Terhi Arola ja Riikka Paloniemi: Saavutettavat luontoympäristöt tukevat lasten hyvinvointia

Nuori kuvailee suhdettaan luontoon: ”En tiedä miten se toimii, se vie pois huolet ja voit vaan päästää irti ja ei tarvitse huolehtia mistään, on vain hyvä olla kauniissa ympäristössä" (Wiens ym. 2019).

Sitaatti on yhdestä tutkimuksesta, jonka kävimme läpi kirjallisuuskatsauksessamme. Katsauksen aihe oli lasten luontosuhteen hyvinvointivaikutukset. Kaikkiaan katsaus kattoi 72 tieteellistä tutkimusta.

Tutkimuksista ilmeni selvästi, että luonto on lasten hyvinvoinnin turvaamisessa merkittävässä roolissa. Tutkimusten mukaan lapset kokevat, että luonto rauhoittaa, palauttaa stressistä ja luo hyvää mielialaa. Tilastollisissa tarkasteluissa tuli myös esiin se, että hyvä luontosuhde korreloi monien lapsen hyvinvointia edistävien tekijöiden kanssa. Näitä olivat fyysinen aktiivisuus ja unen laatu, hyvät sosiaaliset suhteet, ahdistuksen vähäisyys ja onnellisuuden tunne.

”Se on miellyttävää ja joskus todella kaunista. Kun olen luonnossa, voin rentoutua ja unohtaa kaiken, mikä elämässäni on pielessä.” (11-vuotias tyttö, Collado ym. 2016) 

Koulujen ja päiväkotien lähiluonto on lapsille tärkeä

Tuloksemme tuovat näkyviin lähiluonnon merkityksen: Parempi turvallisten luontoympäristöjen saavutettavuus tukee lasten luontosuhdetta, lisää ulkona vietettyä aikaa ja tuottaa hyvinvointia.

Erityisesti koulujen ja päiväkotien läheiset metsät, rannat ja esimerkiksi viljelyalueet ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Ne tukevat aktiivista elämäntapaa ja aktiivisen luontosuhteen rakentumista. Katsauksemme mukaan viikoittainen opetushetki koulun lähiluonnossa paransi oppilaiden hyvinvointia. Hyvinvointi lisääntyi selkeimmin lapsilla, joilla luontosuhde oli ollut heikoin.

Saavutettavat luontoympäristöt mahdollistavat sen, että lapset voivat etsiä luontokokemuksia omaehtoisesti. Katsauksemme mukaan lapset hyödyntävät luonnon hyvinvointivaikutuksia aktiivisesti. Lapset esimerkiksi kuvailivat, kuinka he hakeutuvat luontoon rauhoittumaan negatiivisen kokemuksen jälkeen ja kokevat luonnon elvyttävän: "Jos on riita veljen kanssa ja menee ulos, niin tulee parempi olo" (12-vuotias poika, Tillman ym. 2019) 

Lasten näkökulmat otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa

Lasten luontosuhteen rakentumista tulee mahdollistaa, kannatella ja tukea läpäisevästi yhteiskunnassa lainsäädäntöuudistusten ja strategisen ohjauksen kautta. Esimerkiksi kaavoitus- ja rakennuslakiin, kansalliseen biodiversiteettistrategiaan ja luonnon virkistyskäyttöstrategiaan tulee lisätä vaatimuksia luontoympäristöjen saavutettavuudesta.

Lasten näkökulmat tulee ottaa entistä paremmin huomioon myös kaupunkisuunnittelussa. Erityisen tärkeä on huomioida, millaisia tiloja lapset toivovat lähiympäristöönsä ja millä tavoin lapset käyttävät ympäristöään. Saavutettavat luontoympäristöt tukevat meidän kaikkien hyvinvointia, mutta niiden merkitys on erityisen tärkeä lasten hyvinvoinnille.

Katsauksemme mukaan lapset sanoittavatkin luontosuhdettaan erityisesti luonnossa tehtävien aktiviteettien ja luonnosta saatujen aistikokemusten kautta. He sanoittavat myös kokemuksia yhteydestä luontoon ja halusta suojella luontoa: ”Ajattelen maaseutua, jokea, eläimiä, kasveja ja sitä, että meidän pitää huolehtia niistä ja varjella luontoa” (12-vuotias poika, Collado ym. 2016) 

Terhi Arola on tutkija Syken yhteiskunnan muutos -yksikössä. Työssään hän tarkastelee luonnon ja yhteiskunnan suhdetta. Työpäivän jälkeen hän palautuu lenkillä lähimetsässään.
etunimi.sukunimi@syke.fi

Riikka Paloniemi on Syken yhteiskunnan muutos -yksikön johtaja, jota kiinnostaa ihmisten ja yhteisöjen luontosuhteet sekä tutkimuksellisesti että arjen hyvinvoinnin lähteenä. Iloa hänelle tuottavat niin vanhat metsät ja kuukkelit kuin kaupunkipurot ja pionitkin.
etunimi.sukunimi@syke.fi

Arola Terhi, Aulake Marianne, Ott Anna, Lindholm Matti, Kouvonen Petra, Virtanen Petri, Paloniemi Riikka (2023). The impacts of nature connectedness on children's well-being: Systematic literature review. Journal of Environmental Psychology (85): 101913.

Video, jossa Riikka Paloniemi, Terhi Arola ja Marianne Aulake esittelevät kirjallisuuskatsauksen alustavia tuloksia (12.11.2021). Videossa mukana myös lasten ja nuorten näkökulmia ja puheenvuoroja. Lapsen oikeuksien foorumi ÄÄNI21

Podcast, jossa Elina Pekkarinen ja Riikka Paloniemi keskustelevat lasten luontosuhteesta (4.12.2022). 

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.