Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla
Teknologia tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Sen käytöstä aiheutuu kuitenkin merkittävää haittaa. Peräti joka kolmas teknologiaa työssään käyttävä saattaa kokea teknostressiä, Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus paljastaa.
Teknostressi on aikamme ilmiö ja kasvava ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Monet työntekijät kokevat, etteivät heidän kykynsä vastaa alati digitalisoituvan työympäristön vaatimuksia. Erityisesti kokeneemmat työntekijät ovat vaarassa kuormittua ja altistua teknostressille. Työ sekoittuu vapaa-aikaan, tekeminen keskeytyy ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen Well@DigiWork -hankkeessa selvitettiin eri aloilla työskentelevien suomalaisten työntekijöiden teknologian käyttöön liittyvää stressiä eli teknostressiä. Juuri ennen koronapandemian puhkeamista toteutettuun verkkokyselyyn vastasi yli 1000 työssään teknologiaa käyttävää työntekijää ympäri Suomea.
Kyselyyn osallistuneet edustivat yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöitä eri ikäryhmistä ja toimialoilta, kuten terveydenhuollon, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden aloilta. Kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöistä peräti joka kolmas (29 %) arvioi kokevansa työperäistä teknostressiä. Tulosta vahvistavat myös muut alan tutkimukset. Teknostressi on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla toimialasta riippumatta.
Miehet stressaantuvat teknologiasta herkemmin
Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työntekijöiden työperäiseen stressiin, joka aiheutuu teknologiasta.
”Vastausten perusteella havaitsimme sukupuolen olevan yhteydessä koettuun teknostressin. Miehet kokivat työssään keskimäärin hieman enemmän teknologian käyttöön liittyvää stressiä kuin naiset”, hankkeen johtaja, professori Raija Hämäläinen kertoo.
”Teknostressin huomattiin olevan yhteydessä myös työn luonteeseen ja siihen, kuinka keskeisessä roolissa teknologia työssä on. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet sairaanhoitopiirien työntekijät kokivat vähemmän teknostressiä kuin suurten yritysten työntekijät, joissa teknologian tuomaa kuormitusta on enemmän”, jatkaa tutkijatohtori Kirsi Lainema.
Työkokemus ei kerrytä teknologiaosaamista riittävästi
Sukupuolen ja työn luonteen lisäksi tulokset osoittavat iän olevan yhteydessä teknostressiin. Pidempään työelämässä olleet kertoivat kokevansa teknostressiä nuorempia kollegoitaan useammin. Kokeneemmat työntekijät havaitsivat myös enemmän puutteita teknologisessa osaamisessaan kuin vähemmän kokeneet ja nuoremmat työntekijät.
”Huolestuttavin havainto oli työkokemuksen ja iän yhteydet koettuun teknostressiin. Tästä voidaan päätellä, että työkokemus ei kehitä ammatin vaatimaa teknologiaosaamista riittävästi vastaamaan digitalisoituneen työympäristön vaatimuksia. Tämä kuormittaa ja aiheuttaa teknostressiä”, Lainema kertoo.
”Tulevaisuuden kannalta olisi keskeistä ymmärtää löytää uusia ratkaisuja teknostressin ennaltaehkäisemiseksi. Käytännössä nämä voisivat tarkoittaa esimerkiksi joustavampia jatkuvan oppimisen muotoja, informaalin oppimisen tukemista ja oppimisanalytiikan hyödyntämistä työssä tapahtuvan oppimisen tukena”, Hämäläinen toteaa.
Lisätietoja:
Professori Raija Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 7442611
Tutkijatohtori Kirsi Lainema, Jyväskylän yliopisto
kirsi.k.lainema@jyu.fi, puh. +358 40 660 3328
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kuntoliikkujakin hyötyy, kun harjoittelua säädetään palautumistilan perusteella18.8.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa vertailtiin perinteistä kestävyysharjoitusohjelmaa ja yksilöllisesti palautumistilan perusteella mukautuvaa ohjelmaa. Kummassakin ryhmässä osallistujat paransivat kestävyyssuorituskykyään 12 viikon harjoitusjakson seurauksena, mutta mukautuva ryhmä paransi kymmenen kilometrin juoksuaikaansa enemmän. Mukautuvan ryhmän sisällä oli myös vähemmän yksilöitä, joiden kestävyyssuorituskyvyssä ei havaittu merkittäviä muutoksia.
Väitös: Varhaiskasvatuspalveluiden yksityistämiseen liittyy eriarvoistavia tekijöitä18.8.2022 07:15:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen on ollut muutoksessa. Entistä suuremman osan palveluista tuottaa yksityinen palveluntuottaja ja samalla perheiden valinnan mahdollisuuksia on pyritty lisäämään erilaisten rahallisten tukien avulla. Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaitaan, että lisääntyvään yksityiseen palveluntuotantoon liittyy lapsia ja perheitä eriarvoistavia elementtejä.
Strategista ajattelua kulttuurialan toimintaan: Uudet joustavat opinnot luovien alojen toimijoille17.8.2022 12:41:06 EEST | Tiedote
Kulttuurin vaikuttavuuden kehittäminen edellyttää taiteen ja taidon ohella tietoa ja ymmärrystä muun muassa alan rakenteista, rahoituksesta ja verkostoista. Tähän tarpeeseen vastaa Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston uusi kaikille avoin opintokokonaisuus Kulttuurialan hallinto, verkostot ja vaikuttaminen.
Ikääntyvän naisen lihasvoimaa ja fyysistä toimintakykyä voidaan ennustaa uuden genomityökalun avulla17.8.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvien naisten lihasvoimaa ja fyysistä toimintakykyä voidaan ennustaa hyödyntäen uutta genomityökalua, joka kuvaa yksilön perinnöllistä alttiutta tiettyyn ominaisuuteen tai tautiin. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että paremmalle käden puristusvoimalle altistavien perintötekijöiden summa oli yhteydessä parempaan mitattuun lihasvoimaan, liikkumiskykyyn ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen suomalaisilla ikääntyvillä naisilla.
Väitös 19.8.: Huippu-urheiluun liittyvät kulttuuriset olettamukset ohjaavat urheilulukiolaisten urasuunnittelua (Nikander)16.8.2022 12:15:00 EEST | Tiedote
Nuoren urheilijan valintoja ohjaa kilpaurheilun logiikka sekä kulttuuriset narratiivit, jotka esittävät omistautumisen vain urheilulle tienä menestykseen. Nämä olettamukset saattavat estää nuoria urheilijoita sitoutumasta tärkeisiin uramuodostukseen liittyviin tehtäviin urheilun ulkopuolella, kertoo nuoria urheilijoita väitöskirjassaan tarkastellut LitM Aku Nikander. Nikanderin psykologian väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 19.8
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme