Audiomedia Oy

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä

Jaa
Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

- Metsäsektori on tuottanut kansakunnalle hyvää, jota on voitu verottaa ja sillä rahoittaa toimeentulo- ja asuntotuet, rakentaa koulut ja päiväkodit. Suurten ikäluokkien opiskelu ja asuntorahat otettiin metsistä, kodin rakentamiseen saatiin lainaa metsän vakuutta vastaan. Nämä ovat lähellä historiassa olleita asioita, jotka on nyt unohdettu.

Nykyinen metsäkeskustelu osoittaa, miten ihmisillä on väärä ymmärrys metsistä. – Esimerkiksi metsien nielukeskustelu on ihan väärillä urilla. Se että suomalainen metsä kasvaa reilusti enemmän kuin sitä hakataan, johtuu siitä, että meillä on satoja tuhansia pienmetsänomistajia, jotka hoitavat metsiään vastuullisesti.

-Paras tapa pelastaa maailman metsät on se, että niiden omistajalla on metsällä arvoa ja halu hoitaa ne hyvin. Jos joku istuttaa Saharaan miljardi puun tainta, sillä ei ole mitään merkitystä, jos joku ei omista ja hoida niitä.

Mielikuvat metsistä kaukana todellisuudesta

Keskisarja pitää vuonna 1925 hyväksyttyä Lex Pulkkista suomalaisen perhemetsätalouden pelastajana. Lain mukaan maita ostaneet puunjalostusyritykset joutuivat palauttamaan hankkimansa maat maatalous- ja asutustarkoituksiin. – Tällä lailla estettiin plantaasitalouden tulo Suomen metsiin. Pientiloille omalla pienelläkin metsällä oli suuri merkitys, siksi sitä hoidettiin sukupolvelta toiselle hyvin.

-Kyse ei ole vain vähäisestä metsätiedosta, vaan mielikuvista. Luullaan että Suomi hoitaa metsiään samoin kuin joku Brasilia Amazonin sademetsissä. Kaikki osapuolet selostavat metsäkeskustelussa omiaan ja lopputulos on sama kuin kristityn ja ateistin väittelyssä. Kun kyse on uskonnosta ja ideologiasta, mikään vasta-argumentti tai tiedonvälitys ei läpäise sitä.

EU:n päätöksentekoelimissä Keskisarja tunnistaa samaa asennetta ja tiedon puutetta. – Varsinkin tietoisuus havumetsistä on olematonta, kun sillä ei EU:n ympäristössä ole merkitystä. Suomesta on luotu kuva maasta, jossa villieläimet ja puut tapetaan sukupuuttoon.

- Kun mielikuva on niin kaukana todellisuudesta, sopii kysyä, mikä on mennyt pieleen, vaikka metsäteollisuudella on resursseja jakaa tietoa. Viesti ei ole mennyt lainkaan läpi. Saksalaiset tai muut keskieurooppalaiset ovat viimeisiä neuvomaan meitä, kun itse ovat tuhonneet metsänsä silloin, kun me jo ymmärsimme niiden uudistamisen merkityksen.

Puhuminen metsien uusista mahdollisuuksista ilmastomuutoksen torjunnassa voisi Keskisarjan mukaan lisätä ymmärrystä Suomen kestävää metsätaloutta kohtaan. – Liian vähän ylpeilemme sillä, miten hienoja juttuja esimerkiksi puurakentamisella voidaan tehdä. Osaamme rakentaa arkkitehtonisesi ja teknisesti upeita puutaloja, puusiltoja, meluesteitä sekä valmistaa muovia korvaavia tuotteita puusta, muistuttaa Keskisarja.

EU:n elvytysrahaa metsän jalostukseen

Vaikka Suomessa on korkeat palkkakustannukset sivukuluineen sekä korkea energiaverotus, ei Keskisarja pidä Suomea metsäteollisuuskielteisenä maana. Keskisarjalla on terveisiä sekä metsäteollisuudelle että hallitukselle. -Sopii kysyä, miksi valtio lisää yritysten rasitetta silloinkin, kun talous karahtaa kiville. Kun Suomella on nyt käytössään EU:n elvytysrahaa kolme miljardia euroa, eikö tätä tulisi käyttää uusiutuvia tuotteita valmistavan metsäsektorin kehittämiseen. Se tukisi myös ilmastotavoitteita.

– Ei tätä Suomen kolmen miljardin osuutta EU:n elvytyspaketista oteta toimeentulotuesta tai yliopistoilta. Sen maksumiehinä tulevat olemaan yritykset ja yksityinen sektori. Johtuukohan se siitä, että kaikki maan johtavat kansantalousmiehet ovat tehneet uransa julkisella sektorilla, mikä vääjäämättä vaikuttaa asenteisiin ja näkökulmiin.

Toisaalta yhteiskunta on vuosien saatossa verojen vastapainoksi tukenut metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä monin tavoin. - Teollisuudella on käytössään maailman mittakaavassa ainutlaatuinen Kiinan muuriin verrattavissa oleva metsäautotieverkosto ja yhteiskunta on kouluttanut alalle vuosikymmenien saatossa kymmeniä tuhansia ammattilaisia, muistuttaa Keskisarja.

-Kun teollisuus tekee päätöksiä tulevaisuuden näkymien pohjalta, niistä on nyt luettavissa aika pessimistisiä näkymiä. Tehtaiden lakkauttamispäätökset ovat huonoja viestejä myös nuorille, joita tarvittaisiin kouluttautumaan alalle, jotta puut saadaan tulevaisuudessakin pois metsistä ja jalostettua tuotteiksi.

Millä saadaan nuoret innostumaan metsäalan koulutukseen, ryhtymään motokuskeiksi, puutavaran kuljettajiksi, sahalle tai tehtaalle töihin, kysyy Keskisarja. – Kainuussa on valtava pula motokuskeista, joita tuodaan Suomeen nyt Puolasta keikkatöihin. En käsitä, että maakunnassa, josta lähdettiin aikanaan vähän yli kymmenvuotiaana pöllimettään, ei metsäala kiinnosta nuoria. Ei kai motokuskin homma voi olla paskempaa kuin taksin tai bussin ajaminen. Nykyaikaisen metsäkoneen lämpimästä ohjaamosta tulee mieleen tietokonepelien maailma.

Metsäteollisuus pidettävä Suomessa

Keskisarja lainaa oppi-isäänsä taloushistorioitsija Markku Kuismaa, jonka mukaan ”Suomi elää metsästä, metsässä ja on metsä. Matkapuhelinten valmistus oli ohikiitävä höpöjuttu”. - Toistaiseksi ainoa pitkä talouden kasvumme piirtyy lankuista, laudoista, parruista, sellusta ja paperista. Niillä 1800–1900-luvun Suomi edistyi viheliäisestä kehitysmaasta itsenäiseksi teollisuusmaaksi.

-Ei 1860-luvulla ollut mitään nälkävuosien elvytyspakettia, saati innovaatiostrategia tai digiloikkaa. Meillä oli metsät, kosket ja työvoimaa. Tuon ajan metsäpatruunat olivat itseoppineita uuden teollisuuden rakentajia. Vaikka koneita, pääomaa ja insinööriosaamista tuotiin Euroopasta, suomalaisten oma panos ja osaaminen puun hankinnasta, sen uittamisesta ja jalostuksesta metsäteollisuuden alkumetreillä oli ratkaisevaa.

Historioitsijana Keskisarja muistuttaa, että Suomen hyvinvointia on rakennettu viimeiset 200 vuotta metsistä saatavilla vientituloilla. – Kestävyysjuoksun ja mäkihypyn huono menestys on pientä sen rinnalla, jos lopetamme kokonaan sanomalehtipaperin valmistuksen Suomessa ja korvaamme sen Venäjän tuonnilla. Vaikka sitä on kuulemma tehty tähänkin asti, se on silti kuin hiekan tuontia Saharaan.

-Elämme maassa missä on maailman tehokkaimmin hoidetut metsät, suunnaton osaamisen kulttuuri metsurista paperimieheen ja vuorineuvoksiin asti. Paperitehtaiden koneissa on kiinni miljardeja, kansakunnalla on enemmän metsän tajua kuin millään muulla kansalla ja silti sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin valmistus loppuu Suomessa. Voiko se mennä näin, kysyy Keskisarja.

Keskisarja pohtii, mitä tapahtuu maailman parhaiten organisoidulle paperinkeräysjärjestelmälle, joka mahdollistaa sen uusiokäytön. – Me olemme rakentaneet siistauslaitokset silloin, kun useimmissa maissa paperi joutui kaatopaikalle. Minä tilaan 20 paperilehteä perheeseen, enkä tukeakseni suomalaista journalismia, minkä taso on romahtanut. Koen paperilehden kokonaistuotteena, mikä perustuu koko metsänjalostuksen arvoketjun osaamiseen kannolta kuluttajalle. Lehden tilaajana koen tukevani metsäalan toimintaedellytyksiä ja pysymistä Suomessa. Tämä usko on nyt koetteilla.  

Markku Laukkanen

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye