Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä
21.9.2020 10:47:38 EEST | Audiomedia Oy | Tiedote
- Metsäsektori on tuottanut kansakunnalle hyvää, jota on voitu verottaa ja sillä rahoittaa toimeentulo- ja asuntotuet, rakentaa koulut ja päiväkodit. Suurten ikäluokkien opiskelu ja asuntorahat otettiin metsistä, kodin rakentamiseen saatiin lainaa metsän vakuutta vastaan. Nämä ovat lähellä historiassa olleita asioita, jotka on nyt unohdettu.
Nykyinen metsäkeskustelu osoittaa, miten ihmisillä on väärä ymmärrys metsistä. – Esimerkiksi metsien nielukeskustelu on ihan väärillä urilla. Se että suomalainen metsä kasvaa reilusti enemmän kuin sitä hakataan, johtuu siitä, että meillä on satoja tuhansia pienmetsänomistajia, jotka hoitavat metsiään vastuullisesti.
-Paras tapa pelastaa maailman metsät on se, että niiden omistajalla on metsällä arvoa ja halu hoitaa ne hyvin. Jos joku istuttaa Saharaan miljardi puun tainta, sillä ei ole mitään merkitystä, jos joku ei omista ja hoida niitä.
Mielikuvat metsistä kaukana todellisuudesta
Keskisarja pitää vuonna 1925 hyväksyttyä Lex Pulkkista suomalaisen perhemetsätalouden pelastajana. Lain mukaan maita ostaneet puunjalostusyritykset joutuivat palauttamaan hankkimansa maat maatalous- ja asutustarkoituksiin. – Tällä lailla estettiin plantaasitalouden tulo Suomen metsiin. Pientiloille omalla pienelläkin metsällä oli suuri merkitys, siksi sitä hoidettiin sukupolvelta toiselle hyvin.
-Kyse ei ole vain vähäisestä metsätiedosta, vaan mielikuvista. Luullaan että Suomi hoitaa metsiään samoin kuin joku Brasilia Amazonin sademetsissä. Kaikki osapuolet selostavat metsäkeskustelussa omiaan ja lopputulos on sama kuin kristityn ja ateistin väittelyssä. Kun kyse on uskonnosta ja ideologiasta, mikään vasta-argumentti tai tiedonvälitys ei läpäise sitä.
EU:n päätöksentekoelimissä Keskisarja tunnistaa samaa asennetta ja tiedon puutetta. – Varsinkin tietoisuus havumetsistä on olematonta, kun sillä ei EU:n ympäristössä ole merkitystä. Suomesta on luotu kuva maasta, jossa villieläimet ja puut tapetaan sukupuuttoon.
- Kun mielikuva on niin kaukana todellisuudesta, sopii kysyä, mikä on mennyt pieleen, vaikka metsäteollisuudella on resursseja jakaa tietoa. Viesti ei ole mennyt lainkaan läpi. Saksalaiset tai muut keskieurooppalaiset ovat viimeisiä neuvomaan meitä, kun itse ovat tuhonneet metsänsä silloin, kun me jo ymmärsimme niiden uudistamisen merkityksen.
Puhuminen metsien uusista mahdollisuuksista ilmastomuutoksen torjunnassa voisi Keskisarjan mukaan lisätä ymmärrystä Suomen kestävää metsätaloutta kohtaan. – Liian vähän ylpeilemme sillä, miten hienoja juttuja esimerkiksi puurakentamisella voidaan tehdä. Osaamme rakentaa arkkitehtonisesi ja teknisesti upeita puutaloja, puusiltoja, meluesteitä sekä valmistaa muovia korvaavia tuotteita puusta, muistuttaa Keskisarja.
EU:n elvytysrahaa metsän jalostukseen
Vaikka Suomessa on korkeat palkkakustannukset sivukuluineen sekä korkea energiaverotus, ei Keskisarja pidä Suomea metsäteollisuuskielteisenä maana. Keskisarjalla on terveisiä sekä metsäteollisuudelle että hallitukselle. -Sopii kysyä, miksi valtio lisää yritysten rasitetta silloinkin, kun talous karahtaa kiville. Kun Suomella on nyt käytössään EU:n elvytysrahaa kolme miljardia euroa, eikö tätä tulisi käyttää uusiutuvia tuotteita valmistavan metsäsektorin kehittämiseen. Se tukisi myös ilmastotavoitteita.
– Ei tätä Suomen kolmen miljardin osuutta EU:n elvytyspaketista oteta toimeentulotuesta tai yliopistoilta. Sen maksumiehinä tulevat olemaan yritykset ja yksityinen sektori. Johtuukohan se siitä, että kaikki maan johtavat kansantalousmiehet ovat tehneet uransa julkisella sektorilla, mikä vääjäämättä vaikuttaa asenteisiin ja näkökulmiin.
Toisaalta yhteiskunta on vuosien saatossa verojen vastapainoksi tukenut metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä monin tavoin. - Teollisuudella on käytössään maailman mittakaavassa ainutlaatuinen Kiinan muuriin verrattavissa oleva metsäautotieverkosto ja yhteiskunta on kouluttanut alalle vuosikymmenien saatossa kymmeniä tuhansia ammattilaisia, muistuttaa Keskisarja.
-Kun teollisuus tekee päätöksiä tulevaisuuden näkymien pohjalta, niistä on nyt luettavissa aika pessimistisiä näkymiä. Tehtaiden lakkauttamispäätökset ovat huonoja viestejä myös nuorille, joita tarvittaisiin kouluttautumaan alalle, jotta puut saadaan tulevaisuudessakin pois metsistä ja jalostettua tuotteiksi.
Millä saadaan nuoret innostumaan metsäalan koulutukseen, ryhtymään motokuskeiksi, puutavaran kuljettajiksi, sahalle tai tehtaalle töihin, kysyy Keskisarja. – Kainuussa on valtava pula motokuskeista, joita tuodaan Suomeen nyt Puolasta keikkatöihin. En käsitä, että maakunnassa, josta lähdettiin aikanaan vähän yli kymmenvuotiaana pöllimettään, ei metsäala kiinnosta nuoria. Ei kai motokuskin homma voi olla paskempaa kuin taksin tai bussin ajaminen. Nykyaikaisen metsäkoneen lämpimästä ohjaamosta tulee mieleen tietokonepelien maailma.
Metsäteollisuus pidettävä Suomessa
Keskisarja lainaa oppi-isäänsä taloushistorioitsija Markku Kuismaa, jonka mukaan ”Suomi elää metsästä, metsässä ja on metsä. Matkapuhelinten valmistus oli ohikiitävä höpöjuttu”. - Toistaiseksi ainoa pitkä talouden kasvumme piirtyy lankuista, laudoista, parruista, sellusta ja paperista. Niillä 1800–1900-luvun Suomi edistyi viheliäisestä kehitysmaasta itsenäiseksi teollisuusmaaksi.
-Ei 1860-luvulla ollut mitään nälkävuosien elvytyspakettia, saati innovaatiostrategia tai digiloikkaa. Meillä oli metsät, kosket ja työvoimaa. Tuon ajan metsäpatruunat olivat itseoppineita uuden teollisuuden rakentajia. Vaikka koneita, pääomaa ja insinööriosaamista tuotiin Euroopasta, suomalaisten oma panos ja osaaminen puun hankinnasta, sen uittamisesta ja jalostuksesta metsäteollisuuden alkumetreillä oli ratkaisevaa.
Historioitsijana Keskisarja muistuttaa, että Suomen hyvinvointia on rakennettu viimeiset 200 vuotta metsistä saatavilla vientituloilla. – Kestävyysjuoksun ja mäkihypyn huono menestys on pientä sen rinnalla, jos lopetamme kokonaan sanomalehtipaperin valmistuksen Suomessa ja korvaamme sen Venäjän tuonnilla. Vaikka sitä on kuulemma tehty tähänkin asti, se on silti kuin hiekan tuontia Saharaan.
-Elämme maassa missä on maailman tehokkaimmin hoidetut metsät, suunnaton osaamisen kulttuuri metsurista paperimieheen ja vuorineuvoksiin asti. Paperitehtaiden koneissa on kiinni miljardeja, kansakunnalla on enemmän metsän tajua kuin millään muulla kansalla ja silti sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin valmistus loppuu Suomessa. Voiko se mennä näin, kysyy Keskisarja.
Keskisarja pohtii, mitä tapahtuu maailman parhaiten organisoidulle paperinkeräysjärjestelmälle, joka mahdollistaa sen uusiokäytön. – Me olemme rakentaneet siistauslaitokset silloin, kun useimmissa maissa paperi joutui kaatopaikalle. Minä tilaan 20 paperilehteä perheeseen, enkä tukeakseni suomalaista journalismia, minkä taso on romahtanut. Koen paperilehden kokonaistuotteena, mikä perustuu koko metsänjalostuksen arvoketjun osaamiseen kannolta kuluttajalle. Lehden tilaajana koen tukevani metsäalan toimintaedellytyksiä ja pysymistä Suomessa. Tämä usko on nyt koetteilla.
Markku Laukkanen
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli
EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,
Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli
Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist
MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli
Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik
Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli
Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris
Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli
Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme