Tekoälyn sovellettavuuskohteet ratkaisevat automaation arvon

-  Jotta osaaminen ja itsesäätely kehittyisi on tuettava omaperäisiä ja käytännöllisiä aloitteita, sanoo apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Ruckenstein ja tutkijatohtori Julia Velkova Helsingin yliopistosta ovat koostaneet berliiniläisen AlgorithmWatch -kansalaisjärjestön aloitteesta syntyneen raportin Suomea ja Ruotsia koskevia osuuksia. Raportissa kuvataan tekoälyn ja automatisoinnin sovelluksia eri maista ja eri toimialoilta.

Esimerkiksi Suomessa työnhakijoita profiloidaan sähköpostien avulla, Italiassa tehdään terveydenhoitoon ohjaukseen liittyviä päätöksiä, Puolassa jaotellaan työttömiä työnhakijoita, Tanskassa tunnistetaan laiminlyönnille alttiita lapsia ja Ruotsissa optimoidaan rekkojen reittejä.

Tutkijoiden mukaan suomalainen yritys ehdottaa työnhakijoille helpompaa hakuprosessia, jos antaa yrityksen käyttöön oman sähköpostinsa käyttäjätunnukset ja salasanat. Näin yritys voi skannata hakijan sähköpostit ja muodostaa profiilin hakijan persoonallisuudesta. 

- Raportin keskeinen sanoma on, että automaation hyvyys tai ongelmallisuus riippuu siitä mihin sitä sovelletaan, Ruckenstein kertoo.

Automatisointi ei siirry helposti toimialalta toiselle

Tutkijat muistuttavat, että automatisointiin liittyvät kysymykset eivät siirry vaivattomasti toimialalta toiselle. Samojen tietojen hyödyntäminen liikenteen kentällä voi olla hyväksyttävää, mutta esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyssä se on eettisesti arveluttavaa.

Ruckensteinin mukaan olemme hataralla pohjalla tekoälyyn liittyvissä kysymyksissä eettisesti, poliittisesti ja oikeudellisesti.

- Tekoälykeskustelussa puhutaan suhteettoman paljon siitä mitä ei vielä ole. Raportti näyttää mihin tulisi kiinnittää huomiota juuri nyt. Osaamisen ja ohjauksen puutteet ovat ilmeisiä ja sen seurauksena meillä ei ole tarpeeksi kykyä kuvitella muuta kuin sovelluksia, joilla ihmisiä luokitellaan ja pisteytetään, Ruckenstein selittää.

Tutkijoiden mukaan suurin osa huolellisesti kirjatuista automatisaation ongelmista tai algoritmisten systeemien eriarvoisuutta syventävistä esimerkeistä on Yhdysvalloista tai ne liittyvät datajätteihin, kuten Facebookiin.

- Niiden rinnalle tarvitsemme pohjoismaisia ja eurooppalaisia esimerkkejä, jotka tuovat esille oman toimintaympäristömme erityispiirteitä. Esimerkkien avulla voimme alkaa hahmotella millainen automatisaatio tukee omaa yhteiskuntaamme ja mitä välttää eriarvoisuutta lisäävänä, Ruckenstein taustoittaa.

Eettinen ja poliittinen arviointi on tarpeen erilaisten pyrkimysten erottamiseksi.

- Varautuneisuus uusia teknologiasovelluksia kohtaan on perusteltua. Kehitystyöhön tarvitaan toiminnan jatkuvaa eettistä arviointia, Ruckenstein toteaa.

Automating Society – Taking Stock of Automated Decision-Making in the EU -raportti julkistetaan Brysselissä tänään 29. tammikuuta.

Open Society Foundations on tukenut raportin julkaisua. Raportti on saatavilla osoitteesta https://algorithmwatch.org/en/automating-society/.

Lisätiedot:

Minna Ruckenstein
Puh. 0400871598
minna.ruckenstein@helsinki.fi