Suomen ympäristökeskus

Terhi Arola ja Riikka Paloniemi: Saavutettavat luontoympäristöt tukevat lasten hyvinvointia

Jaa
Lasten näkökulmat tulee ottaa entistä paremmin huomioon esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Erityisen tärkeä on huomioida, millaisia tiloja lapset toivovat lähiympäristöönsä ja millä tavoin lapset käyttävät ympäristöään. Saavutettavat luontoympäristöt tukevat meidän kaikkien hyvinvointia, mutta niiden merkitys on erityisen tärkeä lasten hyvinvoinnille, kirjoittavat Terhi Arola ja Riikka Paloniemi Ratkaisuja-blogissaan.

Nuori kuvailee suhdettaan luontoon: ”En tiedä miten se toimii, se vie pois huolet ja voit vaan päästää irti ja ei tarvitse huolehtia mistään, on vain hyvä olla kauniissa ympäristössä" (Wiens ym. 2019).

Sitaatti on yhdestä tutkimuksesta, jonka kävimme läpi kirjallisuuskatsauksessamme. Katsauksen aihe oli lasten luontosuhteen hyvinvointivaikutukset. Kaikkiaan katsaus kattoi 72 tieteellistä tutkimusta.

Tutkimuksista ilmeni selvästi, että luonto on lasten hyvinvoinnin turvaamisessa merkittävässä roolissa. Tutkimusten mukaan lapset kokevat, että luonto rauhoittaa, palauttaa stressistä ja luo hyvää mielialaa. Tilastollisissa tarkasteluissa tuli myös esiin se, että hyvä luontosuhde korreloi monien lapsen hyvinvointia edistävien tekijöiden kanssa. Näitä olivat fyysinen aktiivisuus ja unen laatu, hyvät sosiaaliset suhteet, ahdistuksen vähäisyys ja onnellisuuden tunne.

”Se on miellyttävää ja joskus todella kaunista. Kun olen luonnossa, voin rentoutua ja unohtaa kaiken, mikä elämässäni on pielessä.” (11-vuotias tyttö, Collado ym. 2016

Koulujen ja päiväkotien lähiluonto on lapsille tärkeä

Tuloksemme tuovat näkyviin lähiluonnon merkityksen: Parempi turvallisten luontoympäristöjen saavutettavuus tukee lasten luontosuhdetta, lisää ulkona vietettyä aikaa ja tuottaa hyvinvointia.

Erityisesti koulujen ja päiväkotien läheiset metsät, rannat ja esimerkiksi viljelyalueet ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Ne tukevat aktiivista elämäntapaa ja aktiivisen luontosuhteen rakentumista. Katsauksemme mukaan viikoittainen opetushetki koulun lähiluonnossa paransi oppilaiden hyvinvointia. Hyvinvointi lisääntyi selkeimmin lapsilla, joilla luontosuhde oli ollut heikoin.

Saavutettavat luontoympäristöt mahdollistavat sen, että lapset voivat etsiä luontokokemuksia omaehtoisesti. Katsauksemme mukaan lapset hyödyntävät luonnon hyvinvointivaikutuksia aktiivisesti. Lapset esimerkiksi kuvailivat, kuinka he hakeutuvat luontoon rauhoittumaan negatiivisen kokemuksen jälkeen ja kokevat luonnon elvyttävän: "Jos on riita veljen kanssa ja menee ulos, niin tulee parempi olo" (12-vuotias poika, Tillman ym. 2019

Lasten näkökulmat otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa

Lasten luontosuhteen rakentumista tulee mahdollistaa, kannatella ja tukea läpäisevästi yhteiskunnassa lainsäädäntöuudistusten ja strategisen ohjauksen kautta. Esimerkiksi kaavoitus- ja rakennuslakiin, kansalliseen biodiversiteettistrategiaan ja luonnon virkistyskäyttöstrategiaan tulee lisätä vaatimuksia luontoympäristöjen saavutettavuudesta.

Lasten näkökulmat tulee ottaa entistä paremmin huomioon myös kaupunkisuunnittelussa. Erityisen tärkeä on huomioida, millaisia tiloja lapset toivovat lähiympäristöönsä ja millä tavoin lapset käyttävät ympäristöään. Saavutettavat luontoympäristöt tukevat meidän kaikkien hyvinvointia, mutta niiden merkitys on erityisen tärkeä lasten hyvinvoinnille.

Katsauksemme mukaan lapset sanoittavatkin luontosuhdettaan erityisesti luonnossa tehtävien aktiviteettien ja luonnosta saatujen aistikokemusten kautta. He sanoittavat myös kokemuksia yhteydestä luontoon ja halusta suojella luontoa: ”Ajattelen maaseutua, jokea, eläimiä, kasveja ja sitä, että meidän pitää huolehtia niistä ja varjella luontoa” (12-vuotias poika, Collado ym. 2016


Terhi Arola on tutkija Syken yhteiskunnan muutos -yksikössä. Työssään hän tarkastelee luonnon ja yhteiskunnan suhdetta. Työpäivän jälkeen hän palautuu lenkillä lähimetsässään.
etunimi.sukunimi@syke.fi

Riikka Paloniemi on Syken yhteiskunnan muutos -yksikön johtaja, jota kiinnostaa ihmisten ja yhteisöjen luontosuhteet sekä tutkimuksellisesti että arjen hyvinvoinnin lähteenä. Iloa hänelle tuottavat niin vanhat metsät ja kuukkelit kuin kaupunkipurot ja pionitkin.
etunimi.sukunimi@syke.fi


Arola Terhi, Aulake Marianne, Ott Anna, Lindholm Matti, Kouvonen Petra, Virtanen Petri, Paloniemi Riikka (2023). The impacts of nature connectedness on children's well-being: Systematic literature review. Journal of Environmental Psychology (85): 101913.

Video, jossa Riikka Paloniemi, Terhi Arola ja Marianne Aulake esittelevät kirjallisuuskatsauksen alustavia tuloksia (12.11.2021). Videossa mukana myös lasten ja nuorten näkökulmia ja puheenvuoroja. Lapsen oikeuksien foorumi ÄÄNI21

Podcast, jossa Elina Pekkarinen ja Riikka Paloniemi keskustelevat lasten luontosuhteesta (4.12.2022). 

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande

Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.

The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release

The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye