Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla
Teknologia tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Sen käytöstä aiheutuu kuitenkin merkittävää haittaa. Peräti joka kolmas teknologiaa työssään käyttävä saattaa kokea teknostressiä, Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus paljastaa.
Teknostressi on aikamme ilmiö ja kasvava ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Monet työntekijät kokevat, etteivät heidän kykynsä vastaa alati digitalisoituvan työympäristön vaatimuksia. Erityisesti kokeneemmat työntekijät ovat vaarassa kuormittua ja altistua teknostressille. Työ sekoittuu vapaa-aikaan, tekeminen keskeytyy ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen Well@DigiWork -hankkeessa selvitettiin eri aloilla työskentelevien suomalaisten työntekijöiden teknologian käyttöön liittyvää stressiä eli teknostressiä. Juuri ennen koronapandemian puhkeamista toteutettuun verkkokyselyyn vastasi yli 1000 työssään teknologiaa käyttävää työntekijää ympäri Suomea.
Kyselyyn osallistuneet edustivat yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöitä eri ikäryhmistä ja toimialoilta, kuten terveydenhuollon, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden aloilta. Kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöistä peräti joka kolmas (29 %) arvioi kokevansa työperäistä teknostressiä. Tulosta vahvistavat myös muut alan tutkimukset. Teknostressi on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla toimialasta riippumatta.
Miehet stressaantuvat teknologiasta herkemmin
Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työntekijöiden työperäiseen stressiin, joka aiheutuu teknologiasta.
”Vastausten perusteella havaitsimme sukupuolen olevan yhteydessä koettuun teknostressin. Miehet kokivat työssään keskimäärin hieman enemmän teknologian käyttöön liittyvää stressiä kuin naiset”, hankkeen johtaja, professori Raija Hämäläinen kertoo.
”Teknostressin huomattiin olevan yhteydessä myös työn luonteeseen ja siihen, kuinka keskeisessä roolissa teknologia työssä on. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet sairaanhoitopiirien työntekijät kokivat vähemmän teknostressiä kuin suurten yritysten työntekijät, joissa teknologian tuomaa kuormitusta on enemmän”, jatkaa tutkijatohtori Kirsi Lainema.
Työkokemus ei kerrytä teknologiaosaamista riittävästi
Sukupuolen ja työn luonteen lisäksi tulokset osoittavat iän olevan yhteydessä teknostressiin. Pidempään työelämässä olleet kertoivat kokevansa teknostressiä nuorempia kollegoitaan useammin. Kokeneemmat työntekijät havaitsivat myös enemmän puutteita teknologisessa osaamisessaan kuin vähemmän kokeneet ja nuoremmat työntekijät.
”Huolestuttavin havainto oli työkokemuksen ja iän yhteydet koettuun teknostressiin. Tästä voidaan päätellä, että työkokemus ei kehitä ammatin vaatimaa teknologiaosaamista riittävästi vastaamaan digitalisoituneen työympäristön vaatimuksia. Tämä kuormittaa ja aiheuttaa teknostressiä”, Lainema kertoo.
”Tulevaisuuden kannalta olisi keskeistä ymmärtää löytää uusia ratkaisuja teknostressin ennaltaehkäisemiseksi. Käytännössä nämä voisivat tarkoittaa esimerkiksi joustavampia jatkuvan oppimisen muotoja, informaalin oppimisen tukemista ja oppimisanalytiikan hyödyntämistä työssä tapahtuvan oppimisen tukena”, Hämäläinen toteaa.
Lisätietoja:
Professori Raija Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 7442611
Tutkijatohtori Kirsi Lainema, Jyväskylän yliopisto
kirsi.k.lainema@jyu.fi, puh. +358 40 660 3328
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Silkkihansikkaat pois kielellisten ymmärrysongelmien ratkaisussa13.4.2021 10:23:49 EEST | Tiedote
Puhekumppanin kielenpuhujaimagon varjelu on usein turhaa, kun yhteisymmärrystä haetaan vieraalla kielellä. – Oletus toisen herkkähipiäisyydestä saattaa silloin mennä metsään ja yhteisymmärrys jäädä turhaan saavuttamatta, Tarmo Ahvenainen havaitsi väitöstutkimuksessaan.
Vasta yhdeksän pisteen muutos WHO:n toimintakykymittarin kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta13.4.2021 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin World Health Organization Disability Assesment Schedule (WHODAS) 2.0 toimintakykymittarin lyhyen version toimivuutta kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavilla ihmisillä. TtM Niina Katajapuun väitöskirjatutkimuksen tuloksena saatiin tieto mittarin pienimmästä havaittavasta muutoksesta.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion onnettomuudesta ei vaaraa sivullisille11.4.2021 15:52:59 EEST | Tiedote
Yliopiston henkilökuntaan kuuluva henkilö loukkaantui sunnuntaiaamuna 11.4. yhdeksän aikaan tutkimuslaitteistoon kuuluvassa kaasunhallintalaitteistossa tapahtuneessa paineräjähdyksessä.
Yksi loukkaantui räjähdysonnettomuudessa Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa11.4.2021 10:59:33 EEST | Tiedote
Yliopiston henkilökuntaan kuuluva henkilö loukkaantui sunnuntaiaamuna 11.4. kaasunkäsittelylaitteiston osan räjähdettyä Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa.
Avoimen väylän uudistamisen suositukset tukevat yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä7.4.2021 08:15:00 EEST | Tiedote
Avoimen väylästä on kehitetty aktiivisesti uskottavaa opiskelijavalintatapaa todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle. Vaikka työtä valtakunnallisesti koordinoinut Toinen reitti yliopistoon -hanke (TRY) päättyy, tavoitteena on, että yliopistot jatkavat uudistamista. Sen avuksi hanke on laatinut suosituksia avoimen väylän kehittämiseksi. Suosituksia esitellään lähemmin TRY-hankkeen webinaarissa 14.4.2021.
Hubit tarjoavat yhteisöllisyyttä etäopiskeluun Keski-Suomessa6.4.2021 12:00:00 EEST | Tiedote
Meneillään oleva poikkeusaika on osoittanut, että työn tai opintojen ei tarvitse olla välttämättä samalla paikkakunnalla kuin niiden tekijän. HUBITTAAKO?-hanke kehittää Keski-Suomessa ratkaisuja, jotka tukevat kasvukeskuksista kauempana olevien kuntien elinvoimaa. Näiden ratkaisujen, kuten verkko-opetuksen ja yhteisöllisten työtilojen, tarkoituksena on edistää etätyötä ja -opiskelua.
Ennätysmäärä hakijoita - Jyväskylän yliopiston hakijamäärä kasvoi 12 prosenttia1.4.2021 10:20:51 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa 19 528 hakijaa. Hakijamäärä kasvoi viime vuodesta noin 12 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme