Kuntaliitto tiedottaa 30.3.2023

Teknisen alan työvoimapula haittaa investointeja ja uhkaa kuntien elinvoimaa: Joka viides kuntien teknisen toimialan työpaikka jää täyttämättä

Kuntien teknisen toimialan osaajapula on huutava: alan työpaikoista 22 prosenttia jäi täyttämättä vuonna 2022. Tilanne on heikentynyt hyvin nopeasti viimeisten muutaman vuoden aikana. Tiedot selviävät Kuntaliiton tilaamasta kuntien teknisen toimialan työvoiman saatavuuden selvityksestä.

Selvästi suurimmat haasteet työvoiman saatavuudessa on maankäytössä ja kaavoituksessa: niistä raportoi 60 prosenttia kyselyyn vastanneista. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti työvoimapulasta rakennusvalvonnassa, kuntatekniikassa, tonttipalveluissa sekä tilapalveluissa ja rakennuttamisessa.

Parin vuoden takaisen Kevan selvityksen mukaan kuntien teknisen toimialan osaajapula on suhteellisesti suurempi kuin lääkäreistä ja samaa tasoa koko sote-alan kanssa. Keskeinen kysymys Kuntaliiton selvityksessä on, miten osaajapula on päässyt näin pahaksi.

– Kuntien teknisen toimen asiantuntijoista eläköityy vuoteen 2031 mennessä peräti 38 prosenttia. Lisäksi vihreä siirtymä todennäköisesti lisää työvoimatarvetta alalla entisestään. Monella alalla työvoimapulan keskeinen syy on se, ettei alaa koeta houkuttelevaksi. Tekniikan ala on kyllä yleisesti vetovoimainen, mutta yksin yritysmaailma rekrytoi vuosittain 1,5-kertaisesti sen määrän osaajia, joita kouluista valmistuu, Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen kertoo.

Kuntiin päätyy seitsemän prosenttia vastavalmistuneista tekniikan ammattilaisista, ja määrä nousee vain vähän kokeneempien asiantuntijoidenkaan joukossa. Haasteina ovat kokeneiden työntekijöiden tarve ja uran alkuvaiheen työpaikkojen puute sekä alhainen palkkataso. Nuorilla on valmistuessaan vähän tietoa kunta-alan työstä, eivätkä mielikuvat välttämättä houkuttele töihin kuntiin.

– Työvoimapulan vaikutukset ovat dramaattisia. Lähes puolet Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kertoo palvelutason heikentyneen tai hankkeiden lykkääntyneen, puolet lupaprosessien hidastuneen. Yli kolmannes arvioi työvoimapulan vaikuttavan rakentamisen laatuun. Monin paikoin koko alueen investointihalukkuus on vähentynyt, Miira Riipinen luettelee.

Työvoimapula näkyy myös työyhteisöissä, mikä taas ei houkuttele uusia osaajia töihin ja karkottaa vanhatkin. Useat työnhakukierrokset hankaloittavat päivittäistä työtä niillä vähäisillä resursseilla, joita on. Pula osaajista on johtanut työyhteisöongelmiin ja vaihtuvuuden kasvuun. Vajaa kolmannes vastaajista arvioi tilanteen johtaneen sairaspoissaolojen kasvuun.

Selvitys tarjoaa kattavan joukon suosituksia teknisen toimen osaajapulan helpottamiseksi.

– Tulevassa hallitusohjelmassa tulee linjata soten ja varhaiskasvatuksen lisäksi myös teknisen toimialan tulevaisuuden työvoimatarpeesta, alan vaatimuksista sekä koulutuksesta. Kuntien tekniselle toimialalle ei tule säätää lisätehtäviä tai vaatimuksia ennen kuin työntekijäresurssit on saatu kuntoon, eikä työmarkkinoita saa jäykistää uusilla säädöksillä tai asetuksilla liittyen esimerkiksi pätevyys- tai mitoitusvaatimuksiin. Osaajien määrää voidaan kasvattaa panostamalla monin tavoin koulutukseen, toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kunnilla itselläänkin on monia keinoja ongelman lieventämiseksi. Toimivimmaksi on havaittu etätyömahdollisuuksien ja työjoustojen lisääminen. Kuntayhteistyössä on edelleen potentiaalia.

Selvityksen tuloksista ja sen tarjoamista ratkaisuista keskustellaan lisää 30.3. Kestävä kasvu ja investoinnit vaakalaudalla: mistä tekijöitä kuntien tekniselle toimialalle? -seminaarissamme.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, minna.karhunen@kuntaliitto.fi, 09 771 2000
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen, miira.riipinen@kuntaliitto.fi, 040 824 4401