Teollisten jätevesien hallintaa Itämeren alueella on parannettu BEST-hankkeessa

Hankkeen tärkein lopputulos ovat Itämeren laajuiset sekä kansallisen tason suositukset kunnallisille jätevedenpuhdistamoille johdettavien teollisten jätevesien hallintaan. Kolmivuotisen hankkeen päätteeksi järjestetään syyskuun lopulla kansallisia seminaareja partnerimaissa, Suomen loppuseminaari pidetään perjantaina 25.9. Helsingissä.

Jätevesien käsittely on viime vuosina tehostunut Itämerta ympäröivissä maissa huomattavasti. Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on kuitenkin ensisijaisesti suunniteltu puhdistamaan kotitalousjätevesiä ja poistamaan jätevedestä liiallista orgaanista ainetta ja ravinteita. Puhdistamon prosessit voivat vakavasti häiriintyä, jos jätevedenpuhdistamot joutuvat käsittelemään talousjätevedestä laadullisesti ja määrällisesti poikkeavia teollisuusjätevesiä.

Suurten teollisuuslaitosten ympäristöluvat puutteellisia Baltian maissa

”Hankkeen hälyttävin löydös on, että Baltian maissa teollisuuden ympäristöluvitus on puutteellista eikä jätevesiä säädellä EU:n direktiivien asettamalla tasolla. Tämä sysää vastuuta jätevedenpuhdistamoille. Toisaalta hankkeen aikana löytyi myös esimerkkejä teollisuusjätevesien vastuullisesta käsittelystä. Monessa tapauksessa varsin yksinkertaiset ja halvat käytännöt parantavat oleellisesti teollisten jätevesien hallintaa”, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Kajsa Rosqvist Helsingin kaupungilta.

Hankkeessa selvitettiin teollisten jätevesien käsittelyn nykytilaa Itämeren alueella. Kunnallisille puhdistamoille erityistä huolta aiheuttavat kemianteollisuuden, metallien pinnoiteteollisuuden, juomanvalmistuksen, lihankäsittelyn, meijereiden sekä jätteiden käsittelyn jätevedet. Jos näitä jätevesiä ei asianmukaisesti esikäsitellä jo teollisuuslaitoksilla, teollisuusprosesseissa käytettävät haitalliset aineet saattavat häiritä puhdistamoprosesseja. Myös ruoka- ja juomatuotannon paljon orgaanista ainetta sisältävät jätevedet voivat suurina äkillisinä päästöinä haitata puhdistamon prosesseja, vaikka ne eivät varsinaisia haitallisia aineita sisälläkään.  

Teollisten jätevesien johtamista kunnallisille puhdistamoille kontrolloidaan teollisuuden ympäristöluvilla sekä jätevedenpuhdistamon ja teollisuusyritysten välisillä teollisuusjätevesisopimuksilla. Ratkaisevimmat esteet teollisuusjätevesien tehokkaalle hallinnalle Itämeren alueella ovat riittämätön tai jopa kokonaan puuttuva teollisuusyritysten jätevesiä koskeva ympäristöluvitus sekä vanhentuneet teollisuusjätevesisopimukset. Tällaisissa tilanteissa teollisuusjätevesien valvonta jää puutteelliseksi, eikä yrityksille voida asettaa riittäviä vaatimuksia jätevesien esikäsittelyyn ja seurantaan.

Kunnallisille jätevedenpuhdistamoille sopimattomat teolliset jätevedet haittaavat puhdistamon toimintaa, heikentävät puhdistustulosta ja aiheuttavat viimekädessä ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöjä lähivesiin ja Itämereen. Hankkeessa laaditut Itämeren laajuiset politiikkasuositukset esittävät toimia sekä vesilaitoksille, teollisuusyrityksille että ympäristöviranomaisille. Suositukset painottavat riittävän ympäristöluvituksen sekä seurannan ja valvonnan merkitystä. Lisäksi tulisi varmistaa, ettei alue- ja teollisuuspolitiikkaa tehdä vesihuoltolaitosten, jätevedenpuhdistamoiden ja ympäristön kustannuksella antamalla esimerkiksi teollisuusyritykselle lupaa johtaa jätevesiään kunnalliseen viemäriin ilman kunnollista esikäsittelyä verotulojen ja työpaikkojen toivossa. Suomessa vesilaitosten yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi vähentäisi aluepolitiikan vaikutusta teollisuusjätevesisopimuksiin.   

Paikallisen yhteistyön merkitys korostuu

Säännöllinen yhteistyö ja käytännöistä sopiminen jätevedenpuhdistamon, teollisuuden ja ympäristöviranomaisen kesken nähtiin hankkeessa yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla varaudutaan arvaamattomiin tilanteisiin ja autetaan jätevedenpuhdistamoita valmistautumaan teollisuuden häiriötilanteiden aiheuttamiin poikkeuksellisiin jätevesipäästöihin.

Jätevedenpuhdistamon ja teollisuuden yhteistyössä molemminpuolista ymmärrystä edistävät säännölliset tapaamiset, tutustuminen toisen osapuolen laitokseen ja prosesseihin sekä henkilökunnan koulutus. Hankkeessa on tuotettu koulutusmateriaaleja sekä koottu esimerkkejä hyvistä käytännöistä tukemaan yhteistyötä ja edistämään osaamista ja tietotaitoa teollisuusjätevesiasioissa. Materiaalit on tarkoitettu sekä teollisuuden, jätevedenpuhdistamoiden että valvovien viranomaisten käyttöön. 

Paikallista yhteistyötä testattiin myös käytännössä

Hankerahoituksella avustettiin kahta meijeriä Virossa ja Latviassa parantamaan jätevesiensä esikäsittelyprosesseja. Samalla kannustettiin meijereitä tiiviimpään yhteistyöhön paikallisten jätevedenpuhdistamoiden kanssa, joiden puhdistustuloksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että meijereiden jätevedet tulevat sinne asianmukaisesti esikäsiteltyinä.

Puolassa rakennettiin paikalliselle puhdistamolle kokonaan uusi jätevesienkäsittelylinja paikallisen lihateollisuuden jätevesiä varten. Uuden jätevesilinjan moderni jälkisuodatus mahdollistaa jäteveden fosforin talteenoton helposti hyödynnettävään muotoon. Toinen puolalainen jätevedenpuhdistamo selvitti mahdollisuutta hyödyntää paikallisen ruokateollisuuden jätteitä ja lietteitä biokaasun tuotannossa. Virossa jätevedenpuhdistamo hankki kannettavan automaattisen näytteenottolaitteen kartoittaakseen haitallisten aineiden lähteitä puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Yleinen ongelma jätevedenpuhdistamoilla koko Itämeren ympäristössä on, että useinkaan ei tiedetä, mistä haitalliset teollisuusjätevesipäästöt ovat peräisin.