Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla
Teknostressi on aikamme ilmiö ja kasvava ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Monet työntekijät kokevat, etteivät heidän kykynsä vastaa alati digitalisoituvan työympäristön vaatimuksia. Erityisesti kokeneemmat työntekijät ovat vaarassa kuormittua ja altistua teknostressille. Työ sekoittuu vapaa-aikaan, tekeminen keskeytyy ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen Well@DigiWork -hankkeessa selvitettiin eri aloilla työskentelevien suomalaisten työntekijöiden teknologian käyttöön liittyvää stressiä eli teknostressiä. Juuri ennen koronapandemian puhkeamista toteutettuun verkkokyselyyn vastasi yli 1000 työssään teknologiaa käyttävää työntekijää ympäri Suomea.
Kyselyyn osallistuneet edustivat yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöitä eri ikäryhmistä ja toimialoilta, kuten terveydenhuollon, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden aloilta. Kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöistä peräti joka kolmas (29 %) arvioi kokevansa työperäistä teknostressiä. Tulosta vahvistavat myös muut alan tutkimukset. Teknostressi on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla toimialasta riippumatta.
Miehet stressaantuvat teknologiasta herkemmin
Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työntekijöiden työperäiseen stressiin, joka aiheutuu teknologiasta.
”Vastausten perusteella havaitsimme sukupuolen olevan yhteydessä koettuun teknostressin. Miehet kokivat työssään keskimäärin hieman enemmän teknologian käyttöön liittyvää stressiä kuin naiset”, hankkeen johtaja, professori Raija Hämäläinen kertoo.
”Teknostressin huomattiin olevan yhteydessä myös työn luonteeseen ja siihen, kuinka keskeisessä roolissa teknologia työssä on. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet sairaanhoitopiirien työntekijät kokivat vähemmän teknostressiä kuin suurten yritysten työntekijät, joissa teknologian tuomaa kuormitusta on enemmän”, jatkaa tutkijatohtori Kirsi Lainema.
Työkokemus ei kerrytä teknologiaosaamista riittävästi
Sukupuolen ja työn luonteen lisäksi tulokset osoittavat iän olevan yhteydessä teknostressiin. Pidempään työelämässä olleet kertoivat kokevansa teknostressiä nuorempia kollegoitaan useammin. Kokeneemmat työntekijät havaitsivat myös enemmän puutteita teknologisessa osaamisessaan kuin vähemmän kokeneet ja nuoremmat työntekijät.
”Huolestuttavin havainto oli työkokemuksen ja iän yhteydet koettuun teknostressiin. Tästä voidaan päätellä, että työkokemus ei kehitä ammatin vaatimaa teknologiaosaamista riittävästi vastaamaan digitalisoituneen työympäristön vaatimuksia. Tämä kuormittaa ja aiheuttaa teknostressiä”, Lainema kertoo.
”Tulevaisuuden kannalta olisi keskeistä ymmärtää löytää uusia ratkaisuja teknostressin ennaltaehkäisemiseksi. Käytännössä nämä voisivat tarkoittaa esimerkiksi joustavampia jatkuvan oppimisen muotoja, informaalin oppimisen tukemista ja oppimisanalytiikan hyödyntämistä työssä tapahtuvan oppimisen tukena”, Hämäläinen toteaa.
Lisätietoja:
Professori Raija Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 7442611
Tutkijatohtori Kirsi Lainema, Jyväskylän yliopisto
kirsi.k.lainema@jyu.fi, puh. +358 40 660 3328
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme