Työeläkevakuuttajat Tela

Tela: Työeläkevarat elpyivät loppukevään aikana 10 miljardilla koronaviruspandemian vaikutuksista

Jaa
Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat nousivat noin 10 miljardia euroa vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä. Varoja oli kesäkuun lopussa 204* miljardia. Eläkevarojen elpyminen koronaviruspandemian vaikutuksista oli pitkälti osakemarkkinoiden ansiota. Varojen nousu loppukevään aikana ei kuitenkaan kokonaan kuitannut vuoden ensimmäisen neljänneksen 22 miljardin laskua. Eläkevarojen, kuten koko yhteiskunnan, näkökulmasta eletään edelleen poikkeuksellista aikaa, ja olennaista on, miten sijoitustuotot kehittyvät loppuvuoden aikana ja pitkällä aikajänteellä, muistuttaa Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja Minna Lehmuskero.

Maailman rahoitusmarkkinat alkoivat heti huhtikuussa elpyä nopeasti koronaviruspandemian aiheuttamasta pahimmasta paniikista ja laskusta.

– Työeläkevarojen elpyminen oli osakesijoitusten voimakkaan toipumisen ansiota. Osakemarkkinoiden elpymiseen vaikuttivat Yhdysvaltojen keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, talouden sulkutoimien asteittainen purku ja elvytyspaketit eri maissa sekä uutiset EU-komission esittämästä elvytysrahastosta, kertoo Lehmuskero.

Toisella vuosineljänneksellä työeläkevarat ehtivät nousta noin 10 miljardia. Osakemarkkinat, joissa varoista on lähes puolet, olivat kuitenkin edelleen aiempia huippuja alhaisemmalla tasolla. Työeläkevakuuttajien osakesijoitusten tuotot olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla reaalisesti keskimäärin -6,1 prosenttia. Myös korkosijoitusten tuotot jäivät negatiivisiksi, -1,2 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin 1,4 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Huomio reaalitalouden näkymiin

Sijoitusvarojen reaalinen kokonaistuotto (eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus) jäi vuoden ensimmäisellä puoliskolla -3,9 prosenttiin.

– Työeläkevarojen kehitystä analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on sillä, miten varat kehittyvät vuosikymmenten aikajänteellä, muistuttaa Lehmuskero.

Akuutissa hädässä työeläkkeiden rahoitus ei ole, sillä työeläkevakuuttajilla on puskuria pahan päivän varalle. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa ja on palautunut alkuvuoden laskusta jonkin verran.

Osakemarkkinoiden elpyessä katseet kohdistuvat nyt reaalitalouden näkymiin. Tällä on merkitystä myös työeläkkeiden rahoitukselle, sillä varat ja niiden tuotot ovat vain osa rahoitusta. Merkittävämpi rahoituksen lähde ovat työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat. Pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä kustannetaan eläkemaksuilla ja neljännes varoista.

– Lomautusten ja kasvavan työttömyyden aiheuttama maksutulon pieneneminen voi aiheuttaa vaikeuksia eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa, Lehmuskero toteaa.

Koronakriisin aikajännettä ja vaikutusten lopullista mittaluokkaa on kuitenkin mahdotonta vielä arvioida, Lehmuskero painottaa.

Sijoitusjakaumassa pientä muutosta

Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen muuttui toisen vuosineljänneksen aikana vain vähän. Korkosijoitusten suhteellinen osuus (33 %) laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (49 %) nousi noin kaksi prosenttiyksikköä osakkeiden arvostustasojen muutoksen takia. Kiinteistösijoituksien (9 %) osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Vaihtoehtoisten sijoituksien eli pääasiassa hedgerahastojen (9 %) osuus pysyi samana.

Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen muuttui hieman kuluneen vuosineljänneksen aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuus laski vajaan prosenttiyksikön, mutta euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus sekä kotimaan sijoitusten osuus nousi muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen. Toisen vuosineljänneksen lopussa sijoitusvaroista neljännes kohdistui Suomeen (25 %), muualle euroalueelle vajaa viidennes (17 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin yli puolet (58 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

***

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta. Seuraavan sijoitusanalyysimme syyskuun 2020 lopun tilanteesta julkaisemme marras-joulukuussa.

(*) Työeläkelaitosten osavuosiraporttien mukaiset sijoitusvarat olivat 30.6.2020 yhteensä noin 204,9 miljardia euroa. Tässä esitetty sijoitusvarojen määrä eroaa tilinpäätöstietojen luvusta reilun miljardin. Syynä ovat erot tilastointiprosessissa. Tarkennamme varojen määrää myöhemmin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki

https://www.tela.fi/

Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela

Valtaosa työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti, kertoo kansainvälisiä sitoumuksia seuraava Telan analyysi – mukana uusi mittari22.4.2024 12:39:37 EEST | Tiedote

Työeläkevakuuttajat Telan tuoreen analyysin mukaan valtaosa suomalaisten työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti. Analyysi tarkastelee vastuullista sijoittamista erilaisten kansainvälisten sitoumusten kautta. Suurin osa 251 miljardin sijoitusvaroista on mukana edistämässä vastuullisen sijoittamisen yhteistyöhankkeita.

Matkalla eläkeuudistukseen18.4.2024 07:08:00 EEST | Blogi

Pääministeri Petteri Orpon hallitus ei puuttunut kehysriihessä työeläkejärjestelmän rakenteisiin, kuten esimerkiksi jäädyttänyt työeläkeindeksiä tai nostanut eläkeikää. Tämä oli hyvä uutinen, sillä kauempana eläketurvan horisontissa siintää haasteita, joiden ratkaisut vaativat pitkäjänteistä kehittämistä. Mikäli järjestelmän rakenteisiin olisi puututtu kehysriihessä, se olisi voinut häiritä käynnissä olevia neuvotteluja seuraavasta eläkeuudistuksesta.

Indeksileikkausten vaikutukset ovat monimutkaisemmat kuin miltä ne näyttävät10.4.2024 15:54:59 EEST | Artikkeli

Hallituksen kehysriihen alla vahvasti esiin nousseet työeläkkeiden indeksileikkaukset voivat uhata työeläkejärjestelmän pitkäaikaista ja harkittua kehittämistä. Ne saattavat näyttää sukupolvinäkökulmasta oikeudenmukaisilta, mutta todellisuudessa ne kohtelisivat eri ikäluokkia hyvin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä leikkausten eläkkeeseen tuoma lovi voi olla merkittävästi suurempi kuin ensinäkemältä voisi kuvitella.

Kehysriihen indeksileikkausten sietämätön keveys9.4.2024 14:38:58 EEST | Blogi

Kehysriihen ympärillä vellovassa eläkekeskustelussa menevät sekaisin lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin uudistaminen. Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtävän neuvotella pitkäjänteisestä eläkeuudistuksesta, jota ei kannattaisi nyt häiritä. Indeksileikkauksia pidetään usein helppoina ja nopeina keinoina julkisen talouden tasapainottamiseen, vaikka tämä ei ole ongelmatonta. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymystä ei myöskään voi typistää pelkästään eläkkeiden indeksileikkauksiin.

Salaisuuksien jäljillä -sarja: Juho Saari ja eläkeuudistus – entä jos sukupolvi erottaa enemmän kuin yhdistää?20.3.2024 09:37:29 EET | Uutinen

Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, jonka nimissä on perusteltu tekeillä olevaa eläkeuudistusta. Mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan, kun sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä? Eri sukupolvien yhteiskunnalle maksamien maksujen ja siitä saatujen kokonaishyötyjen vertailu ei ole yksinkertaista, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Telan Janne Pelkosen haastattelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye