– Valitettavasti kyse ei ole yksittäistapauksesta, vaan OKM on aiemminkin myöntänyt niukasti englanninkielisen koulutuksen järjestämislupia. Osaajapulasta kärsivässä Suomessa tämä on varsin vaikea ymmärtää. Parhaillaan on meneillään tai suunnitteilla useiden oppilaitosten hakuprosesseja englanninkieliselle opetukselle vihreän siirtymän osaajatarvealoille, ja Kemianteollisuus sekä Akkuteollisuus ovat ilmaisseet tukevansa näitä hakemuksia. Tarkoituksenmukaista olisikin myöntää järjestämislupa automaattisesti, jos oppilaitos ja paikallinen työelämä yhdessä kokevat tarvetta englanninkielisen järjestämisluvan hakemiselle. Tuolloin tarvetta aivan taatusti on, sanoo johtava asiantuntija Anni Siltanen Kemianteollisuus ry:stä.

Osaajapulaan on ensiarvoisen tärkeää reagoida ennakoiden, sillä investoinnit eivät synny Suomeen, jos emme voi taata myös osaajien riittävyyttä. Osaajien saatavuuden turvaaminen ei tarkoita pelkästään jo valmiiksi koulutettujen osaajien rekrytointia ulkomailta vaan myös englanninkielisten koulutusohjelmien turvaamista Suomessa, jotta saamme kaikki mahdolliset ratkaisukeinot käyttöön.

– Globaalit teollisuusinvestoinnit ovat kiistatta Suomelle tärkeitä. Investoinnit tuovat työpaikkoja Suomeen, verotuloja alueille ja elinvoimaa taloudelle. Investointien saamisen hankaluudeksi on edustamillamme teollisuuden aloilla todettu erityisesti pitkät luvitusprosessit sekä osaajapula. Akkuteollisuus ennakoi tarvitsevansa seuraavien viiden vuoden aikana noin 5 000–7 000 osaajaa, joista noin 70 prosenttia sijoittuu ainakin alkuvaiheessa ammatillisen koulutuksen tehtäviin. Yksi merkittävimmistä alueista teollisuudelle on Pohjanmaa, sanoo Akkuteollisuus ry:n toimitusjohtaja Pia Vilenius.

Vamia on onneksi nyt päättänyt lähteä hakemaan sähköautomaatioalan englanninkielistä järjestämislupaa uudelleen. Puoltamaan ovat jälleen lähdössä mm. Kemianteollisuus ja Akkuteollisuus, sekä esimeriksi osaamistarpeiden ennakoinnista vastaavan Opetus- ja kulttuuriministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetushallituksen alaisen Osaamisen ennakointifoorumin Prosessiteollisuus- ja Teknologiateollisuus -ennakointiryhmät. Niissä ovat mukana työnantajat, palkansaajat sekä suomalaisen oppilaitoskentän edustajat. Toivottavasti ministeriö siis kuulee huolen osaajatarpeesta – sen jakaa varsin laaja joukko.

Osaajatarvetta ei ratkaista byrokratialla, vaan päinvastoin joustavoittamalla nykyistä tutkintojärjestelmää ja esimerkiksi mahdollistamalla englanninkielinen koulutus kaikille sitä tarvitseville. Lisäksi tarvitsemme käyttöömme kaikki keinot rekrytoida osaajia ulkomailta.

On erittäin tärkeää, että ministeriössä kuullaan työelämän tarpeet. Järjestämislupien myöntäminen etupainotteisesti olisi tehokasta ennakointia. Sitä uudistuva ja viennistä elävä Suomi tarvitsee.