Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko
Jyväskylän yliopiston ja Likesin pitkittäistutkimuksessa pyrittiin ennustamaan tulevaa kestävyyskuntoa murrosikäisillä yksilön lähtötietojen perusteella tekoälyn osa-alueen, eli koneoppimisen avulla. Lähtötietoihin kuului 48 erilaista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tietoa. Kestävyyskunnon tilaa mitattiin 20 metrin viivajuoksulla, joka kuuluu peruskouluissa 5.- ja 8.- luokilla toteutettaviin Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän mittauksiin.
- Yleensä kestävyyskunnon tilaa verrataan nuorilla suhteessa toisiin samanikäisiin ja saman sukupuolen edustajiin. Kestävyyskunnon tilaan vaikuttaa kuitenkin murrosiässä voimakkaasti kasvun, kypsymisen ja kehityksen vaiheet, eikä nykyisillä menetelmillä voida kovin tarkasti arvioida ketkä olisivat erityisesti elintapainterventioiden tarpeessa, arvioi Jyväskylän yliopiston ja Likesin väitöskirjatutkija Laura Joensuu. Joensuu tekee aiheesta väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan.
Tutkimuksessa onnistuttiin ennustamaan keskimääräistä heikompaa kestävyyskunnon tilaa kahden vuoden päästä tytöillä 83 prosentin ja pojilla 76 prosentin tarkkuudella. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mitkä muuttujat selittivät tulevaa heikkoa kestävyyskuntoa. Pojilla 20 ja tytöillä 14 muuttujaa ennustivat tulevaisuuden kestävyyskuntoa. Tarkasteltavia muuttujia oli yhteensä 48.
- Koneoppimismenetelmää hyödyntämällä pystyimme ennustamaan tulevaa kestävyyskunnon tilaa, ja tunnistamaan niitä nuoria, joille voi suositella elintapainterventiota heidän ominaisuusprofiilinsa perusteella, kommentoi Joensuu.
Niillä nuorilla, joille kehittyi heikko kestävyyskunto, havaittiin lähtötilanteessa haasteita yleiskunnossa, liikunta-aktiivisuudessa, ylipainoisuudessa, koulumenestyksessä, sosiaalisissa suhteissa koulussa ja kotona sekä elämäntyytyväisyydessä.
- Nämä uudet löydökset kannustavat yksilön kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimiseen, kun suunnitellaan elintapainterventioita Move!-mittausten perusteella, Joensuu kertoo.
Potentiaalia kehittää seulontamenetelmiä tekoälyn avulla
Tutkimuksessa hyödynnettiin ennakoivaan mallintamiseen datapohjaista koneoppimismenetelmää, satunnaismetsä-luokittelua. Menetelmässä opetusaineiston avulla pyrittiin löytämään yksilön piirteet, jotka ennustavat tulevaa heikkoa kestävyyskuntoa.
- Tekoälymenetelmissä on potentiaalia kehittämään terveydenhuoltoon seuraavan sukupolven seulontamenetelmiä. Kun tiedetään tarkemmin yksilötasolla, ketkä hyötyisivät elintapainterventioista, rajoitetut resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti, ja toisaalta välttää turhien huolenaiheiden synnyttämistä, kommentoi Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Ilkka Rautiainen informaatioteknologian tiedekunnasta.
Tuloksista tukea Move!-mittausten tulkintaan
Suomessa käynnistettiin vuonna 2016 osana perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Move!-järjestelmässä mitataan vuosittain kaikkien suomalaisten 5.- ja 8.-luokkalaisten nuorten fyysinen toimintakyky. Tehty tutkimus tarjoaa tutkittua tietoa Move!-mittauksista ja apua niiden tulkinnan tueksi.
Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui yhdeksästä koulusta 971 nuorta, joiden iän keskiarvo alkumittauksissa oli noin 13 vuotta. Tutkittavat osallistuivat Move!-mittauksiin ja lisäksi osallistujilta mitattiin 48 lähtötiedon muuttujaa mittarein ja kyselyin.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Likesin ja Jyväskylän yliopiston kanssa, ja se on osa kahta väitöskirjakokonaisuutta. Laura Joensuun liikuntatieteen väitöskirjassa tutkitaan lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja niiden terveysyhteyksiä. Ilkka Rautiainen tutkii ennustavaa mallintamista sairauksien ennaltaehkäisyyn, kuntoutukseen ja hypoteesien luomiseen terveydenhuollossa informaatioteknologian väitöskirjassa.
Alkuperäinen artikkeli:
Laura Joensuu, Ilkka Rautiainen, Sami Äyrämö, Heidi J Syväoja, Jukka-Pekka Kauppi, Urho M Kujala, Tuija H Tammelin. Precision exercise medicine: Predicting unfavourable status and development in the 20-m shuttle run test performance in adolescence with machine learning. BMJ Open Sport & Exercise Medicine.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Laura Joensuu, laura.p.joensuu@jyu.fi +358408054842
Väitöskirjatutkija Ilkka Rautiainen, ilkka.t.rautiainen@jyu.fi
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kolmas toimitus maailmalle – Jyväskylän spektrometrit kiinnostavat kansainvälisesti22.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on jälleen valmistunut huipputason rekyylispektrometri, joka toimitettiin Oslon yliopiston tutkimusinstituuttiin. Kyseessä on jo kolmas kokonainen toimitettu laitteisto ohjelmistoineen, asennuksineen ja koulutuksineen. Laitteisto asennettiin tällä kertaa puhdastilaan, jossa piikiekkoja käsitellään suojavarusteet päällä. Tämä toimitus oli vahva osoitus Jyväskylän yliopiston toimittaman järjestelmän suorituskyvystä vaativassa ja tarkasti säädellyssä ympäristössä.
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet - sukupolvien välinen vertailu paljastaa muutoksen21.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että 75- ja 80-vuotiaiden näkökyky on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näkö- ja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla.
Fysioterapiaa VR-laseissa – Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittäneet uutta fysioterapiaa aivoinfarktipotilaille20.10.2025 07:58:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ja testannut uutta virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvaa tapaa tehdä fysioterapiaharjoitteita. Harjoitteet on suunniteltu aivoinfarktista toipuville henkilöille, jotka kärsivät avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. Kyseessä on invalidisoiva tila, joka vaikuttaa huomiokykyyn ja tilan hahmottamiseen toispuoleisesti. Tämä on yksi ensimmäisistä kokeellisista tapaustutkimuksista, joissa kuntoutumista tuetaan lisäämällä virtuaalitodellisuudessa suoritettaviin fysioterapiapohjaisiin harjoitteisiin audiovisuaalisia vihjeitä.
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme