Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla
Teknostressi on aikamme ilmiö ja kasvava ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Monet työntekijät kokevat, etteivät heidän kykynsä vastaa alati digitalisoituvan työympäristön vaatimuksia. Erityisesti kokeneemmat työntekijät ovat vaarassa kuormittua ja altistua teknostressille. Työ sekoittuu vapaa-aikaan, tekeminen keskeytyy ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen Well@DigiWork -hankkeessa selvitettiin eri aloilla työskentelevien suomalaisten työntekijöiden teknologian käyttöön liittyvää stressiä eli teknostressiä. Juuri ennen koronapandemian puhkeamista toteutettuun verkkokyselyyn vastasi yli 1000 työssään teknologiaa käyttävää työntekijää ympäri Suomea.
Kyselyyn osallistuneet edustivat yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöitä eri ikäryhmistä ja toimialoilta, kuten terveydenhuollon, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden aloilta. Kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöistä peräti joka kolmas (29 %) arvioi kokevansa työperäistä teknostressiä. Tulosta vahvistavat myös muut alan tutkimukset. Teknostressi on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla toimialasta riippumatta.
Miehet stressaantuvat teknologiasta herkemmin
Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työntekijöiden työperäiseen stressiin, joka aiheutuu teknologiasta.
”Vastausten perusteella havaitsimme sukupuolen olevan yhteydessä koettuun teknostressin. Miehet kokivat työssään keskimäärin hieman enemmän teknologian käyttöön liittyvää stressiä kuin naiset”, hankkeen johtaja, professori Raija Hämäläinen kertoo.
”Teknostressin huomattiin olevan yhteydessä myös työn luonteeseen ja siihen, kuinka keskeisessä roolissa teknologia työssä on. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet sairaanhoitopiirien työntekijät kokivat vähemmän teknostressiä kuin suurten yritysten työntekijät, joissa teknologian tuomaa kuormitusta on enemmän”, jatkaa tutkijatohtori Kirsi Lainema.
Työkokemus ei kerrytä teknologiaosaamista riittävästi
Sukupuolen ja työn luonteen lisäksi tulokset osoittavat iän olevan yhteydessä teknostressiin. Pidempään työelämässä olleet kertoivat kokevansa teknostressiä nuorempia kollegoitaan useammin. Kokeneemmat työntekijät havaitsivat myös enemmän puutteita teknologisessa osaamisessaan kuin vähemmän kokeneet ja nuoremmat työntekijät.
”Huolestuttavin havainto oli työkokemuksen ja iän yhteydet koettuun teknostressiin. Tästä voidaan päätellä, että työkokemus ei kehitä ammatin vaatimaa teknologiaosaamista riittävästi vastaamaan digitalisoituneen työympäristön vaatimuksia. Tämä kuormittaa ja aiheuttaa teknostressiä”, Lainema kertoo.
”Tulevaisuuden kannalta olisi keskeistä ymmärtää löytää uusia ratkaisuja teknostressin ennaltaehkäisemiseksi. Käytännössä nämä voisivat tarkoittaa esimerkiksi joustavampia jatkuvan oppimisen muotoja, informaalin oppimisen tukemista ja oppimisanalytiikan hyödyntämistä työssä tapahtuvan oppimisen tukena”, Hämäläinen toteaa.
Lisätietoja:
Professori Raija Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 7442611
Tutkijatohtori Kirsi Lainema, Jyväskylän yliopisto
kirsi.k.lainema@jyu.fi, puh. +358 40 660 3328
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kaksi lahjoitusta Jyväskylän yliopiston uudelle maisteriohjelmalle22.8.2025 13:02:43 EEST | Tiedote
Suomen Bioanalyytikot ry lahjoittaa 30 000 euroa ja Suomen Röntgenhoitajat ry 15 000 euroa Jyväskylän yliopiston uudelle diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelmalle.
Business Finlandilta rahoitus Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimukseen vuorovaikutuksesta etä- ja hybridityössä21.8.2025 11:02:43 EEST | Tiedote
Business Finland on myöntänyt yli miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteiselle hankkeelle, jossa tutkitaan kestävää etä- ja hybridityötä työyhteisön vuorovaikutuksen, työmotivaation ja työn tuottavuuden näkökulmista. Niin lähi- kuin etätyössä vuorovaikutuksen ja viestinnän laadulla on merkitystä.
Väitöstutkimuksen mukaan viittomakieli on moniaistinen – tulokset haastavat näkökeskeisyyden20.8.2025 13:42:50 EEST | Tiedote
FM Jarkko Keräsen suomalaisen viittomakielen väitöskirja osoittaa, että viittomakieli on luonnostaan moniaistinen ja että se voi kuvailla merkitystä moniaistisesti. Väitöskirja haastaa pitkään vallinneen näkökeskeisen käsityksen, joka painottaa näköaistia ja jättää huomiotta muut aistit, kuten tuntoaistin, äänen, maun ja hajun.
Jyväskylän yliopistolle yli 1,7 miljoonaa euroa Business Finlandin kunnianhimoisia tutkimushankkeita etsineessä rahoitushaussa19.8.2025 07:59:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana kolmessa hankkeessa, joihin Business Finland myönsi rahoituksen uudessa Näytönpaikka-pilottihaussa. Rahoitushaussa etsittiin digitaaliseen resilienssiin liittyviä hankkeita, joilla on mahdollisuus luoda tulevaisuuden kasvualojen tarvitsemaa osaamista. Jyväskylään Business Finlandilta tulevan rahoituksen määrä on yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat yhteistyöhankkeita muiden korkeakoulujen kanssa.
Yli 3000 jääkiekon Liigan seuraajaa vastasi kyselyyn: hyvä tuomaritoiminta nousi keskiöön18.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yli 3000 jääkiekon seuraajaa vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin lajin suomalaisen miesten pääsarjan Liigan yleisöprofiilia, seuraamistapoja ja otteluissa käymisen motiiveja. Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä Liigan otteluiden osa-alueiden tärkeydestä. Liigan otteluihin saavutaan oman suosikkijoukkueen kannattamisen, hyvän tunnelman ja jääkiekon viihdyttävyyden vuoksi. Kaikista tärkeimmäksi asiaksi otteluissa nousi hyvä tuomarityöskentely.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme