Työeläkevakuuttajat Tela

Tela: Työeläkevarat elpyivät loppukevään aikana 10 miljardilla koronaviruspandemian vaikutuksista

2.9.2020 08:23:18 EEST | Työeläkevakuuttajat Tela | Tiedote

Jaa
Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat nousivat noin 10 miljardia euroa vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä. Varoja oli kesäkuun lopussa 204* miljardia. Eläkevarojen elpyminen koronaviruspandemian vaikutuksista oli pitkälti osakemarkkinoiden ansiota. Varojen nousu loppukevään aikana ei kuitenkaan kokonaan kuitannut vuoden ensimmäisen neljänneksen 22 miljardin laskua. Eläkevarojen, kuten koko yhteiskunnan, näkökulmasta eletään edelleen poikkeuksellista aikaa, ja olennaista on, miten sijoitustuotot kehittyvät loppuvuoden aikana ja pitkällä aikajänteellä, muistuttaa Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja Minna Lehmuskero.

Maailman rahoitusmarkkinat alkoivat heti huhtikuussa elpyä nopeasti koronaviruspandemian aiheuttamasta pahimmasta paniikista ja laskusta.

– Työeläkevarojen elpyminen oli osakesijoitusten voimakkaan toipumisen ansiota. Osakemarkkinoiden elpymiseen vaikuttivat Yhdysvaltojen keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, talouden sulkutoimien asteittainen purku ja elvytyspaketit eri maissa sekä uutiset EU-komission esittämästä elvytysrahastosta, kertoo Lehmuskero.

Toisella vuosineljänneksellä työeläkevarat ehtivät nousta noin 10 miljardia. Osakemarkkinat, joissa varoista on lähes puolet, olivat kuitenkin edelleen aiempia huippuja alhaisemmalla tasolla. Työeläkevakuuttajien osakesijoitusten tuotot olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla reaalisesti keskimäärin -6,1 prosenttia. Myös korkosijoitusten tuotot jäivät negatiivisiksi, -1,2 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin 1,4 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Huomio reaalitalouden näkymiin

Sijoitusvarojen reaalinen kokonaistuotto (eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus) jäi vuoden ensimmäisellä puoliskolla -3,9 prosenttiin.

– Työeläkevarojen kehitystä analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on sillä, miten varat kehittyvät vuosikymmenten aikajänteellä, muistuttaa Lehmuskero.

Akuutissa hädässä työeläkkeiden rahoitus ei ole, sillä työeläkevakuuttajilla on puskuria pahan päivän varalle. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa ja on palautunut alkuvuoden laskusta jonkin verran.

Osakemarkkinoiden elpyessä katseet kohdistuvat nyt reaalitalouden näkymiin. Tällä on merkitystä myös työeläkkeiden rahoitukselle, sillä varat ja niiden tuotot ovat vain osa rahoitusta. Merkittävämpi rahoituksen lähde ovat työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat. Pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä kustannetaan eläkemaksuilla ja neljännes varoista.

– Lomautusten ja kasvavan työttömyyden aiheuttama maksutulon pieneneminen voi aiheuttaa vaikeuksia eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa, Lehmuskero toteaa.

Koronakriisin aikajännettä ja vaikutusten lopullista mittaluokkaa on kuitenkin mahdotonta vielä arvioida, Lehmuskero painottaa.

Sijoitusjakaumassa pientä muutosta

Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen muuttui toisen vuosineljänneksen aikana vain vähän. Korkosijoitusten suhteellinen osuus (33 %) laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (49 %) nousi noin kaksi prosenttiyksikköä osakkeiden arvostustasojen muutoksen takia. Kiinteistösijoituksien (9 %) osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Vaihtoehtoisten sijoituksien eli pääasiassa hedgerahastojen (9 %) osuus pysyi samana.

Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen muuttui hieman kuluneen vuosineljänneksen aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuus laski vajaan prosenttiyksikön, mutta euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus sekä kotimaan sijoitusten osuus nousi muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen. Toisen vuosineljänneksen lopussa sijoitusvaroista neljännes kohdistui Suomeen (25 %), muualle euroalueelle vajaa viidennes (17 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin yli puolet (58 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

***

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta. Seuraavan sijoitusanalyysimme syyskuun 2020 lopun tilanteesta julkaisemme marras-joulukuussa.

(*) Työeläkelaitosten osavuosiraporttien mukaiset sijoitusvarat olivat 30.6.2020 yhteensä noin 204,9 miljardia euroa. Tässä esitetty sijoitusvarojen määrä eroaa tilinpäätöstietojen luvusta reilun miljardin. Syynä ovat erot tilastointiprosessissa. Tarkennamme varojen määrää myöhemmin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työeläkevakuuttajat Tela
Työeläkevakuuttajat Tela
Kalevankatu 20
00100 Helsinki

https://www.tela.fi/

Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela

Uusi Q&A-tietopaketti laittaa työeläkejärjestelmän sopeutuskeinot puntariin23.10.2026 13:24:32 EEST | Uutinen

Julkisuudessa on viime aikoina esitetty lukuisia keinoja, joilla työeläkejärjestelmästä toivotaan vetoapua valtiontalouden vahvistamiseksi. Keskustelua vauhdittavat entisestään valtiovarainministeriön ensi viikolla julkaistavat kartoitukset, jotka käsittelevät julkisen talouden sopeutusvaihtoehtoja. Telan uusi Q&A-tietopaketti kokoaa yhteen yleisimmät työeläkejärjestelmää koskevat ehdotukset ja arvioi niiden vaikutuksia valtiontalouteen ja työeläkkeiden kestävyyteen.

Tela-blogi: Työeläkejärjestelmän kestävyys ei edellytä eläkeiän nostoa22.10.2026 08:02:47 EEST | Blogi

Vaikka eläkeikä on keskeinen osa eläkejärjestelmää, ei valtiovarainministeriön esitys eläkeiän nostamisesta liity millään tavalla suoraan työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Taustalla on sen sijaan toiveet työvoiman tarjonnan lisäämisestä sekä rahojen löytämisestä valtiontalouden alijäämän paikkaamiseen. Eläkeleikkauksilla spekuloidessa tulisi päättäjien ottaa samalla kantaa siihen, kenen eläkelupaukseen niillä puututtaisiin ja kuinka suurelta osin.

Kutsu toimittajille: Eläkerahastoista Euroopan kasvun vauhdittajia? Jännitteisiin pureudutaan eläkealan eurooppalaisen edunvalvontajärjestön AEIP:n vuosikonferenssissa 29.10. Helsingissä21.10.2026 08:21:54 EEST | Kutsu

Eläkerahastoihin kohdistuu Euroopassa kasvavia odotuksia: niiden toivotaan rahoittavan kasvuyrityksiä, infrastruktuuria, innovaatioita ja muita pitkän aikavälin investointeja. Mutta kuinka paljon eläkerahastoilta voidaan odottaa ja millä ehdoilla? Miten yhteiskunnan investointitarpeet sovitetaan yhteen eläkerahastojen perustehtävän eli eläkkeiden turvaamisen kanssa? Löytyykö Euroopasta riittävän houkuttelevia ja tuottavia sijoituskohteita? Millaista keskustelua EU:ssa ylipäätään käydään eläkerahastojen roolista kasvun tukijoina? Muun muassa tähän teemaan liittyviä jännitteitä avataan eläkealan eurooppalaisen edunvalvontajärjestön AEIP:n vuosikonferenssissa Helsingissä 29.10.

Myry ja Tela: Hallituksen YEL-uudistus vie yrittäjien eläkejärjestelmää oikeaan suuntaan, mutta työn on jatkuttava seuraavalla hallituskaudella8.10.2026 14:14:18 EEST | Tiedote

Mikro- ja yksinyrittäjien etujärjestö MYRY ja Työeläkevakuuttajat Tela pitävät hallituksen eduskunnalle antamaa YEL-esitystä tärkeänä askeleena kohti oikeudenmukaisempaa yrittäjäeläkejärjestelmää. Järjestöjen mukaan YEL-järjestelmän kehittämistä on kuitenkin jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. Rahastoinnin aloittaminen, ansioiden ottaminen YEL-maksun ainoaksi perusteeksi ja vakuuttamisen alarajan laskeminen ovat seuraavat välttämättömät uudistukset matkalla kohti kestävämpää, selkeämpää ja reilumpaa järjestelmää, painottavat MYRYn Hanén ja Telan Sirén.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye