Jyväskylän yliopisto

Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla

Jaa

Teknologia tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Sen käytöstä aiheutuu kuitenkin merkittävää haittaa. Peräti joka kolmas teknologiaa työssään käyttävä saattaa kokea teknostressiä, Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus paljastaa.

Työperäinen teknostressi on yleistä suomalaisilla työpaikoilla. Teknostressin kokemukseen vaikuttavat niin toimiala, työkokemus kuin sukupuoli. Tulosten perusteella miehet kokevat teknostressiä naisia herkemmin. (Kuvituskuva)
Työperäinen teknostressi on yleistä suomalaisilla työpaikoilla. Teknostressin kokemukseen vaikuttavat niin toimiala, työkokemus kuin sukupuoli. Tulosten perusteella miehet kokevat teknostressiä naisia herkemmin. (Kuvituskuva)

Teknostressi on aikamme ilmiö ja kasvava ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Monet työntekijät kokevat, etteivät heidän kykynsä vastaa alati digitalisoituvan työympäristön vaatimuksia. Erityisesti kokeneemmat työntekijät ovat vaarassa kuormittua ja altistua teknostressille. Työ sekoittuu vapaa-aikaan, tekeminen keskeytyy ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen Well@DigiWork -hankkeessa selvitettiin eri aloilla työskentelevien suomalaisten työntekijöiden teknologian käyttöön liittyvää stressiä eli teknostressiä. Juuri ennen koronapandemian puhkeamista toteutettuun verkkokyselyyn vastasi yli 1000 työssään teknologiaa käyttävää työntekijää ympäri Suomea.

Kyselyyn osallistuneet edustivat yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöitä eri ikäryhmistä ja toimialoilta, kuten terveydenhuollon, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden aloilta. Kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöistä peräti joka kolmas (29 %) arvioi kokevansa työperäistä teknostressiä. Tulosta vahvistavat myös muut alan tutkimukset. Teknostressi on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla toimialasta riippumatta.

Miehet stressaantuvat teknologiasta herkemmin

Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työntekijöiden työperäiseen stressiin, joka aiheutuu teknologiasta.

”Vastausten perusteella havaitsimme sukupuolen olevan yhteydessä koettuun teknostressin. Miehet kokivat työssään keskimäärin hieman enemmän teknologian käyttöön liittyvää stressiä kuin naiset”, hankkeen johtaja, professori Raija Hämäläinen kertoo.

”Teknostressin huomattiin olevan yhteydessä myös työn luonteeseen ja siihen, kuinka keskeisessä roolissa teknologia työssä on. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet sairaanhoitopiirien työntekijät kokivat vähemmän teknostressiä kuin suurten yritysten työntekijät, joissa teknologian tuomaa kuormitusta on enemmän”, jatkaa tutkijatohtori Kirsi Lainema.

Työkokemus ei kerrytä teknologiaosaamista riittävästi

Sukupuolen ja työn luonteen lisäksi tulokset osoittavat iän olevan yhteydessä teknostressiin. Pidempään työelämässä olleet kertoivat kokevansa teknostressiä nuorempia kollegoitaan useammin. Kokeneemmat työntekijät havaitsivat myös enemmän puutteita teknologisessa osaamisessaan kuin vähemmän kokeneet ja nuoremmat työntekijät.

”Huolestuttavin havainto oli työkokemuksen ja iän yhteydet koettuun teknostressiin. Tästä voidaan päätellä, että työkokemus ei kehitä ammatin vaatimaa teknologiaosaamista riittävästi vastaamaan digitalisoituneen työympäristön vaatimuksia. Tämä kuormittaa ja aiheuttaa teknostressiä”, Lainema kertoo.

”Tulevaisuuden kannalta olisi keskeistä ymmärtää löytää uusia ratkaisuja teknostressin ennaltaehkäisemiseksi. Käytännössä nämä voisivat tarkoittaa esimerkiksi joustavampia jatkuvan oppimisen muotoja, informaalin oppimisen tukemista ja oppimisanalytiikan hyödyntämistä työssä tapahtuvan oppimisen tukena”, Hämäläinen toteaa.

Lisätietoja:

Professori Raija Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 7442611

Tutkijatohtori Kirsi Lainema, Jyväskylän yliopisto
kirsi.k.lainema@jyu.fi, puh. +358 40 660 3328

Well@DigiWork -hankkeen sivut

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Työperäinen teknostressi on yleistä suomalaisilla työpaikoilla. Teknostressin kokemukseen vaikuttavat niin toimiala, työkokemus kuin sukupuoli. Tulosten perusteella miehet kokevat teknostressiä naisia herkemmin. (Kuvituskuva)
Työperäinen teknostressi on yleistä suomalaisilla työpaikoilla. Teknostressin kokemukseen vaikuttavat niin toimiala, työkokemus kuin sukupuoli. Tulosten perusteella miehet kokevat teknostressiä naisia herkemmin. (Kuvituskuva)
Lataa
Professori Raija Hämäläinen. Kuva: JYU / Petteri Kivimäki.
Professori Raija Hämäläinen. Kuva: JYU / Petteri Kivimäki.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Vasta yhdeksän pisteen muutos WHO:n toimintakykymittarin kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta13.4.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin World Health Organization Disability Assesment Schedule (WHODAS) 2.0 toimintakykymittarin lyhyen version toimivuutta kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavilla ihmisillä. TtM Niina Katajapuun väitöskirjatutkimuksen tuloksena saatiin tieto mittarin pienimmästä havaittavasta muutoksesta.

Avoimen väylän uudistamisen suositukset tukevat yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä7.4.2021 08:15:00 EEST | Tiedote

Avoimen väylästä on kehitetty aktiivisesti uskottavaa opiskelijavalintatapaa todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle. Vaikka työtä valtakunnallisesti koordinoinut Toinen reitti yliopistoon -hanke (TRY) päättyy, tavoitteena on, että yliopistot jatkavat uudistamista. Sen avuksi hanke on laatinut suosituksia avoimen väylän kehittämiseksi. Suosituksia esitellään lähemmin TRY-hankkeen webinaarissa 14.4.2021.

Hubit tarjoavat yhteisöllisyyttä etäopiskeluun Keski-Suomessa6.4.2021 12:00:00 EEST | Tiedote

Meneillään oleva poikkeusaika on osoittanut, että työn tai opintojen ei tarvitse olla välttämättä samalla paikkakunnalla kuin niiden tekijän. HUBITTAAKO?-hanke kehittää Keski-Suomessa ratkaisuja, jotka tukevat kasvukeskuksista kauempana olevien kuntien elinvoimaa. Näiden ratkaisujen, kuten verkko-opetuksen ja yhteisöllisten työtilojen, tarkoituksena on edistää etätyötä ja -opiskelua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme