- TEKin mielestä aluepoliittiset perustelut eivät ole syy sirpaloittaa yhä enemmän tekniikan yliopistokoulutusta, vaan tarvetta on pikemminkin profiloitumiselle ja työnjaon kehittämiselle. Vaarana on myös, että ehdotettu laajennus ei turvaa vaan ennemminkin hajauttaa nykyisiä resursseja, painottaa TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

- Alueelliset koulutuslaajennukset tulisi tehdä tekniikan alan kansallisen verkoston puitteissa hyödyntäen olemassa olevia tutkinnonanto-oikeuksia. Tämän kaltaisesta ratkaisusta Itä-Suomen yliopistolla onkin kokemusta tänä syksynä alkaneessa automaatiotekniikan koulutusohjelmassa, jossa tutkinnon myöntää Tampereen yliopisto, Jokinen jatkaa.

Tutkinnonanto-oikeuksien laajentamisessa usein unohtuu, että laadukkaan tekniikan alan koulutuksen ja tutkimuksen toteuttaminen vaatii merkittäviä lisäresursseja. Pelkkä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen ei riitä, vaan uusilla professoreilla, tutkijoilla ja opettajilla on hyvä olla laajaa osaamista tekniikan alalta. Samalla on hyvä huomata, että opiskelijoista on pulaa jo nykyisissäkin koulutusohjelmissa.

- Itä-Suomen yliopistossa on vahvaa osaamista lääketieteellisestä tekniikasta sekä materiaalitutkimuksesta ja tämän pohjalta koulutusta halutaan laajentaa tekniikan alalle. Mielestämme sellaista johtopäätöstä ei kuitenkaan voi vetää, että olemassa oleva koulutus olisi helposti käännettävissä diplomi-insinöörikoulutukseksi, huomauttaa TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.

- Diplomi-insinöörikoulutus on tunnettu hyvin läheisestä yhteistyöstä yritysten TKI-toiminnan kanssa. Koulutusta ei voida laajentaa siten vain olemassa olevan tutkimustoiminnan perusteella, Nokela sanoo.