksin tai bussin ajaminen. Nykyaikaisen metsäkoneen lämpimästä ohjaamosta tulee mieleen tietokonepelien maailma.
Metsäteollisuus pidettävä Suomessa
Keskisarja lainaa oppi-isäänsä taloushistorioitsija Markku Kuismaa, jonka mukaan ”Suomi elää metsästä, metsässä ja on metsä. Matkapuhelinten valmistus oli ohikiitävä höpöjuttu”. - Toistaiseksi ainoa pitkä talouden kasvumme piirtyy lankuista, laudoista, parruista, sellusta ja paperista. Niillä 1800–1900-luvun Suomi edistyi viheliäisestä kehitysmaasta itsenäiseksi teollisuusmaaksi.
-Ei 1860-luvulla ollut mitään nälkävuosien elvytyspakettia, saati innovaatiostrategia tai digiloikkaa. Meillä oli metsät, kosket ja työvoimaa. Tuon ajan metsäpatruunat olivat itseoppineita uuden teollisuuden rakentajia. Vaikka koneita, pääomaa ja insinööriosaamista tuotiin Euroopasta, suomalaisten oma panos ja osaaminen puun hankinnasta, sen uittamisesta ja jalostuksesta metsäteollisuuden alkumetreillä oli ratkaisevaa.
Historioitsijana Keskisarja muistuttaa, että Suomen hyvinvointia on rakennettu viimeiset 200 vuotta metsistä saatavilla vientituloilla. – Kestävyysjuoksun ja mäkihypyn huono menestys on pientä sen rinnalla, jos lopetamme kokonaan sanomalehtipaperin valmistuksen Suomessa ja korvaamme sen Venäjän tuonnilla. Vaikka sitä on kuulemma tehty tähänkin asti, se on silti kuin hiekan tuontia Saharaan.
-Elämme maassa missä on maailman tehokkaimmin hoidetut metsät, suunnaton osaamisen kulttuuri metsurista paperimieheen ja vuorineuvoksiin asti. Paperitehtaiden koneissa on kiinni miljardeja, kansakunnalla on enemmän metsän tajua kuin millään muulla kansalla ja silti sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin valmistus loppuu Suomessa. Voiko se mennä näin, kysyy Keskisarja.
Keskisarja pohtii, mitä tapahtuu maailman parhaiten organisoidulle paperinkeräysjärjestelmälle, joka mahdollistaa sen uusiokäytön. – Me olemme rakentaneet siistauslaitokset silloin, kun useimmissa maissa paperi joutui kaatopaikalle. Minä tilaan 20 paperilehteä perheeseen, enkä tukeakseni suomalaista journalismia, minkä taso on romahtanut. Koen paperilehden kokonaistuotteena, mikä perustuu koko metsänjalostuksen arvoketjun osaamiseen kannolta kuluttajalle. Lehden tilaajana koen tukevani metsäalan toimintaedellytyksiä ja pysymistä Suomessa. Tämä usko on nyt koetteilla.
Markku Laukkanen
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli
Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis
Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli
Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli
Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima
Metsäbiotalouden tiedepaneelin pj. Antti Asikainen: EU:n sääntelyviidakko luo epävarmuutta metsäalalle12.11.2025 09:10:44 EET | Artikkeli
EU:n metsiin vaikuttavien 80 aloitteen yhteisvaikutuksia ei arvioitu Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Ongelma on se, että sääntelyviidakko luo ylimääräistä epävarmuutta metsänomistajien ja investorien keskuudessa. Sääntelyn kansallinen toimeenpano tuottaa toivottujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. –Tämä on seurausta siitä, että EU:n metsien käyttöön liittyvien yli 80 politiikkatoimen yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. EU:n velvoittava metsiä koskeva sääntely on Asikaisen mukaan lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, kun ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. – EU - sääntelyn kohteet ja tavoitteet eivät nouse ensi sijassa metsäbiotalouden tarpeista, vaan maataloussektorilta. Tämä näkyy esimerkiksi metsäk
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen: Lapin metsänomistaja suojelun ja mainehaittojen ristipaineessa4.11.2025 11:46:57 EET | Artikkeli
Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme